Selbäcken

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selbäcken
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Läänit Norrbotten
Maakunnat Lappi
Kunnat Boden
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Rånejoen vesistö
Valuma-alue Selbäckenin valuma-alue
Pinta-ala 24,91 km² [1]
Pääuoman osuudet Selbäcken ←Hömyrbäcken ←Stortjärnbäcken
Yhtyy Rånejoki [1][2]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Björkbergbäcken, Hömyrbäcken [3]
  66.2160°N, 21.3967°E
Laskupaikka Rånejoki, Västra Holmsvattensel [2]
  66.2187°N, 21.4262°E [a]
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 123 m mpy. [b]
Laskukorkeus 101 m mpy. [b]
Korkeusero 22 m [1]
Pituus 1 km [1]
Keskivirtaama 0,25 m³/s [c]
Muuta

Selbäcken on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin kunnassa sijaitseva Rånejoen sivupuro, jonka nimikko-osuus on vain noin kilometrin pitkä. Sen pääuoma on kuitenkin 9 kilometrin pituinen. Joen valuma-alueen pääuoma alkaa Tjuvmårdseltjärnenistä ja se yhtyy Rånejokeen Västra Holmsvattenselin kulmakunnalla Sör-Lillånin ja Norr-Lillånin väliin.[1][4][2][5]

Selbäcken on valuma-alueensa nimikkojoki, mutta se ei ole valuma-alueensa pääuoma koko sen pituudella. Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman vesireitin seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä haaraa, jolla on yläjuoksulla suurin valuma-alue. Selbäcken muodostaa pääuoman vain sen viimeisen kilometrin matkalla, sillä yläjuoksulla se syntyy kahden puron Björkbergbäckenin ja Hömyrbäckenin yhtymisestä toisiinsa. Näistä Hömyrbäcken kuuluu pääuomaan, sillä se on Holmsvattnetin lasku-uoma. Järven pohjoispäähän tulee lisäksi vielä Holmsvattenbergetin suunnalta Stortjärnbäcken, jonka lähteenä on Tjuvmårdseltjärnen ja joka virtaa Stortjärnenin kautta. Pääuomalle tulee tätä reittiä myöten 9 kilometriä pituutta.[3][2][1]

Joen nimikko-osuus ja pääuoman yläpuoliset osuudet sijaitsevat jyrkässä maastossa. Pääuoma alkaa Tjuvmårdseltjärnenistä, jonka vedenpinta on noin 276 metriä mpy. ja se laskee sieltä Strotjärneniin (241 m mpy.). Pääjärven Holmsvattnetin vedenkorkeus on enää 143 metrin korkeudella, joten sen lasku-uomalle jää hieman yli 40 metrin pudotus. Keskimääräinen kaltevuus olisi pääuomalle noin 19 metriä kilometrille ja Holmsvattnetin lasku-uomalle enää noin 10 metriä kilometrille.[3][2][1]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (68,8 %), turve (20,1 %), hiekka tai sora (1,2 %) ja kallioalue (1,2 %). Maasto on ilmavalokuvien mukaan metsämaata, jossa pienet suot rikkovat metsän yhtenäisyyttä. Myös korkeat mäet eli vaarat ovat metsän peitossa. Valuma-alueella on asutusta vain Holmsvattnetin etelärannalla. Sinne tulee tiet Näätäsuannon ja Gunnarsbynin suunnilta.[3][1]

Selbäckenin valuma-alueen pinta-ala on 25 neliökilometriä. Sen on 0,6 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Selbäckenin keskivirtaama on noin 0,25 kuutiometriä sekunnissa, mutta sen arvo vaihtelee vuodenaikojen mukaan suuresti. Talvella ei virtaamaa ole lainkaan, mutta kevättulvan aikana voi kuukauden keskivrtaama kohota 1,7 kuutiometriin sekunnissa.[4][1][c]

  1. Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
  2. a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu Internetin Läntverket- karttapalveluista käyttäen sen hiirityökalua.
  3. a b Virtaamatiedot on katsottu SMHI:n verkkosivuilta, jossa on julkaistu joen virtaamatiedot vuosilta 1981–2010. Niistä on laskettu keskivirtaama (MQ) arvojen keskiarvona ja lisäksi poimittu suurin ja pienin kuukausittainen keskivirtaama.
  1. a b c d e f g h i Selbäcken (SE735792-175228) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 12.12.2020. (ruotsiksi)
  2. a b c d e Selbäckenin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 12.12.2020. (ruotsiksi)
  3. a b c d Selbäckenin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 12.12.2020. (ruotsiksi)
  4. a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 12.12.2020. (ruotsiksi)
  5. Selbäckenin pääuoman_alku Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 12.12.2020. (ruotsiksi)