Perustili

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perustili on ajatushautomo Liberan ja kansanedustaja Elina Valtosen ehdotus sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi. Ajatushautomo Liberassa Valtonen ideoi tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuudistuksen, perustilin mallin, jossa jokainen täysi-ikäinen suomalainen saisi 20 000 euron alkupääomalla varustetun perustilin.[1] Perustilissä on pyrkimyksiä myös säästämiseen ja yksityiseen pääomanmuodostukseen.[2]

Libera-ajatuspajassa Valtonen ideoi tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuudistuksen, perustilin, jonka pohjalta Libera julkaisi Perustili-nimisen raportin yhdessä professori Paul Lillrankin ja vapaan toimittajan Marko Hamilon kanssa.

Perustilimalli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustili korvaisi opintorahan, työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen.[2]

Tilin pääoma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustilimallissa jokainen täysi-ikäinen suomalainen saa 20 000 euron alkupääomalla varustetun perustilin. Tilille voisi säästää alkupääoman ylittäviä varoja, joita pidettäisiin "vapaina varoina".[2]

Perustilin saldon voi viedä pakkaselle, ja tilin mahdollinen positiivinen saldo vapautuu eläkeiässä vapaaseen käyttöön. Negatiivinen saldo annetaan anteeksi.[3][2]

Tilin rahoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustiliä pääomitetaan työnteolla. Jokaisesta palkasta osa siirtyy suoraan perustilille, jonka lisäksi tilille voi myös säästää ylimääräistä rahaa. Tuloverot maksetaan vasta kun tililtä nostetaan rahaa.[2]

Tilin käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos perustilin saldo on alkupääoman (20 000 euroa) suuruinen tai pienempi, tililtä voi nostaa korkeintaan 600 euroa kuukaudessa. Työtulot, yrittäjyydestä saatavat tulot tai opiskelu ei vaikuta tililtä nostettavan summan rajoihin.[2]

Jos tilin saldo on alkupääomaa suurempi, on alkupääoman ylittävä osuus ("vapaat varat") nostettavissa vapaasti. Perustilin vapaita varoja voi sijoittaa tai niillä voi ostaa toisen ihmisen työtä siirtämällä rahaa perustililtä toiselle.[2]

Perustili julkisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtonen on esitellyt perustiliä Financial Times -verkkojulkaisussa vuonna 2016.[4] Vuonna 2019 Verkkouutisten haastattelussa Valtonen on kutsunut perustiliä "2020-luvun torpparilaiksi", jossa perustilillä olevat rahat ovat kansalaisen omaa rahaa, eikä siis pidätetä erilaisia maksuja jotta ne kilahtaisivat valtion kassaan[5].

Lokakuussa 2019 yritysjohtaja ja Liberan hallituksen jäsen Björn Wahlroos kannatti perustiliä teoksessaan Kuinkas tässä näin kävi – Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua.[6][7]

Marraskuussa 2020 Kokoomusnuoret esitteli hyvinvointipoliittisen ohjelmansa. Kokoomusnuoret vaativat sosiaaliturvan kokonaisuudistusta perustilimallilla. Kokoomusnuorten mallissa tuen nostaminen saldon käännyttyä negatiiviseksi tekee tuen nostamisesta vastikkeellista ja negatiiviseksi kääntyneen saldon vuoksi edellytetään aktivointitoimenpiteisiin osallistumista.[8]

Kesäkuussa 2021 Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Manufacturing 4.0 -hankkeen sosiaaliturvan tarpeita käsittelevän osaprojektin raportti Perustili – tie kannustavaan ja läpinäkyvään sosiaaliturvaan ehdotti Suomeen perustiliä osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Projektia johti professori Heikki Hiilamo ja raporttia olivat kirjoittamassa valtiotieteiden maisteri Jussi Pyykkönen, yhteiskuntatieteiden maisteri Topias Pyykkönen ja diplomi-insinööri Pekka Pulli.[9]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]