Ylivieskan kirkon tuhopoltto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylivieskan kirkko ennen tuhopolttoa.

Ylivieskan kirkon tuhopoltto oli maaliskuussa 2016 tehty tuhopoltto. Tuhopolton kohde oli Ylivieskan kirkko.[1]

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mies lähti 26. maaliskuuta 2016 kello 18 kotoaan autolla, mukanaan kanisteri ja rautakanki. Kello 18.40 hän haki huoltoasemalta kanisteriin bensiiniä. Saavuttuaan kirkolle hän pääsi sisään sakastin ovesta noin tunnin murtautumisyritysten jälkeen. Sisälle päästyään mies sytytti kirkon bensiinillä palamaan ja poistui rakennuksesta viiden minuutin kuluessa. Kirkosta poistuttuaan mies soitti itse hätäkeskukseen. Kaksi minuuttia miehen ilmoituksesta hätäkeskus oli jo saanut palosta useita soittoja. Kirkko tuhoutui tulipalossa täysin, ja mies otettiin tekopaikalta kiinni noin kello 20.[2][3][1]

Puhelu hätäkeskukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijän hätäpuhelu hätäkeskukseen
Puhuja Lause
Hätäkeskus Hätäkeskus, päivää
Tekijä Päivää
Tekijä Saisko paloautoja tänne Ylivieskan seudulle täällä kirkko palaa, niin ettei pala koko kaupunki
Hätäkeskus Joo, no siellä pitäisi palokuntaa olla useampi yksikkö kirkon luona
Tekijä Joo ei riitä välttis, tulee koko ajan lisää. Saisko Alavieska, Sievi, alakunnat Nivala
Hätäkeskus Joo, varmasti palokunta huolehtii tämän, ei tarvi sinun siitä huolehtia
Tekijä Joo
Hätäkeskus No niin, hei
Tekijä Hei hei[4]

Tekijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijä oli vuonna 1989 syntynyt pohjoispohjalainen mies. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos totesi miehen syyntakeettomaksi. THL:n lausunnossa todettiin, että mies ei ymmärtänyt tekonsa tosiasiallista luonnetta. Hän oli sairastanut paranoidista skitsofreniaa vuodesta 2013.[5][6]

Tuomio oikeudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi miehen syyllistyneen syyntakeettomana törkeään vahingontekoon. Oikeus totesi miehen sytyttäneen Ylivieskan seurakunnan omistaman kirkon palamaan. Vahingonteosta törkeän teki se, että teossa käytettiin palavia nesteitä palon auttamiseksi ja sen varmistamiseksi. Käräjäoikeuden mukaan mies yritti sitkeästi polttaa kirkkoa. Mies ei väittänyt oikeudessa esim. ääniharhojen olleen osallisia kirkon polttamiseen. Tämän vuoksi oikeus totesi miehen olevan oikeudenvasteinen. Tuomioistuimen mukaan mies ei sairautensa takia ollut syyntakeinen. Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa, joten käräjäoikeus lähetti miehen tahdosta riippumattomaan hoitoon. Oikeus määräsi miehen maksamaan Ylivieskan seurakunnalle 5 200 euroa. Mies tunnusti tekonsa.[5]

Uusi kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylivieskan uuden kirkon rakennustyömaa Kauppakadun suunnasta.

Tuhopoltetun kirkon tilalle rakennettiin uusi kirkko.

Syksyllä 2019 kirkolliskokous teki avustuspäätöksen seurakunnalle vuonna 2018. Tuolloin seurakunta esitti hankkeen kooksi 10 miljoonaa euroa, ja seurakunta sai avustusta miljoona euroa. Kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen kulut nousivat 13,4 miljoonaan euroon.

Pyhän Kolminaisuuden kirkko vihittiin käyttöön 4. huhtikuuta 2021.[7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Uutta tietoa Ylivieskan palosta: Kirkon tuhonnut tulipalo sytytettiin sisältä mtvuutiset.fi. 31.3.2016. Viitattu 23.12.2020.
  2. Katariina Poranen: Näin Ylivieskan kirkkopalon tapahtumat etenivät Yle Uutiset. 17.8.2016. Viitattu 23.12.2020.
  3. Hurja video Ylivieskan kirkkopalosta iltalehti.fi. Viitattu 23.12.2020.
  4. Ylivieskan kirkon tuhopoltto youtube.com. Viitattu 23.12.2020.
  5. a b Ylivieskan kirkon polttaja pakkohoitoon Kaleva. Viitattu 23.12.2020.
  6. Ylivieskan kirkon tuhopoltosta syytetty 27-vuotias mies oli syyntakeeton Aamulehti. 8.12.2016. Viitattu 23.12.2020.
  7. Ari Vihanta: Ylivieska saa sittenkin uuden kirkon poltetun tilalle Yle Uutiset. 21.8.2019. Viitattu 23.12.2020.
  8. Iina Kluukeri: Ylivieskan uuden kirkon rakennustyöt loppusuoralla Yle Uutiset. 22.10.2020. Viitattu 23.12.2020.