Zachris Palm
Zachris Palm (1641 – 1691) oli Ruotsista kotoisin ollut alun perin saksalaiseen sukuun kuulunut urkuri. Kun 1649 perustettu Raahen kaupunki sai ensimmäisen kirkkonsa 1650-luvulla kaupungin perustamiseen vaikuttanut kreivi Pietari Brahe lahjoitti kirkkoon urkupositiivin ja lähetti Zachris Palmin urkuriksi kaupunkiin. Vuonna 1678 Palm teki Suomen ensimmäisen painetun ja säveltäjän nimellä varustetun sävellyksen Een Liten Fröghde-Sång (Ilo-laulu) niin sanotun Hollannin sodan päättymisen kunniaksi.[1][2]
Palm toimi Raahessa myös lukkarina, kellojenasettajana ja vuosina 1676–1684 raatimiehenä. Hänellä oli kaupunginmusikantin privilegio eli hän sai yksinoikeuden pitää musiikkiesityksiä Raahessa. Hän kävi esiintymässä poikiensa kanssa myös Raahen ulkopuolella muun muassa Oulussa.[1]
Vuonna 1678 Palm sävelsi nelisäkeistöisen teoksen Een Liten Fröghde-Sång (Ilo-laulu) Ruotsin tanskalaisista Rügenin saarella tammikuussa 1678 saaman voiton kunniaksi. Teosta esitettiin Raahen kirkossa 4. maaliskuuta 1678. Ilo-laulu oli Suomen ensimmäinen painettu ja säveltäjän nimellä varustettu sävellys.[1]
Viimeisinä vuosinaan mielenterveys-, alkoholi- ja perheongelmista kärsinyt Palm laiminlöi raatimiehen ja kellonasettajan tehtäviään. Esiinnyttyään sopimattomasti Raahen kirkossa hän joutui kaupungin raadin eteen joulukuussa 1690 ja pyysi tällöin päästä hoitoon Kruunupyyn sairashuoneelle. Hän pääsi sairashuoneelle maaliskuussa 1691 ja kuoli siellä pari kuukautta myöhemmin.[1]
Zachris Palmin poika Daniel Palm peri Raahen urkurin viran isänsä jälkeen. Hän toimi myös kaupungin raatimiehenä 1705 ja hän kuoli pakomatkalla isovihan aikana. Toinen poika Isak Palm (s. 1678) oli tullikirjurina Raahessa. Hän kuoli 1718 Norjan tuntureilla Kaarle XII:n Norjan sotaretken aikana. [3][4]