Libera (ajatushautomo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Libera
Perustettu Toukokuu 2011
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminnanjohtaja Lasse Pipinen
Puheenjohtaja Eeva Kovanen
Aiheesta muualla
Sivusto

Libera-säätiö (ruots. Stiftelsen Libera, engl. Libera Foundation) ja yleisemmin pelkkä Libera on Helsingissä sijaitseva itsenäinen ja riippumaton ajatushautomo, joka ilmoittaa tehtäväkseen yksilönvapauden, vapaiden markkinoiden, vapaan yrittäjyyden ja vapaan yhteiskunnan tukemisen sekä edistämisen[1]. Heinäkuussa 2019 Lasse Pipinen siirtyi operatiivisen johtajan tehtävistä toiminnanjohtajaksi.[2] Liberan sisältöjohtajana toimii Tero Lundstedt.[3]

Liberan perustivat toukokuussa 2011 vuorineuvos Gustav von Hertzen ja säätiön toiminnanjohtajaksi ryhtynyt kauppatieteiden maisteri Petri Kajander.[1][4]

Säätiön toimintaan kuuluu tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä tapahtumien järjestämistä.[5] Akateemisen tietouden ja vapauden filosofian edistäminen ovat tyypillisiä Liberan tehtäviä.lähde?

Libera ilmoittaa olevansa yksityishenkilöiden, yksityisten yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden tuen ja lahjoitusten varassa eikä vastaanota julkista rahoitusta eikä tee konsulttitoimeksiantoja. Merkittävä osa työstä tapahtuu vapaaehtoispohjalta.[1] Libera ei kerro julkisesti sidoksistaan rahoittajiinsa.[6]

Liberalla ei ole tiukkaa yhtenäistä linjaa näkemysten ja toiminnan suhteen. Toiminnassa on mukana henkilöitä ja yhteistyökumppaneita niin akateemisesta maailmasta kuin liike-elämästä. Edustajien näkemykset ovat heidän omiaan.lähde?

Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja raporteissa on kritisoitu niin ay-liikettä kuin työnantajajärjestöjä.[7][8]

Pääartikkeli: Perustili

Ajatuspajassa Elina Lepomäki ideoi tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuudistuksen, perustilin mallin, jossa jokainen täysi-ikäinen suomalainen saisi 20 000 euron alkupääomalla varustetun perustilin.[9]

Työmarkkinauudistukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Ajatuspaja Libera julkaisi raportin Umpikujassa – aika on ajamassa ammattiyhdistysliikkeen ohitse. Raportissa tarkastellaan työmarkkinoiden jäykkyyttä ja sisältää ehdotuksen AY-liikkeen lakkauttamisesta. Vuonna 2015 julkaistu Edelleen umpikujassa – Aika on ajanut työnantajajärjestöjenkin ohi -raportissa jatketaan pohdintaa, tällä kertaa kohteena on työnantajapuoli ja ehdottaa EK:n lakkauttamista.[10]

Perustuslakituomioistuin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liberan Perustuslakiraportti ehdottaa erillisen perustuslakituomioistuimen perustamista kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Raportissa väitetään, että Suomen  perustuslakivalvonta ja -tulkinta toimivat huonosti. Siihen kirjoittaneet asiantuntijat kysyvät, kuinka niitä pitäisi kehittää. Samanlaisia toimenpiteitä puolletaan myös Diktaattorin käiskirja - eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan -raportissa.[11][12]

Veikkauksen monopolin purkaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisyhteiskunnan kultaiset kahleet -raportissaan Libera väittää Suomen kansalaisyhteiskunnan olevan käytännössä osa julkista sektoria, joka vaarantaa kansalaistoiminnan riippumattomuuden. Raportin mukaan kansalaistoiminnan avustukset on irroitettava rahapelijärjestelmästä.[13]

Kantelu EU-komissiolle työehtosopimusten yleissitovuudesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2018 Libera nosti kanteen Suomen valtiota vastaan esittäen, että tapa jolla työehtosopimusten yleissitovuus on toteutettu Suomessa on EU:n sisämarkkinoiden sääntöjen vastainen. Työehtosopimuksissa voidaan määrätä paremmat ehdot työmarkkinajärjestöjen jäsenille kuin niihin kuulumattomille yrityksille.

Esimerkkinä Libera käytti Teknologiateollisuus ry:tä, joka oli hylännyt jäsenhakemuksen yritykseltä, jolla oli alle kymmenen työntekijää. Hylkäämällä jäsenhakemuksen Teknologiateollisuus ry esti kyseistä yritystä hyödyntämästä paikallista sopimista. Liberan entisen toiminnanjohtajan Mikko Kiesiläisen mukaan Suomen yleissitova TES-järjestelmä "antaa suurille yrityksille kartellimaisia työkaluja". [14]

Hallituksen kokoonpano 2024[15]

Hallituksen puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liberassa työskentelevät toiminnanjohtaja Lasse Pipinen, sisältöjohtaja Tero Lundstedt ja projektipäällikkö Denis Shemyakin.[16]

Toiminnanjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita työntekijöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c Mikä on Libera? Libera. Viitattu 13.1.2018.
  2. Tere Sammallahdesta Liberan sisältöjohtaja Ajatuspaja Libera. Arkistoitu 12.7.2019. Viitattu 12.7.2019.
  3. Tero Lundstedt Liberan sisältöjohtajaksi Libera, Ajankohtaista. 26.1.2021. Viitattu 26.7.2021.
  4. Ajatuspaja ajaisi valtion alas Demokraatti. 6.5.2013. Viitattu 13.1.2018.
  5. Libera, Raportti Libera. toukokuu 2016. Viitattu 13.1.2018. (viimeinen sivu)
  6. Ajatuspaja ajaisi valtion alas Demokraatti. 6.5.2013.
  7. Ahtela, Kaija: Liberan raju esitys: EK lopetettava Kauppalehti. 26.11.2015. Viitattu 31.3.2016.
  8. Akkanen, Juha; Ämmälä, Antti: Ajatushautomo Libera kiistää olevansa "kokoomuksen puolueosasto" Helsingin Sanomat. 6.6.2013. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 2.4.2016. (Vain tilaajille)
  9. Suominen, Heli: Perustili remontoisi sosiaaliturvamallin. Helsingin Sanomat. 12.12.2013.
  10. Edelleen umpikujassa – Aika on ajanut työnantajajärjestöjenkin ohi Ajatuspaja Libera. Viitattu 14.11.2022.
  11. Perustuslakiraportti Ajatuspaja Libera. Viitattu 14.11.2022.
  12. Diktaattorin käsikirja – eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan Ajatuspaja Libera. Viitattu 14.11.2022.
  13. Kultaiset kahleet - julkaisu ja video Ajatuspaja Libera. Viitattu 14.11.2022.
  14. Ajatuspaja Libera haluaa eroon työehtosopimusten yleissitovuudesta - "Annetaan kartellimaisia työkaluja" areena.yle.fi. Viitattu 27.9.2018.
  15. Ajatuspaja Libera Ajatuspaja Libera. Viitattu 10.3.2024.
  16. Yhteystiedot Ajatuspaja Libera. Viitattu 11.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]