Akupunktio
Wikipedia
Akupunktio (neulahoito, pistelyhoito, lat. acus, ”neula” ja lat. pungere, ”pistää”, tai kiin. 針灸, zhēn jǐu) on yksi perinteisen kiinalaisen lääketieteen muodoista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Akupunktiota on harjoitettu Kiinassa yli 3000 vuotta ja länsimaihin se levisi 1600-luvulla jesuiittojen välityksellä. Laajemmin menetelmä yleistyi länsimaissa 1800-luvulla.[1]
[muokkaa] Perinteinen käsitys
Perinteinen kiinalainen lääkintä pyrkii parantamaan sairauden syyn ja vahvistamaan ruumiin omaa kykyä parantua. Kiinalainen hoitomenetelmä on oppi elämästä, energian kiertokulusta sekä voimista ja vastavoimista. Ihmisruumiissa on 12 päämeridiaania ja 8 sivumeridiaania, jotka muodostavat perustan hoidolle. Meridiaanit ovat hermopäätteiden muodostamia ratoja, joilla noin 400 merkittävää akupunktiopistettä sijaitsevat. Meridiaanin katsotaan olevan yhteydessä suuriin sisäelimiin, joiden energiat ohjaavat ruumiin toimintaa. Akupunktioon luottavien mielestä akupunktiohoito korjaa ruumiin häiriintynyttä energiankiertoa, jolloin heidän mielestään ruumis alkaa taistella itse sairauksia vastaan ja tuottamaan omaa kipulääkettä, endorfiinia.[1]
[muokkaa] Akupunktio nykyisin
Akupunktion tavoite on palauttaa terveyttä tai hyvinvointia pistämällä neuloja niin sanottuihin akupunktiopisteisiin. Nykyisin neulat tehdään ruostumattomasta teräksestä. Akupunktion tarkoituksena on ärsyttää neuloilla akupunktiopisteissä olevia hermopäätteitä. Hermopäätteet lähettävät sähköisiä impulsseja selkäytimeen ja aivojen alaosien keskuksiin, joista niiden katsotaan siirtyvän sairaille alueille. Akupunktiota voidaan tehdä myös siten että varpaiden alapuolella oleviin kohtiin painellaan sormilla, mutta tätä menetelmää käyttävät yleensä vain vanhat ihmiset.
[muokkaa] Käyttöaiheet
Akupunktiohoitoa käytetään moniin sairauksiin, muun muassa yleisimmin päänsärkyyn, migreeniin, lapsettomuuteen, hermostoperäisiin kiputiloihin, eri särkyihin, masennukseen, unettomuuteen, stressiin, psykosomaattisiin oireisiin, ylipainoon, allergiaan ja astman hoitoon. Erityisesti korva-akupunktiota käytetään huumevieroituksen tukena.
[muokkaa] Tieteellisiä käsityksiä akupunktion toimintamekanismista
Akupunktiolla on todennäköisesti kipua lievittäviä vaikutuksia, mutta laajemmassa mielessä sitä tai sen taustalla olevaa vitalistista oppia ei pidetä tieteellisesti todistettuna. Kivunlievitys voi perustua aivojen oman morfiinin, endorfiinin tuottamiseen.
[muokkaa] Tutkimusnäyttö akupunktion tehosta
Akupunktio on todettu toimivaksi leikkauksen jälkeiseen kipuun, raskausajan pahoinvointiin, kemoterapian aiheuttamaan pahoinvointiin, hammassärkyyn sekä ahdistuneisuuden, paniikkihäiriön ja unettomuuden lievittämiseenlähde? . Tupakoinnin lopettamisen tukena ja osana huumevieroitusta akupunktion teho on plasebon luokkaa.[2]
[muokkaa] Riskit
[muokkaa] Yleiset riskit
Useissa tutkimuksissa on kartoitettu akupunktiohoidon haittavaikutuksia. Arvovaltaisessa brittiläisessä BMJ-lehdessä julkaistiin vuonna 2001 kaksi suurta akupunktiohoidon haittavaikutuksia käsittelevää tutkimusta. Noin 32 000 akupunktiohoitoa käsittäneessä tutkimuksessa, jossa akupunktiohoitoa suorittivat lääkärit ja fysioterapeutit, havaittiin lieviä haittavaikutuksia 6,7 prosentissa ja merkittäviä haittavaikutuksia 0,14 prosentissa hoitokerroista.[3] Toisessa tutkimuksessa hoitoa antoivat perinteiset akupunktioterapeutit, ja tutkimus käsitti noin 34 000 akupunktiohoitoa. Lieviä haittavaikutuksia raportoitiin noin 15 prosentissa hoitokerroista.[4] Saksalaisessa yli 400 potilasta ja 3 500 akupunktiohoitoa sisältäneessä tutkimuksessa vuodelta 2003 todettiin haittavaikutuksia 11 prosentissa hoitokerroista.[5] Yleisimpiä olivat seuraavat haittavaikutukset:
- Verenvuoto pistoskohdasta (0,4–3 %)
- Mustelma pistoskohdassa (1,7–2 %)
- Kipu pistettäessä (1 %)
- Huimaus (1 %)
- Aiemmin olemassa olevien oireiden pahentuminen (1–3 %), yleensä väliaikaisesti
[muokkaa] Harvinaiset riskit
Akupunktiohoitoja koskevassa analyysissa vuodelta 2004 todettiin vakavan haittavaikutuksen esiintyvyydeksi 0,05 / 10 000 hoitokertaa tai 0,55 / 10 000 hoitoa saavaa potilasta.[6] Vakavia tai harvinaisia haittavaikutuksia olivat muun muassa seuraavat:
- Infektio: yleisin todettu infektio oli B-hepatiitti (60 % infektioista) ja toisiksi yleisin korvalehden tulehdus
- Ilmarinta: aiheutuu rintakehän akupunktiohoidossa neulan lävistäessä keuhkon
- Aivojen tai selkäytimen hermovaurio: pistettäessä liian syvälle kallonpohjan tai selän akupunktiohoidossa vaarana on neulan aiheuttama hermovaurio tai kallonsisäinen verenvuoto
- Verisuonen vaurioituminen
- Sydänpussin vaurioituminen: Neulan tunkeutuminen sydänpussiin ja siitä johtuva perikardiumtamponaatio on johtanut jopa raportoituihin kuolemantapauksiin
- Pyörtyminen, pahoinvointi tai heikotus
- Neulojen katkeaminen tai unohtuminen hoitoa saavan henkilön ruumiiseen.
[muokkaa] Akupunktion kritiikki
Akupunktion epäilijät väittävät vaikutuksen olevan sama pistettäessä mihin paikkaan ruumista tahansa katsomatta pisteitä meridiaanikartoista. Akupunktiota pidetään näennäistieteenä.[7]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Helsingin Sanomat: Kiinalainen lääketiede
- ↑ Maailman terveysjärjestön www-sivu: www.who.int/mediacentre/factsheets/fs134/en/
- ↑ White A, Hayhoe S, Hart A, Ernst E (2001). "Adverse events following acupuncture: prospective survey of 32000 consultations with doctors and physiotherapists." BMJ 323(7311): 485–486. PMID 11532840
- ↑ MacPherson H, Thomas K, Walters S, Fitter M (2001). "The York acupuncture safety study: prospective survey of 34000 treatments by traditional acupuncturists." BMJ 323(7311): 486–487. PMID 11532841
- ↑ Ernst G, Strzyz H, Hagmeister H (2003). "Incidence of adverse effects during acupuncture therapy-a multicentre survey." Complement Ther Med. 11(2):93-7. PMID 12801494
- ↑ White A (2004) "A cumulative review of the range and incidence of significant adverse events associated with acupuncture." Acupuncture In Medicine 22(3): 122-133. PMID 15551936
- ↑ http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/akupunktio.html
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akupunktio Wikimedia Commonsissa.- Akupunktio.net
