Migreeni
Wikipedia
Migreeni on kohtauksittainen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa kovia päänsärkykohtauksia.
Migreenikohtaukseen liittyy yksilöllisiä oireita haukottelusta, ärtymyksestä tai ruokahalun lisääntymisestä kipuun, pahoinvointiin, oksentamiseen ja uneen. Usein siihen liittyy herkkyys melulle, valolle tai voimakkaille hajuille. Kipu on sykkivää, jyskyttävää päänsärkyä toisella puolella päätä, mutta sitä voi olla myös molemminpuolisesti. Liikkuminen kohtauksen aikana pahentaa kipua.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Laukaisevia tekijöitä
Puolet migreenistä selittyy geeniperimällä, puolet kohtauksia laukaisevilla tekijöillä. Yleisin migreenikohtauksen laukaisija on stressi tai stressin laukeaminen. Perjantai-illan tai lauantaiaamun särky ovat tyypillisiä työssään menestymään pyrkiville ja täydellisyyttä tavoitteleville migreenigeenit perineille ihmisille. Seuraavaksi yleisin laukaisija on estrogeenitason lasku kuukautista edeltävinä päivinä (estrogeeniherkillä jopa ovulaation yhteydessä). Migreenikohtauksen voi laukaista myös voimakas tai liikkuva valo, hajut tai tuoksut, häly tai voimakas ääni. Joillakin migreenin laukaisee myös hämärästä huoneesta kirkkaaseen siirtyminen. Kohtaus voi olla myös kirkkaiden kattovalojen sytyttämisestä johtuva. Verensokerin lasku myös usein edesauttaa migreenikohtauksen tulemista, erityisesti osa aamuyön migreenikohtauksista voidaan estää tankkaamalla illalla hitaasti imeytyvää hiilihydraattia – pala ruisleipää viimeiseksi illalla riittää. Kuumina päivinä myös nestehukka voi laukaista kohtauksen.
[muokkaa] Patofysiologiaa
Laukaisevat tekijät vaikuttavat aivojen hypotalamukseen, josta ihmisen ollessa kohtausherkässä tilassa lähtee nouseva viesti näköaivokuorelle. Sieltä leviää aivokuorta pitkin (takaa eteenpäin) hermosolujen vaimenemisaalto ja verenkierron väheneminen, joka tuottaa auran (katso aurallinen migreeni myöhemmin sivulla).
Jo ennen päänsäryn alkua aktivoituu kolmoishermo (5. aivohermo), aivoverisuonten heijastekaari ja kipua välittävä järjestelmä. Migreenikohtauksessa verisuonista vapautuu kivun välittäjäaineita, jotka osallistuvat aivoverisuonien laajenemiseen ja kipuaistimuksen syntyyn. Säryn sykkivä luonne johtuu sydämen pumppauksen aikaansaamasta paineaallosta venyväseinäisissä verisuonissa.
[muokkaa] Yleisyys ja kesto
Migreeni on tavallisin neurologisista sairauksista. Sitä esiintyy noin 11 %:lla länsimaiden aikuisväestöstä, noin 550.000 suomalaisella. Esiintymishuippu on parhaissa työvuosissa 25 ja 55 ikävuoden välillä. Puberteetin jälkeen se on kahdesta neljään kertaan yleisempi naisilla kuin miehillä. Naisista 15 % kokee migreenikohtauksen joskus elämässään, miehistä 8 %. Myös lapsilla esiintyy migreeniä.
Joillakin migreenikohtaus on vain muutaman kerran elämässä, toisilla se taas voi olla kuukausittaista tai jopa useita kertoja viikossa. Normaali lääkitsemätön migreenikohtaus kestää 4 h - 72 h. Jos lääkitys on nopeasti saatavilla, voi paha kohtaus estyä kokonaan tai kestää pari tuntia. Joskus kohtaus ryöstäytyy pitemmäksi kuin kolme päivää, tällöin siitä käytetty termi on status migrenosus. Joillakin migreeni menee ohi jo tunnissa, mikäli pääsee pimeään ja hiljaiseen tilaan lepäämään.
[muokkaa] Hoito
Erilaiset hoidot purevat erilaisiin päänsärkyihin. Täten hoito-ohjeet toistuvaan migreeniin kannattaa hakea lääkäriltä.
Migreeniä hoidetaan yleensä levolla viileässä ja pimeässä. Ellei se auta, kohtauslääkkeillä ja estolääkkeillä. Kohtauslääkkeinä käytetään tulehduskipulääkkeitä. Suomessa suositeltava kipulääke on ibuprofeeni, jota otetaan 800 mg kerralla, jotta saadaan kohtaus loppumaan. Lääkeannos on otettava ensioireiden, kuten näköhäiriöiden ilmaannuttua. Suositeltava annostus on suurempi kuin tulehduskipulääkkeen muussa käytössä. Elleivät tulehduskipulääkkeet auta, siirrytään vaikeassa tai keskivaikeassa migreenissä käyttämään migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja. Kohtauslääkityksen perusajatus on ”tarpeeksi suuri määrä tarpeeksi ajoissa”. Voidaan sanoa, että kohtauslääke auttaa, jos kipu poistuu kahdessa tunnissa. Uudelle lääkkeelle kannattaa antaa kolme mahdollisuutta. Jos kolmen peräkkäisen kohtauksen aikana ei auta, sen voi siirtää odottamaan myöhemmin tapahtuvaa uutta kokeilua ja siirtyä tällä kertaa kokeilemaan jotakin muuta lääkettä tai lääkeyhdistelmää.
Jos migreeni toistuu niin tiheästi, että syntyy riski riippuvuudesta kohtauslääkkeisiin (särkylääkepäänsärky), kohtauksien esiintymistä tai kivun voimakkuutta voidaan vähentää estolääkityksellä. Migreenispesifiä estolääkettä ei ole, vaan muiden sairauksien kuten esimerkiksi verenpaineen, epilepsian tai depression hoitoon käytetyillä lääkkeillä pieninä annoksina on todettu olevan myös migreeniä estävää tehoa. Tällaista lääkettä otetaan päivittäin 3 kk – 1 vuosi, jossakin vaiheessa estolääkitys myös pyritään purkamaan.
Estolääkkeellä katsotaan yleensä olevan hyvä teho, jos se vie puolet kohtauksista pois tai lieventää kivun puoleen. Tämän voi dokumentoida luotettavasti lähinnä päänsärkypäiväkirjalla. Migreeniin auttavat myös rentoutumisen opetteleminen ja akupunktiolähde?. Monenlaisista täydentävistä hoidoista on yksilötason kokemuksia, mutta näyttö puuttuu.
Joissakin maissa kannabista käytetään migreenin hoitoon. Sitä käytettiin migreenin hoitoon mahdollisesti vuosisatoja ennen 1930-luvulla alkaneita rajoituksia ja kieltoja. Nykyään esimerkiksi Yhdysvaltojen Kaliforniassa monet lääkärit suosittelevat potilailleen kannabista migreenin hoitoon ja siitä on hyviä kokemuksia. Erityisesti sen nopeaa vaikutusta oireisiin arvostetaan. Kannabiksen vaikutusmekanismi migreeniin on kuitenkin toistaiseksi tuntematon, vaikkakin kehon endokannabinoidijärjestelmän oletetaan liittyvän asiaan. Kannabista on saatavilla lääkekäyttöön sekä suihkeiden (Sativex), tablettien (Marinol) ja kukinnon (Bedrocan) muodossa. Suomessa lääkekäyttö vaatii lääkärin suosituksen ja lääkelaitoksen erityisluvan.
[muokkaa] Migreenin eri muotoja
Migreeni jaetaan kahteen osaan sen etenemisen perusteella: auralliseen ja aurattomaan migreeniin. Yleisemmässä (85% kohtauksista), aurattomassa migreenissä ei ole lainkaan päänsärkyvaihetta edeltävää yli neljän minuutin kestoista auravaihetta. Auravaiheessa esiintyy visuaalisia oireita (valonvälähdyksiä), puhevaikeuksia ja tuntoaistimien häiriöitä.[1] Molemmissa tyypeissä päänsärky on kuitenkin samanlainen. Yhdysvaltaisen väestötutkimuksen mukaan naisista 14,6% ja miehistä 4,8% kärsii migreenistä.[2] Aurallisesta migreenistä, jossa ei esiinny päänsärkyä kärsii Yhdysvalloissa noin 5 % migreenipotilasta.[3]
[muokkaa] Auraton migreeni
Auraton eli ilman esioireita suoraan kivulla alkava migreeni on yleisin migreenilaji. Se voi usein sekoittua yleisimpään päänsärkyyn eli niska-tensiosärkyyn, koska myös migreenissä oireet voivat alkaa niskalihaksista.
[muokkaa] Aurallinen migreeni
Aurallista migreeniä esiintyy noin viidesosalla migreeniä sairastavista. Patofysiologisesti migreeniaura on aivokuorella hitaasti leviävä aalto, jonka alla solutoiminta vaimenee (engl. cortical spreading depression). Normaali aura kestää 1 minuutista tuntiin. Tyypillisessä aurallisessa kohtauksessa oireet alkavat toispuolisilla näköhäiriöillä. Näköhäiriö voi olla kirkkaita lentäviä kipinöitä, näkökentän samentumista tai hämärtymistä, kirkas tai väreilevä sahalaitakuvio joka etenee tai näkökentässä voi esiintyä värikkäitä palloja. Joillakin voi mennä näkö kokonaan toisesta silmästä. Tämä voi aiheuttaa paniikkia ja näin pulssi kasvaa ja migreeni pahenee. Aura voi olla myös sensorisia tai motorisia häiriöitä.
Aurallisen migreenin särkyvaihe alkaa viimeistään tunti auran jälkeen ja on samanlainen kuin aurattomassa migreenissä. Aura voi esiintyä myös samaan aikaan säryn kanssa ja sitä voi esiintyä myös yksin, ilman särkyä. Migreenin täsmälääkkeitä ei tule ottaa migreeniauran ollessa käynnissä ilman särkyä. Kipulääkitys tulisi kuitenkin ottaa tässä vaiheessa kun näköhäiriöitä esiintyy.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Migreenikohtaus Tohtori.fi. Viitattu 24.6.2008.
- ↑ Markus Färkkilä et al.: Migreeni Terveysportti.fi. Viitattu 24.6.2008.
- ↑ Rima M. Dafer: Migraine Variants eMedicine. Viitattu 24.6.2008. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Migreeni (hoitonetti.fi)
- Poliklinikka.fi
- Suomen Migreeniyhdistys
- Tee helppo ja nopea migreenitesti!
- Migreeni, potilasversio Käypä Hoito-hoitosuosituksesta.
[muokkaa] Katso myös
