Puhun Brunon kanssa
Puhun Brunon kanssa (ital. Parlo con Bruno) on Italian diktaattorin Benito Mussolinin vuonna 1941 kirjoittama kirja, jossa hän käsittelee lentäjäpoikansa Bruno Mussolinin samana vuonna tapahtunutta onnettomuuskuolemaa.
Suomeksi teoksen julkaisi Otava vuonna 1943. Sen käänsi italiasta Marjatta Tissari. Kirjan suomenkielisessä laitoksessa on 119 sivua.[1] Se on ainoa suomeksi julkaistu Mussolinin teos.[2]
Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirja alkaa Bruno Mussolinin kuolemasta 7. elokuuta 1941. Kirja kertoo Bruno Mussolinin elämästä ja sitä kautta Benito Mussolinin perheen elämästä. Bruno syntyi Milanossa 22. huhtikuuta 1918. Italia oli tuolloin I maailmansodassa. Syntymän aikaa Benito Mussolini otti osaa sotaan lehtimiehenä kuvaten, kun jokin tehdas lahjoitti talkootyöllä tehdyn tykin asevoimille.
Vuonna 1929 perhe muutti Roomaan, Benito Mussolinin fasistien saadessa kasvavaa valtaa Italiassa. Bruno kävi lukiota ja kirjoitteli koulun lehteen salanimellä jännitystarinoita. Urheilu ja elokuvien katselu kiinnostivat enemmän kuin lukeminen. Kirja paljastaa Beniton, entisen sosialistin, elämänilon varallisuuden kasvaessa - aamuiset ratsastusretket, pojalle metsästysretkiä Afrikkaan ja laivaristeilyjä (2. luokan hytti, kirja väittää), koko perhe rakastaa teatteria, oopperaa jne. Kirja kertoo fasistien lapsiin suuntautuneesta kasvatuksesta: pienille oli balillat, isommille avantgardistit, ohjatut univormupukuiset lapsiryhmät. 1938 Bruno avioitui Gina Rupertin kanssa ja avioliitosta syntyi 6. maaliskuuta 1940 tytär Marina.
Pääosa kirjasta kertoo Brunon elämästä sotilaslentäjänä. Hän osallistui Etiopian valloitukseen. Myöhemmin hän pyrki ennätyslentoihin Vihreät päästäiset-koneilla (Sorci verdi tarkoittaa italiassa jotain hyvin harvinaista). Ne olivat S.79-koneita, jotka ryhmänä lensivät maailmanennätyksiä Italian sisäisillä lennoilla. Seuraavaksi lennot suuntautuivat Etelä-Amerikkaan - Rio de Janeiroon asti. Tämän jälkeen Bruno sai tehtäväkseen rakentaa Italiasta Etelä-Amerikkaan yltävän lentolinjan. Kap Verde oli välilaskupaikka. Afrikassa Brunolla oli aikaa käydä elefantinmetsästykselläkin. Hän otti osaa Maltan ja Kreikan pommituksiin lentäen CANT Z.1007 bis-pommikoneella.
Bruno Mussolini kuoli 7. elokuuta 1941, kun hänen ohjaamansa Piaggio P-108-koneen nousussa moottori sammui ja kone syöksyi alas.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Puhun Brunon kanssa Fennica, Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 3.7.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ (haku sanoilla ”Mussolini, Benito”) Fennica, Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 8.7.2019. [vanhentunut linkki]