Marjatta Wis
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Marjatta Wis, o.s. Tissari (20. kesäkuuta 1915 – 4. marraskuuta 2008[1]) oli suomalainen kielentutkija. Hän oli Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori vuosina 1965–1982. Hän tutki italian kielen vaikutusta saksan kieleen ja keskiaikaisia pyhiinvaellustarinoita.[2]
Wisin puoliso oli Roberto Wis. Hän oli laulaja-lauluntekijä Jaakko Laitisen isotäti.[3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ricerche sopra gli italianismi nella lingua tedesca dalla metà del secolo XIV alla fine del secolo XVI, Société néophilologique de Helsinki, 1955. - (Mémoires de la Société néophilologique de Helsinki, ISSN 0355-0192 ; 17.). Väitöskirja Helsingin yliopisto.
- Roberto Wis ja Marjatta Wis, Angel Ganivet in Finlandia : studio biografico e testi. Société néophilologique, 1988 - (Mémoires de la Société néophilologique de Helsinki, ISSN 0355-0192 ; 48.). ISBN 951-96030-3-4.
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimellä Marjatta Tissari:
- Benito Mussolini : Puhun Brunon kanssa. Otava 1943
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hyvärinen, Irma: Muistot: Marjatta Wis HS.fi. 20.5.2011. Viitattu 22.10.2016.
- ↑ Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 353
- ↑ Jaakko Laitinen, Paras muistoni Helsingin yliopistossa
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
