Tradeka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osuuskunta Tradeka
Yritysmuoto osuuskunta
Perustettu 1983 (1995)
Toimitusjohtaja Perttu Puro[1]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala moniala
Liikevaihto Nousua 663,4 milj. € (2022)[2]
Tilikauden tulos Nousua 1,9 milj. € (2022)[2]
Henkilöstö Nousua 4 248 (2022)[2]
Tytäryhtiöt Tradeka-kiinteistöt Oy
Tradeka-palvelut Oy
Tradeka-Yhtiöt Oy[3][4]
● Med Group Oy
● Restel Oy
● Tradedot Oy
● Lehtipiste Oy
● A-Katsastus Group Oy
● Tradeka-sijoitus Oy
Omistaja Laskua 193 443 jäsentä (2022)[2]
Kotisivu www.tradeka.fi

Tradeka on suomalainen monialakonserni. Konsernin emoyhtiö on Osuuskunta Tradeka (aik. Osuuskunta Tradeka-yhtymä). Osuuskunnalla oli vuoden 2020 lopussa noin 206 000 jäsentä. Tradeka puhuu itsestään merkityksellisen omistamisen osuuskuntana.[3]

Tradeka-konserniin kuuluvat muun muassa Restel, A-Katsastus[5], Lehtipiste, Med Group[6] sekä Tradeka-sijoitus Oy. Lisäksi Tradeka omistaa kolmasosan Kotosalla-asumispalveluista vastaavasta Yhdessä huomiseen Oy:stä[4] ja noin viisi prosenttia Seulo Palveluista, joka harjoittaa verkkoruokakauppaa nimellä Kauppahalli24.[7]

Jäsenpalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenetuina jäsenet saavat alennuksia konsernin ja sen yhteistyökumppaneiden palveluista.[8]

Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää eli voittoa ei ole jaettu jäsenille suoraan jäsenyyden perusteella. Sen sijaan sitä on jaettu ulos huomattavina lahjoituksina hankkeille, jotka aktivoivat ja tukevat kansalaisia, uudistavat toimintatapoja ja mahdollistavat uudenlaista kansalaisjärjestö- tai yritystoimintaa[9]. Osa lahjoituksista on ollut suunnattu poliittista vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.[10] Lisäksi osuuskunta on vuodesta 2020 alkaen tarjonnut jäsenilleen erikseen merkittäväksi tuotto-osuuksia, joiden tuottotavoitteena on 3,5 % ja joille ylijäämästä maksettavasta korosta päättää vuosittain osuuskunnan hallitus.[11]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskunta Tradeka puhuu itsestään merkityksellisen omistamisen osuuskuntana. Se ei näe itseään enää kuluttajaosuuskuntana. Tradekan toiminta-ajatuksena on ”merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen käytännössä”.[3]

Tradekan tausta on työväenliikkeen niin sanotussa edistysmielisessä osuustoiminnassa. Vuoteen 1995 asti Tradeka toimi nimellä Eka. Se harjoitti laajamittaista osuuskauppaa (E-liike), vakuutustoimintaa (Kansa) ja rakentamista (Haka).

Tradekaa on kutsuttu punapääoman linnakkeeksi.[12] Tradekan edustajisto koostuu pääosin SDP:n ja vasemmistoliiton ryhmistä.[13][14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edistysmielinen osuustoiminta ja Eka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Edistysmielinen osuustoiminta ja Eka

Tradekan tausta on työväen osuuskaupoissa ja niin sanotussa edistysmielisessä osuustoiminnassa. E-liikkeeksi järjestäytyneet osuuskunnat harjoittivat muun muassa vähittäiskauppaa. Toiminta oli kuitenkin 1960-luvulta alkaen tappiollista.lähde?

Nimi Eka oli peräisin 1973 avatulta Kannelmäen EKA-marketilta, joka oli E-liikkeen ensimmäinen suurtavaratalo. EKA tuli sanoista Elanto ja Kannelmäki.[15] Tradekan nimi on lyhennetty Trade-EKA:sta. Alun perin Tradeka-nimi tarkoitti EKA:n vähittäiskaupan toimialaa.[16] Tradeka rekisteröitiin aputoiminimeksi vuonna 1988 vähittäiskauppaa varten.[15]

Pitkään jatkuneiden taloudellisten vaikeuksien jälkeen osuusliikkeet ja niiden keskuskauppa Suomen Osuustukkukauppa (OTK) yhdistyivät vuonna 1983 E-osuuskunta Ekaksi. Osuuskunnasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä. Ekan kannattavuus oli kuitenkin alusta alkaen heikko.

Ekasta Tradeka 1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan vanha logo.

1990-luvun lamassa Eka ajautui rahoituskriisiin. Eka joutui yrityssaneeraukseen. Kansa ja Haka menivät konkurssiin. Konserniin kuuluneet vähittäiskaupat ja Restel selvisivät saneerauksesta.[17]

Saneerauksen yhteydessä vuonna 1995 Eka vaihtoi nimeä. Uudeksi nimeksi tuli Osuuskunta Tradeka-yhtymä. Ekan nimi oli ryvettynyt julkisuudessa.[17] Samana vuonna vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö Tradeka Oy.[18] Samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.[19]

Saneeraus eteni alusta alkaen hyvin. Tradeka Oy ja Restel tekivät hyvää voittoa. Isot varat saatiin myös myymällä kiinteistöjä. Saneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa.[20]

Vähittäiskauppojen myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siwan logo.
Valintatalon logo.

Tradekan vähittäiskaupan menestys ei jatkunut 2000-luvulla. Kilpailu päivittäistavarakaupassa kiristyi Lidlin tultua markkinoille 2002. Erikoistavarakaupan puolella ulkomaiset kauppaketjut tulivat Suomeen. Tradekan Euromarketit olivat kilpailijoihin verrattuna pieniä ja niitä oli vähän. Siwojen ja Valintatalojenkin tulevaisuus oli uhattu. Tradekan olemassa olevat myymälät sijaitsivat pienehköillä kuihtuvilla teollisuuspaikkakunnilla kasvukeskusten sijasta. Tradeka ei kuitenkaan pystynyt perustamaan uusia kauppoja saneerausvelkojen takia. Yhteistyön päättyminen Elannon ja SOK:n Inex-hankintayhtiön kanssa aiheutti lisää ongelmia. Pienenevät volyymit ja nousevat ostohinnat olivat Tradekalle huono yhdistelmä. Tradekan kauppoja uhkasi myös elintärkeiden Rainbow, Daily ja Coop X-tra -tuotemerkkien menettäminen.[21]

Ongelma ratkaistiin liittoutumalla. Tradeka Oy:n ja Wihurin omistaman Ruokamarkkinat-yhtiön liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Tradeka Oy:ksi 2005. Osuuskunta jatkoi omistajana hieman yli 50 prosentin osuudella. Pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital ja Wihuri tulivat vähemmistöomistajiksi. Uuden kaupparyhmän hankinta ja logistiikka siirrettiin Tuko Logisticsiin. Vuonna 2007 Industri Kapital osti Tradeka Oy:n osake-enemmistön ja osuuskunta jäi vähemmistöomistajaksi 15 prosentin osuudella. Yhtiön nimeksi vaihdettiin Suomen Lähikauppa vuonna 2008. Tradeka luopui lopuista Suomen Lähikaupan osakkeista vuonna 2012.[21][22]

Punapääoman linnake[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 luodun yhtiörakenteen tarkoitus oli luoda niin sanottu punapääoman linnake. Päätöksentekovalta on säätiöllä, jota ei voi vallata. Osuuskunnalle itselleen jätettiin päätösvallasta vain vähemmistö. Järjestely luotiin, koska SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat pelkäsivät rikkaan osuuskunnan valtausta ja rahojen joutumista vieraisiin käsiin. Erityisesti perussuomalaisten kannatuksen nousu aiheutti huolta.[12]

Rakennetta on arvostellut muun muassa toimittaja Jarno Liski, joka kuvasi uudistusta ”vallankaappaukseksi kuluttajilta puolueille”.[23][24]

Liiketoiminta nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan omistama Restel myi koko hotelliliiketoimintansa ruotsalaiselle Scandicille vuonna 2017. Tradeka perusteli myyntiä sillä, etteivät hotellipalvelut olleet jäsenille tärkeitä. Niitä käytti vain noin joka kymmenes jäsen.[25] Ravintolatoimintaa jatkettiin.

Tradeka hankki Med Groupin vuonna 2018 ja A-Katsastus Groupin vuonna 2020.[6][5][25]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa osuuskunnalla oli 206 274 jäsentä.[26] Vuonna 2022 osuuskunnalla oli 193 443 jäsentä. Osuuskuntaan liittyy 2074 uutta jäsentä ja siitä erosi 891. 6992 osuuskunnan jäsentä kuoli vuonna 2022.[2]

Jäseneksi liittymisestä peritään osuusmaksu 33,64 €. Maksun saa takaisin, jos jäsen eroaa Tradekasta.[8]

Jäsenyys oikeuttaa äänestämään osuuskunnan vaaleissa, hyödyntämään jäsenalennuksia ja vaikuttamaan osuuskunnan toimintaan jäsenaloitteiden ja -äänestysten kautta.

Jäsenmäärän kehitys
Päiväys Jäseniä
31.12.1994[27] 371 675
31.12.2000[28] 355 511
31.12.2012[29] 270 349
31.12.2020[26] 206 274


Konsernin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Restelin logo.

Osuuskunta Tradeka on konsernin emoyhtiö, joka huolehtii osuuskunnan jäseneduista ja -palveluista sekä omistajaohjauksesta.[3]

Konsernin liiketoiminnan hallinnointi siirrettiin vuoden 2014 alussa osuuskunnalta holding-yhtiöön Tradeka-Yhtiöt Oy, jonka omistuksessa ovat Med Group Oy, Restel Oy, Tradedot Oy ja Tradeka-sijoitus Oy. Tradeka-Yhtiöt Oy:n pääomistaja on Osuuskunta Tradeka, jonka omistusosuus on 98 % mutta osuus määräysvallasta vain 49 %.[1] Enemmistö, 51 %, määräysvallasta siirrettiin uudistuksessa Tradekan perustamille Tradekan säätiölle ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.[3] Tradeka lahjoitti näille säätiöille 23 miljoonaa euroa.

Osuuskunnan edustajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustajisto.[30] Nykyisessä, vuonna 2022 valitussa edustajistossa sosiaalidemokraateilla on 48 edustajaa (64 %), vasemmistoliitolla 25 edustajaa (33 %) ja kommunisteilla sekä keskustalla molemmilla 1 edustaja (1 %). Edustajiston kokoa pienennettiin vuonna 2018 valittuun edustajistoon verrattuna 85 edustajasta 75 edustajaan, mutta ryhmien prosenttimääräiset osuudet edustajista pysyivät samoina kuin vuonna 2018 lukuun ottamatta keskustan listaa, jonka edustaja palasi edustajistoon välikauden jälkeen.[31]

Valtaa Tradekassa käyttävät pääosin SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat. Osuuskunnan hallituksessa on useita SDP:n entisiä kansanedustajia.[32] Edustajistossa puolestaan toimi seitsemän SDP:n nykyistä kansanedustajaa vuonna 2018.[33] Tällä hetkellä Tradekan hallitusta johtaa Eero Heinäluoma (sd).[24]

Tradekan toimitusjohtajat[34][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmiston tukeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradeka on tukenut vasemmistoa taloudellisesti. Se tuki vasemmistoliittoa runsaalla 100 000 eurolla 2007–2009 ja SDP:tä yhteensä 80 000 eurolla 2007–2008.[35][36] Presidentinvaaleissa 2018 Tradeka tuki SDP:n Tuula Haataista.[32] Kunnallisvaaleissa 2017 Tradeka jakoi vaalirahaa 105:lle vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaalle. Muiden puolueiden ehdokkaita ei tuettu. Rahan jakamisesta päätti Tradekan hallitus, jonka jäsenistä lähes puolet sai rahaa myös itselleen. Rahanjakoperiaatteena Tradekassa oli, että vaalirahaa saavat Tradekan hallintoelinten jäsenet ja sen yhtiöiden luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Hallituksen puheenjohtajan Markus Aaltosen mukaan vaalirahoitus on Tradekassa ”ikimuistoinen käytäntö”.

Suomen Kuvalehti kertoo, että kommunistien Spartacus-säätiö sai Tradekalta 20 000 euroa 2017–2018 sote-uudistuksen uhkia ja lähidemokratiaa koskeviin projekteihin. Vuonna 2015 Tradekan tuella julkaistiin taas Karl Marxin Pääoma.[23]

Vasemmistoliitto ilmoitti saaneensa yli 21 000 euroa vuonna 2016. Tradekan mukaan demarit saivat 36 000 euroa, mutta tätä ei ilmoitettu puoluerahoitusvalvontaan.[23]

Tradeka ilmoittaa tukeneensa myös vasemmistolaista Vasemmistofoorumia ja sosiaalidemokraattista Kalevi Sorsa -säätiötä.[37] Muita tuensaajia ovat olleet muun muassa Nuorten Kotkien Keskusliitto ja Suomen Työväentalojen Liitto.[32] Tradeka julkaisee lahjoitustiedot kokonaisuudessaan verkkosivuillaan.[38]

Aiemmin Tradeka myi poliitikoille alennuksella ruokaa ja käyttötavaroita. Alennus koski hallintoneuvoston ja edustajiston entisiä ja nykyisiä jäseniä perheineen. Käytäntö oli toimitusjohtajan mukaan ollut voimassa vuosikymmeniä.[39]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Komulainen, Anitra: Punapääoman linnake. Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2021. ISBN 978-952-234-932-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Osuuskunta Tradeka
  2. ↑ a b c d e Tilinpäätös 2022 (PDF) Osuuskunta Tradeka. Viitattu 18.9.2023.
  3. ↑ a b c d e Osuuskunta Tradeka Tradeka
  4. ↑ a b Vuosikertomus 2017 Vuosikertomukset, Tradeka
  5. ↑ a b Tradeka ostaa A-katsastuksen – Osuuskunnan jäsenille luvassa ”uudenlaisia koko maan kattavia etuja” Talouselämä. 17.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
  6. ↑ a b Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyvaksyi Tradekan Med Group -kaupan Uutiset, Tradeka
  7. ↑ Seulo Palvelut Oy Yrityshaku, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
  8. ↑ a b Jäsenyys Tradeka
  9. ↑ Lahjoitukset tradeka.fi. Viitattu 27.7.2022.
  10. ↑ Yhteiskuntavastuu Tradeka
  11. ↑ Tradekan tuotto-osuusanti Tradeka. Viitattu 16.8.2021.
  12. ↑ a b Komulainen, s. 286. ”Tradeka kehitti ratkaisun pulmiinsa uuden toimitusjohtajansa Perttu Puron johdolla, punapääoman linnakkeen, vuonna 2014.”
  13. ↑ Edustajisto Tradeka. Viitattu 17.8.2021.
  14. ↑ Jari Hanska: Vasemmiston Tradeka maksaa lähes puoli miljoonaa luottamushenkilöilleen – ”Ei palkkiota minään riemulahjana koeta” Suomen Kuvalehti. Viitattu 17.8.2021.
  15. ↑ a b Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  16. ↑ Komulainen, s. 172
  17. ↑ a b Komulainen
  18. ↑ Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 (Arkistoitu – Internet Archive) Tradeka-yhtymän vuosikymmenet, Historia, Tradeka
  19. ↑ Muistojen E-liike
  20. ↑ Komulainen, s. 258–266
  21. ↑ a b Komulainen, s. 278–284
  22. ↑ Suomen Lähikaupan omistaja vaihtuu, Tradeka ja Wihuri luopuvat Talouselämä. 20.12.2012. Viitattu 21.2.2016.
  23. ↑ a b c Vasemmiston oma rahakone (10/2019, sivut 12-13) Suomen Kuvalehti. 8.3.2019.
  24. ↑ a b Jarno Liski: HUS:in ja Tradekan uusi miljoonayhtiö kanavoi verovaroja vasemmistolle Iltalehti. 14.8.2021.
  25. ↑ a b Komulainen, s. 287
  26. ↑ a b Vuosikertomus 2020 (PDF) Osuuskunta Tradeka. Viitattu 12.6.2021.
  27. ↑ Osuuskunta Eka-yhtymä: Vuosikertomus 1994
  28. ↑ Tradekan vuosikertomus 2000 web.lib.aalto.fi.
  29. ↑ Tradekan vuosikertomus 2012 tradeka.fi.
  30. ↑ Tradekan hallinto
  31. ↑ Tradekan edustajiston vaalien tulos selvillä tradeka.fi. Viitattu 2.3.2022.
  32. ↑ a b c Antti Honkamaa: Vasemmiston hallitsema yhtiö lähti mukaan kavahtamaansa sotebisnekseen – Li Andersson: ”Olen pettynyt” Ilta-Sanomat. 13.3.2018. Viitattu 28.5.2018.
  33. ↑ Hanska, Jari: Helppoa vaalirahaa - Osuuskunta Tradekan vaalituista päättävän hallituksen jäsenistä lähes puolet sai vaalirahoitusta itselleen. Suomen Kuvalehti, 7.12.2018. Otavamedia Oy. Artikkelin verkkoversio.
  34. ↑ Anitra Komulainen: Punapääomanlinnake, s. 1-5. Työväen osuustoiminta historian merkittävät vuodet 1916-2006. Helsinki: Siltala, 2021. ISBN 9789522349323.
  35. ↑ MTV3 – Jussi Karhunen: Vasemmistoliitolle 100 000 euron tuki Tradekalta mtv3.fi. 13.8.2009. MTV3 Oy. Viitattu 14.8.2009.
  36. ↑ Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla (Arkistoitu – Internet Archive) Iltalehti 13.8.2009
  37. ↑ Tradeka vuosikertomus 2012, s. 15
  38. ↑ Lahjoitukset tradeka.fi. Viitattu 31.8.2021.
  39. ↑ AL: Tradeka myy ale-ruokaa poliitikkojen perheille Ilta-Sanomat. 2.9.2011. Viitattu 28.5.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kallenautio, Jorma: Lamasta uuteen nousuun. Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983-2008. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-116-2.
  • Kallenautio, Jorma: Eka Suomessa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992, ISBN 951-30-9942-3
  • Komulainen, Anitra: Punapääoman linnake. Työväenosuustoiminnan dramaattiset vaiheet, Siltala 2021, ISBN 9789522349323.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tradeka&oldid=22094405”