Norr-Lillån (Rånejoki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Norr-Lillån
Norr-Lillån
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Läänit Norrbotten
Maakunnat Lappi, Norrbotten
Kunnat Boden, Jällivaara
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Rånejoen vesistö
Valuma-alue Norr-Lillånin valuma-alue
Pinta-ala 214,63 km² [1]
Pääuoman osuudet Norr-Lillån ←Suorkebäcken
Yhtyy Rånejoki [1]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Suorkebäckenin ja Hornbergsbäckenin joenhaara
  66.4720°N, 21.2981°E
Laskupaikka Rånejoki, Lillåholm
  66.2176°N, 21.5664°E [a]
Sivu-uomat Kvarnbäcken, Slätthedbäcken,
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 290 m mpy. [b]
Laskukorkeus 45 m mpy. [b]
Korkeusero 245 m
Pituus 38 km
Kaltevuus 6,45 m/km
Keskiylivirtaama 29 m³/s (MHQ) [2]
Keskivirtaama 2,35 m³/s (MQ) [2]
Keskialivirtaama 0,1 m³/s [c]
Muuta

Norr-Lillån on (luulajansaameksi Iddjisjåhkå) Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 38 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se saa alkunsa metsäjokien haarasta ja yhtyy pääuomaansa Lillåholmissa.[1][3][4]

Joki virtaa omalla nimellään Suorkebäckenin ja Hornbergsbäckenin joenhaarasta alkaen. Sen suunta on kaakkoon tai etelä-kaakkoon päin koko ajan. Samalla tasangolla yhtyy pääuomaan muitakin sivuojia. Joen kaltevuus on alussa suurta, koska kun se 13 kilometrin päässä alittaa Näätäsuvannolle johtavan tien, on sen pudotus ollut jo 33 metriä. Sillalta on Rånejoelle lyhimmilläänvain 1,8 kilometriä matkaa. Joet virtaavat täällä lähellä toisiaan. Kuitenkin Norr-Lillånin jokilaakso jyrkkenee rinteiltään tämän jälkeen selvästi. Vasta Åsarnan talon kohdalla jokilaakso leviää tasangoksi, jossa virtaa myös Kvarnbäcken. Tasaisella tasangolla joki mutkittelee laajoin kaartein. Aution joen varrella on vain puoli tusinaa taloa ja tiet poikkeavat joella vain satunnaisesti.[1]

Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norr-Lillånin valuma-alueen pinta-ala on 215 neliökilometriä. Sen on 5,1 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Rånejoki seuraa valuma-alueen lounaispuolta koko ajan, joten Norr-Lillånin valuma-aluetta ympäröivät koillisessa Rörånin valuma-alue ja luoteessa pienen sivu-uoman Torisbäckenin valuma-alue.[3][1][5]

Norr-Lillån on valuma-alueensa nimikkojoki, mutta se ei toimi koko ajan valuma-alueensa pääuomana. Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman vesireitin seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä haaraa, jolla on yläjuoksulla suurin valuma-alue. Nimikkojoki muodostaa pääuoman 38 ensimmäisellä kilometrillä, jonka jälkeen sen jatkeeksi on valikoitunut Suorkebäcken. Pääuoman kokonaispituus on noin 55 kilometriä.[1]

Valuma-alueen piirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (58,8 %), turve (36,4 %), hiekka tai sora (0,9 %), siltti (0,5 %) ja kallioalue (0,8 %).[1]

Norr-Lillånin keskivirtaamat kuukausittain yhtymäkohdassa
(1981–2012)

SMHI on julkaissut tilastossaan Norr-Lillån virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen yhtymäkohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 2,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Se ei poikkeaa merkittävästi päivittäisten virtaamien keskiarvosta eli keskivirtaamasta 2,35 m³/s (MQ). Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 17,1 m³/s todettiin toukokuussa 2008 ja pienin 0,1 m³/s todetaan useana kuukautena vuosittain. Toisen lähteen mukaan keskiylivirtaama (MHQ) on 15 m³/s [2]. Norr-Lillån yhtyy Rånejokeen kohdassa, jossa sen keskivirtaama on noin 22,1 m³/s, jolloin sivuhaara tuo siihen 10 % lisää vettä. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Kaavion mukaan kevättulva alkaa jo huhtikuussa, mutta se on suurimmillaan toukokuussa.[1]

Sivu-uomia ja järviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen pääuomalla on lukuisia sivu-uomia, joista suurimpia tai merkittävimpiä on lueteltu alla olevassa taulukossa. Mitä pienempi yhtymisjärjestys on, sitä lähempänä alajuoksua se yhtyy pääuomaan.

yhtymis-
järjestys
nimi pituus
(km)
valuma-alue
(km²)
virtaama
(m³/s)
lähde
1 Kvarnbäcken 12 0,2 20 1,2
2 ”Stortjärnbäcken” 1
3 Gallabergsbäcken 1
4 ”Kvarnronningen” 1
5 Slätthedbäcken 7 <0 ,1 8 1,2
6 ”Kirjamyran” 1
7 Tjáhtejåhkå 1
8 Stággojåhkå 1
9 Hornbergsbäcken 1
10 Jårbbåjiekkejåhkå 1

Lähteet: 1 = [1], 2 = [d]

Valuma-alueen järvisyyttä ei ole tiedossa, mutta karttojen mukaankin se on tavallista pienempi. Kvarnbäckenin latva-alueella sijaitsee uomassa kolme pientä järveä, joista kaksi ovat Stor-Hammarsträsket ja Lill-Hammarsträsket. Muut järvet ovat pikkujärviä tai lampia.[1]

Nimikkojoen varrella ei ole suojelualueita, mutta pääuoman latva-alueella sijaitsee Muorkaapeen suojelualue (ruots. Muorkaapes naturreservat, 5 467 ha). Suojelualueen rajaa pitkin virtaa myös Rånejoki. Norr-Lillånin sivujoen Kvarnbäckenin latva-alueet kuuluvat Åsarnan suojelualueelle (417 ha).[6]

  1. Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
  2. a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu hiiren sijaintityökalulla Internetin Läntverket- karttapalveluista.
  3. Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ). Se on arvoltaan todennäköisesti hieman liian suuri.
  4. Sivu-uomien virtaamat on laskettu SMHI:n jakamasta niiden kuukausittaisista keskivirtaamista.
  1. a b c d e f g h i j Norr-Lillån (SE736768-175416) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
  2. a b c Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 14.11.2020 (ruotsiksi)
  3. a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
  4. Norr-Lillånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
  5. Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
  6. Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)