Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/kuvat muissa wikeissä/34

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

0 · 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46

Ostrov (Pihkovan alue)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ostrov on kaupunki Pihkovan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Velikajajoen rannalla 55 kilometriä Pihkovasta etelään. Kaupunki on Ostrovin piirin keskus. Sen kautta kulkee Pihkovan ja Pytalovon välinen rautatie sekä Pietarin ja Valko-Venäjän rajan välinen M20-valtatie. Kaupungin kaakkoispuolella on sotilaslentokenttä. Kaupungissa asui 21 670 henkeä.

Ostrovin piiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ostrovin piiri on paikallinen itsehallintoalue Pihkovan alueella Venäjällä. Alueen länsiosassa sijaitsevan piirin pinta-ala on 2 435 neliökilometriä. Asukkaita on 33 600 henkeä.

Otaniemen vesitorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otaniemen vesitorni on Alvar Aallon suunnittelema vesitorni Espoon Otaniemessä, aivan Kehä I:n vierellä. Torni on valmistunut vuonna 1971 ja on tilavuudeltaan 6 000 kuutiometriä. Se on luonnonväristä betonia, kaksitoistajalkainen ja säiliöosa on muodoltaan kaksitoistakulmainen. Säiliöosan verhouksen muodostavat teräsbetoniset elementtilankut, jotka ovat irrotettavissa. Säiliöosa on esijännitetty. Tornin korkeus on 52 metriä. Sen alla on monimuotoinen toimistorakennus ja lisäksi huippulämpökeskus.

Outova[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outova eli Audova on kaupunki Pihkovan alueella Venäjällä. Se on Outovan piirin keskus. Kaupunki sijaitsee lähellä Peipsijärveä noin kaksi kilometriä järveen laskevan, pienehkön Gdovka-joen suulta. Kaupungissa oli 4 379 asukasta vuonna 2010.

Oxfordin tuomiokirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oxfordin tuomiokirkko on Oxfordin hiippakunnan tuomiokirkko Englannissa. Se toimii myös Oxfordin yliopistoon kuuluvan Christ Churchin collegen kappelina. Kirkossa on käytetty romaanista ja goottilaista tyyliä.

Oía[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oía on Kreikan kylä sekä samanniminen Thíran kunnan kunnallisyksikkö ja entinen itsenäinen kyläkunta. Se sijaitsee Thíran saarella Santorínin saariryhmässä, hallinnollisesti Thíran alueyksikössä Etelä-Egean saarten alueella. Koko kunnallisyksikön väkiluku on 1 545 ja varsinaisen Oían kylän väkiluku 665.

Paavalinkirkko (Helsinki)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavalinkirkko on Helsingin Vallilassa sijaitseva, Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvan Paavalin seurakunnan kirkko. Se on valmistunut 1930 arkkitehti Bertel Liljequistin suunnitelmien mukaan. Alue kuului Sörnäisten seurakuntaan vuoteen 1941, jolloin seurakunta jaettiin Kallion ja Paavalin seurakunniksi.

Pachuca[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pachuca on Hidalgon osavaltion pääkaupunki Meksikossa. Vuonna 2014 siellä oli 255 800 asukasta.

Paharpur[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paharpur on rauniokaupunki Bangladeshissa. Mahayana-buddhalaiset asuttivat kaupunkia 700-luvulta 1200-luvulle. Paharpur on erityisen arvokas muistomerkki buddhalaisesta arkkitehtuurista, jonka esimerkkiä seurattiin ympäri Etelä-Aasiaa. Se on ollut Etelä-Aasian suurin yksittäinen buddhalaisluostari ja huomattava buddhalaisen tiiliarkkitehtuurin saavutus. On ajateltu sen olleen mallina 400 vuotta myöhemmin Kaakkois-Aasiaan tehdylle Angkor Watille.

Paikkasidonnainen taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkasidonnainen taide on taidesuuntaus, johon lukeutuu teoksia niin ympäristötaiteen, performanssin kuin mediataiteenkin alueilta. Paikkasidonnaisessa taiteessa paikan merkitys korostuu teoksen nimittävänä tekijänä. Paikkaa voidaan lähestyä myös sosiaalisena rakenteena, jolloin paikkasidonnaisista lähtökohdista luotu taideteos nojaa paikalliseen kulttuuriin ja sen historiaan tai rajatun ryhmän viestintään sekä yhteisön toimintaan. Paikkasidonnainen taide tulee parhaiten ymmärretyksi kontekstissa, jonka ehdoilla se on luotu.

Paimion parantola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimion parantola on Paimiossa, Varsinais-Suomessa sijaitseva Alvar Aallon vuosina 1929–1933 suunnittelema tuberkuloosiparantola. Rakennusta pidetään Aallon varhaisen funktionalistisen kauden päätyönä. Rakennuksen omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Pakkala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkala on kaupunginosa Vantaan keskiosassa Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolella. Se rajautuu lännessä Ylästöön, pohjoisessa Viinikkalaan ja Veromieheen, idässä Koivuhakaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylään sekä etelässä Tammistoon. Kaupunginosa on saanut nimensä Backaksen kartanosta, jonka maille se on rakennettu.

Palanderin talo (Hämeenlinna)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palanderin talo on Hämeenlinnassa sijaitseva kotimuseo, jonka tavoitteena on kuvata 1900-luvun alun keskiluokkaisen porvariston elämänmuotoa kaupungissa. Vuonna 1995 avattu museo on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon ylläpitämä.

Palatsinraitin silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palatsinraitin silta on kevyen liikenteen silta Tampereella. Silta ylittää Tammerkosken yhdistäen Finlaysonin ja Tampellan kaupunginosat. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2009 ja teräsbetonisilta avattiin käyttöön vuonna 2012.

Palladiolainen arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palladiolainen arkkitehtuuri on 1500-luvulla eläneen italialaisen arkkitehti Andrea Palladion mukaan nimetty arkkitehtuurin tyylisuunta.

Pallas (hotelli)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pallas on hotelli Pallastunturin hiihtokeskuksessa Muoniossa. Sen vanhin, hirsinen osa on valmistunut vuonna 1948, ja sen suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu.

Panathinaïkó-stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panathinaïkó-stadion eli Kallimármaro on urheilustadion Ateenassa Kreikassa. Stadion on maailman vanhimpia urheilustadioneita ja se on rakennettu Ateenan antiikin aikaisen stadionin raunioiden paikalle nykyaikaisia olympialaisia varten.

Panelia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panelia on kylä Satakunnan maakunnassa sijaitsevassa Euran kunnassa. Se oli Eurakosken lisäksi toinen vuonna 2009 Euraan liitetyn Kiukaisten keskustaajamista. Panelia on myös Kiukaisten kunnan entinen nimi. Asukkaita siellä on noin 1 600, joista taajama-alueella noin 1 200.

Paneliankosken voimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paneliankosken voimalaitos on vuonna 1921 rakennettu pienvesivoimalaitos Eurajoessa. Se sijaitsee Euran kunnassa Panelian kylän keskustassa. Voimalaitoksen omistaa Paneliankosken Voima Oy. Vesi sen turpiineihin johdetaan Paneliankosken yläpuolelta lähtevästä kanavasta. Voimalaitosrakennus sijaitsee kosken alapuolella.

Panelianlahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panelianlahti oli Pohjanlahdella nykyisten Euran ja Eurajoen kuntien alueella sijainnut muinainen merenlahti. Tänä päivänä sen paikalla on laaja Panelian kylän länsipuolella levittäytyvä viljelysaukea.

Panimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panimoiksi kutsutaan oluita valmistavia yrityksiä ja paikkaa, jossa olutta valmistetaan. Suurimmat panimoalan yritykset ovat monikansallisia suuryrityksiä, jotka ovat viime vuosinamilloin? laajentuneet voimakkaasti yritysostojen ja -fuusioiden ansiosta.

Panoraamakuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamakuva on laajan yleisnäkymän eli panoraaman esittävä kuva.

Panthéon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panthéon on alkujaan Pyhän Genevièven kirkoksi vuonna 1789 valmistunut rakennus Pariisin Latinalaiskorttelissa. Tyyliltään uusklassismia edustavan kirkon suunnitteli arkkitehti Jacques-Germain Soufflot. Panthéon on erityisen tunnettu Ranskan suurmiesten hautapaikkana. Rakennus sijaitsee Montagne Sainte-Genevièven huipulla, ja korkean sijaintinsa ansiosta se näkyy yli koko kaupungin.

Pappila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pappila on ollut kristillinen kirkon seurakunnan pappien, työsuhdeasunto, jota koski asumisvelvollisuus. Kirkkoherran virkataloon liittyi myös virkatilat.

Paraisten kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paraisten kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Paraisilla. Kivikirkon ensimmäinen osa Agricola-kappeli rakennettiin tiedettävästi 1240-1300-luvulla. Kappelin käydessä pieneksi päätettiin kappelin yhteyteen rakentaa varsinainen nykyinen harmaakivikirkko. Kirkko on oletettavasti rakennettu 1300- luvun aikana. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät kirkon rakentamisesta ja olemassa olosta ovat ajoitettu 1300- luvun puolivälin paikkeille. Kirkkoon on tehty useaan otteeseen laajennuksia ja muutoksia. Näistä huolimatta kirkon alkuperäinen ilme on säilynyt pitkälti. Keskiaikaisista kivikirkoista väitellyt Markus Hiekkanen toteaa: "Sisätila on Suomen vaikuttavimpia, ja erityisesti huomio kiinnittyy huolitellun tyylikkääseen holvaukseen kaikkine yksityiskohtineen." Kirkkosalin suurimmat muutokset liittyvät runsasta kirkkokansaa varten rakennettuihin lehtereihin. Vuosina 1685–1686 turkulainen Mårten Henriksson teki pohjoisseinälle naistenlehterin tilanahtautta helpottamaan. Viisi vuotta tämän jälkeen laajennettiin eteläseinän miestenlehteriä ja 1750–1752 rakennettiin koko länsipäädyn mittainen miestenlehteri, joka 1862 muokattiin urkuparveksi. Valon määrä suurehkojen lehterien alla kävi kuitenkin niin vähäiseksi, että seurakuntalaiset alkoivat vaatia valaistuksen parantamista. Kahden uuden ikkuna-aukon pohjoisseinälle tekemisestä oltiin yksimielisiä. Kuitenkin vasta vuonna 1819 kirkon lattiaa korjannut halikkolainen kirkkopuuseppä Israel Cairenius sai tehtäväkseen tehdä myös ikkuna-aukot ja suurentaa vanhoja ikkuna-aukkoja.

0 · 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikiprojekti:Wiki_Loves_Monuments/kuvat_muissa_wikeissä/34&oldid=17906981”