Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.

Wikipedian käytön neuvonta

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Wikipedian käytön neuvonta

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Wikipedian käytön neuvonta!

Wikipedian käyttöön liittyvä neuvonta ja käyttöongelmia koskevat avunpyynnöt. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 42 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sisällysluettelo
Sanasto

Lajiteltavan taulukon päivämääräjärjestys

Miten päivämääräjärjestyksen saisi toimimaan lajiteltavassa taulukossa. Tapaus Siikakankaan lentokentän muistomerkki tällä kertaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 13.32 (EET)

Date table sorting: Malline:Dts.-- Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 14.31 (EET)

@Ipr1: Kiitos tuon hyödylliseksi osoittautuneen mallineen luomisesta tänne! Sen löytymistä helpottaisi, jos lisäisit sen Luokan:Aikamallineet lisäksi luokkaan lajittelumallineet. Elikkäs jos näitä lajittelevia mallineita on vielä sinun jäljiltäsi muita, jotka eivät siinä luokassa ole, niin nyt olisi sopiva aika täydentää mallineiden luokkia. Terveisin Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 14.45 (EET)

Kiitos - mallineesta ja artikkelin editoinnista :) Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 23.35 (EET)

Kansalaisuuden merkitseminen

Miten se kansalaisuus merkitään? Näinkö  Suomi, vain näin Suomi, vaiko näin Suomi? Erillaisia merkintätapoja tuntuu olevan liikkeellä.🤔 Tietäjä pro (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.38 (EEST)

Lippuja ei ole tavattu käyttää, kun urheilija-artikkeleissa. Sitten noista jäljelle jäävistä, linkillä tai ilman, nii oikeestaa ihan sama ainakin mun mielestä. Pietiboii (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.54 (EEST)

Kansalaisuus merkitään linkillä artikkeliin Suomi, jos on erityistä syytä mainita (syntymäpaikasta ei käy ilmi, kaksoiskansalaisuus). Yleensä Suomea ei ole tapana linkittää henkilötiedoissa. raid5 9. huhtikuuta 2024 kello 02.48 (EEST)

Miten lisään uuteen artikkeliin esiintymän kohteesta?

Olen Wikipedian teknisemmällä puolella vielä aloittelija, ja pähkäilen parhaillaan, miten saan lisättyä uuteen luomaani artikkeliin esiintymän kohteesta? Olen luonut kaksi henkilöstä kertovaa, uutta artikkelia, mutta en osannut määritellä niitä Punaisten linkkien naiset -kuukausikilpailun ohjeen mukaan naisiksi: "esiintymä kohteesta (P31) arvo on ihminen (Q5) ja sukupuoli (P21) arvo on muu kuin mies (Q6581097), koiras (Q44148) tai transmies (Q2449503)." (Oletan, että tämän esiintymän puutteen johdosta artikkelit eivät myöskään näy kisakoosteessani.) Matildamato (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.10 (EEST)

Tuolla on ohje viime vuodelta: Artikkelin linkittäminen Wikidataan. Linkitin yhden luomasi artikkelin Wikidataan ja joku muu on linkittänyt ne muuta artikkelit. --Linkkerpar^keskustelu 10. huhtikuuta 2024 kello 16.35 (EEST)

Kiitos, tämä olikin selkokielinen ohje verrattuna aikaisempaan löytämääni! Sain käytyä muokkaamassa tietoja. Matildamato (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 19.35 (EEST)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Alfa-sukupolvi (17. huhtikuuta 2024 kello 19.47)

Miten poistan tekemäni wikipedia sivun --Erikhaa11 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 19.47 (EEST)

Sen voi vain ylläpitäjät tehdä. Poistoa voi kuitenkin pyytää laittamalla sivuun Pikapoisto-mallineen sopivalla poistoperusteella. Luurankosoturi ✉️ 17. huhtikuuta 2024 kello 20.25 (EEST)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Käyttäjä:Ville Paija/Hiekkalaatikko (19. huhtikuuta 2024 kello 16.09)

Terve, mikä on helpoin tapa luoda info-boksi? Ohje vaikuttaa todella monimutkaiselta koodihommalta. Terveisin Ville Paija --Ville Paija (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 16.09 (EEST)

Tarkoitatko ihan uutta tietolaatikkoa vai sellaisen lisäämistä artikkeliin. Vastaan nyt jälkimmäiseen: Muokkaustilan yläosassa on Lisää-valikko, josta löytyy Malline-kohta. Paina sitä ja tulevan näkymän kenttään laita artikkelin aiheen aihealue. Kun se tulee vastaan, niin paina sitä ja täytä kaikki kohdat, jotka saat täytettyä. Jos kuitenkin haluat luoda kokonaan uuden tietolaatikon, niin kerro minkä, niin ohjeistan lisää. Luurankosoturi ✉️ 19. huhtikuuta 2024 kello 16.17 (EEST)

Kiitos. 85.76.2.39 28. huhtikuuta 2024 kello 23.08 (EEST)

Kysymys neuvontapaneelin kautta (1. toukokuuta 2024 kello 22.58)

Iltaa Muokattaessa sivuehdotusten mukaan ja aiheen ollessa linkitys tekee jonkinmoinen robotti ehdotuksia, eikä tekstiä voi itse muokata ennen kuin julkaisee robotin tekemät muutokset. Saako tämän botin pois päältä? --Mustakahvi (keskustelu) 1. toukokuuta 2024 kello 22.58 (EEST)

Tämä taitaa olla hieman vaikeampi kysymys, kun tähän ei ole tullut vastausta. Oletan, että tässä on kyse tulokkaan aloitussivun työkaluista. Kokeilin tuota työkalua ja ilmeisesti ehdotettuja linkkejä voi joko hyväksyä tai hylätä. Artikkeliin voi tehdä muokkauksia myös ilman työkalua, jolloin sitä pääsee muokkaamaan vapaasti. Lisäksi aloitussivulla olevasta vaikeustasopainikkeesta pystyy valitsemaan, haluaako esimerkiksi korjata kieliasua, lisätä linkkejä vai lisätä lähteitä.--Puppe100 (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 08.53 (EEST)

Kielenhuolto

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

"Paperi"

Julkisessa kirjoittelussa ja myös Wikipediassa törmää joskus sanaan "paperi", kun puhutaan tieteellisestä artikkelista. Se lienee alkujaan lähtöisin konekäännöksestä tai laiskan kääntäjän kynästä ja levinnyt sitten sen enempää ajattelematta laajempaan käyttöön. Suosittelen vakiintunutta termiä "artikkeli", jota käytettäessä asia ei sotkeennu paperintutkimukseen tai ainakin lukija erikseen miettimättä ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. --abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)

Joo. Jos halutaan vielä kuvata artikkelin luonnetta, voidaan käyttää lisäksi sanoja tutkimus tai katsaus. --Nitraus ^(wikinät) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.30 (EET)

Epävirallisemmassa käytössä paperi on ollut esim. tutkijapiireissä ja yliopistomaailmassa jo vuosia. Ei ole konekäännös. 195.237.90.72 14. maaliskuuta 2024 kello 20.14 (EET)

Niin on ollut. Parempikin termi kuitenkin on olemassa ja sitä kannattaa käyttää. --Nitraus ^(wikinät) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.20 (EET)

Kyllä tiedän että on ollut, mutta kun kääntää tekstiä Wikipediaan tai muuten käyttää englanninkielisiä lähteitä ja sinne jää "paperi", käännös on konemainen ellei koneella tehty, eikä ole ajateltu loppuun asti. Konemaista tekstiä syntyy myös siksi että monen tieteenalan käyttökieli on englanti, eivätkä kaikki osaa enää ajatella äidinkielellään suomella. Suosittelen lukemaan hyvää suomenkielistä teksti, että kielen taju säilyy eikä siitä tule paperista. --abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.28 (EET)

Paperi on vaan paperi, mutta paremman käännöksen puutteessa kai se on paras käytettävissä oleva. Yleisesti ottaen paheksun syvästi konekäännöksiä, koska niiden käyttö ohjaa lukijoitamme ja myös käyttäjiämme hoono soome -kielelle. Pitiköhän tähänkin ottaa vielä kantaa.. --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 18.52 (EET)

”Kuntakuva”

Eräisiin kunta-artikkeleihin (Eura, Inari, Koski Tl ja Sulkava) on ilmestynyt väliotsikoita ”Kuntakuva” ja ”Kunnalliset asiat”. Kuntakuvan alla on mm. kylät, kunnallisten asioiden alla mm. väestötiedot, eli ongelma ei ole vain kielenhuollollinen vaan myös tiedon organisointia koskeva. Minusta jaottelu on keinotekoista, eikä sellaista sanaa taida edes olla kuin ”kuntakuva”. Tai on merkityksessä ”yleisön mielikuva kunnasta”, vrt. yrityskuva ja maakuva, mutta sitä ei artikkeleissa tarkoitettane. Yritettäneen tarkoitaa ”kunnan visuaalisia ominaispiirteitä” ja sekoitetaan siihen sitten monenlaisia asioita, jotka yhtä hyvin kuuluisivat jonkin muun otsikon alle. ”Kunnalliset asiat” taas voivat kai olla mitä tahansa asioita, joita kunnan hallintoelimet käsittelevät. Avaan keskustelun aiheesta. Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.32 (EET)

Vaikuttaa kömpelöltä ja epäloogiseltakin. Kemi, Riihimäki, Lohja ja Joensuu ovat ilmeisesti ostaneet saman pohjan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

@Jjanhone: Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

Jos malliartikkeleita kaivataan, niin Huittinen, Pietarsaari, Uusikaupunki, Lapinjärvi, Halikko, Haaga (kauppala), Uskela ovat pienistä kaupungeista menneet artikkeliarvioinneista läpi --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.24 (EET)

Kiitos keskustelun aloittamisesta @Kotivalo:. Pitää paikkansa, että olen saanut viime vuosina kunta-asiakkaita, joiden artikkeleita olen muokannut. Hyvän kunta-artikkelin mallia etsin suositelluista artikkeleista ja tämä kuntakuva(kaupunkikuva) ja kunnalliset asiat ovat lähtöisin Turusta. Kaupunkikuvasanaa ei mielestäni voi käyttää kunnasta, ja tarkistin kyllä, että kuntakuvasana on ylipäätään olemassa. Jos kaupunkikuvan kuntavastineeksi sopisi paremmin jokin muu sana, niin kertokaa. :) Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.25 (EET)

Osioiden nimien tulisi kuvata sitä asiaa, jota osiot käsittelevät. Kuntakuva/ kaupunkikuva ovat siinä mielessä huonoja osionimiä, samoin "kunnalliset asiat". Ne eivät kuvaa osioiden sisältöä ja vaikuttavat mainoshötöltä. Yleensä artikkelin kirjoittajan pitäisi soveltaa osioiden asiasisältöä osion otsikointiin. Wikipediassa on paljon sisältöä, on hyvin jäsenneltyä ja huonosti jäsenneltyä. Mysö suositelluissa artikkeleissa voi olla sellaista, joka ei ole suositeltavaa. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.51 (EET)

Myös toinen suositeltu artikkeli Pietarsaari käyttää sanoja kaupunkikuva ja kunnalliset asiat. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.53 (EET)

Kaupunkikuva on kaupunkimaantieteellinen termi (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:kaupunkikuva), joka tarkoittaa rakennetun ympäristön tai kaupunkiympäristön visuaalista ulottuvuutta eli varsinaisesti rakennetun ympäristön maisemaa. Kuntakuvalla varmaan yleensä tarkoitetaan internetin perusteella sitä, minkälaisena toimijana kunta nähdään. Eli liittyy enemmän mielikuviin ja markkinointiin, kun taas kaupunkikuva on enemmän maantieteellinen termi. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.02 (EET)

Olisiko siis ok käyttää samaa sanaa myös kunnista? Vai voiko kaupunkikuva olla vain kaupungeilla? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Yleisessä suomalaisessa ontologiassa, joka on Wikipedian sanastolähteitä kuten Kielitoimiston sanakirja ja Tieteen termipankkikin, kaupunkikuva on maisema-käsitteen alakäsitteitä. Sitä ei voi järkevästi käyttää ei-urbaanista kohteesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.39 (EET)

Sanalla kaupunki on kaksi eri merkitystä. Se on kunnallishallinnollinen muoto, mutta viittaa myös tiheään rakennettuun ympäristöön. Pirkkalan keskusta on esimerkiksi hyvinkin kaupunkimainen, vaikka kunta ei ole ottanut käyttöön sanaa 'kaupunki' kunnallishallinnossaan. Tiheään rakennettua ympäristöä se on kuitenkin, jolloin kaupunkikuva olisi täysin oikeutettu. Toki joidenkin pienempien kuntien keskustaajama ei ole kovinkaan tiheään asuttu. Ehkä joku rakennettu ympäristö voi olla jossain tapauksissa korvaava määritelmä, mutta sana kaupunki ei ole tässä merkityksessä 'kunnallishallinnollinen alue'. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.46 (EET)

Hmm, eikö noissa pääsääntöisesti se otsikointi menisi ihan siten, että korvaa sen päätasolla "kuntakuva" otsikon nimellä "Maantiede" ja siirtää RKY-alueet kulttuuri-otsikon alle? -- Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 15.09 (EET)

Riippuu artikkelin sisällöstä. Ei kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ole samaa sisältöä. Esimerkiksi Kouvolassa ei ole ollenkaan arkkitehtuuria.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 21.07 (EET)

Joo, monesti vaikuttaisi tuota kuntakuvaa käytetyn merkityksessä kunnan luonnonympäristö, ilmasto, kylät ja kulttuuriympäristöt (toki ei aina ihan samalla tavalla). Mutta kyllähän nuo kuntakuvat pitäisi poistaa artikkeleista. Kunnalliset asiat samalla jakaa hallintoon, palveluihin ja muihin osiohin. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.13 (EET):::: Pietarsaari-artikkelissa termiä kaupunkikuva on tosiaan käytetty "oikein", koska viittaa siihen rakennettuun ympäristöön. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.05 (EET)

Myös Kielitoimiston sanakirjassa kaupunkikuva on ja nimenomaan edellä mainitussa merkityksessä. Kuntakuvaa sanakirja ei tunne. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.07 (EET)

Tämä "ostaminen" on vapaaehtoistyön motivaation tappajana pelottavan tehokasta. Lopetan ainakin osaltani kaikkien ostettujen kuntien julkisten palvelujen (kuten koulujen, terveysasemien, museoiden, kirjastojen jne) ja muistomerkkien dokumentoinnin sekä kuvittamisen. Tehkööt ne myös sellaiset tahot, jotka maksua vastaan työstöjä tekevät! Voisiko / pitäiskö yhteisön saada esimerkiksi luokittelun (Luokka:Artikkelia on mukattu maksua vastaan, tai jotain vastava?) avulla näkyviin kooste artikkeleista, jossa on ostettua sisältöä? Ja perin outoa, jos samalla on artikkelirakenteita ryhtdytty myymään ohi yhteisön käytäntöjen. - Hmm. Toki ja ehkä kilpailukykyisemmällä korvauksella voisivat monet muutkin wikipedistit osaavat artikkeleja kasata, ja sisällöltään viitseliäämmin... --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.35 (EET)

Mikähän lie ostettua sisältöä? Onko minun tekemäni sellaista? Iivarius (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 22.56 (EEST)

Wikipediassa on piilotettuja luokkia, Luokka:Piilotetut luokat, joiden tarkoitus on enemmän palvella wikipedian kehittämistä ja ylläpitoa kuin olla osa näkyvää tietosanakirjaa. Esim. Luokka:Mahdollisesti elävät henkilöt, Luokka:mahdollisesti vanhentuneita väittämiä sisältävät artikkelit. Näihin verraten piilotetu luokka tälle teemalle voisi olla aihe, josta voisi ainakin keskustella. --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 11.46 (EEST)

Mainituista artikkeleista nykyään olemassaoleva kunta on ainoastaan Lapinjärvi. Oletteko sitä mieltä, että ko. artikkelin rakenne on paras mahdollinen kunta-artikkeleille? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

En tiedä muista, mutta minusta on huono puolustus katsoa esimerkkiä jostain artikkelista ja apinoida sitä. Wikipediassa ei ole "suositeltuja otsikointimalleja". Artikkelimalleja on, mutta niitäkin tulee käyttää järjen kera. Kaupungeista on Wikipedia:Artikkelimalli/Kaupunki. Esitit kysymyksen "Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta?" Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja on muitakin.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.01 (EET)

Toin tähän keskusteluun toisen aiheen (kunta-artikkelien rakenne) kertomalla, mistä sana kuntakuva on ammennettu. Ehkä otsikoinnille pitäisi avata ihan oma ketjunsa, sillä se ei ole enää kielenhuoltoa. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.25 (EET)

Otsikon pitää selkeästi ilmaista, mistä se kertoo. "Kuntakuva" ei ole sellainen vaan paljon parjattua konsulttikieltä. Sanan alle voi lisätä melkein nmitä tahansa, joten lukijaa auttaa, että otsikko muutetaan täsmälliseksi, kuten jo Koski Tl:ssä näytetään muutetun. Sama koskee sanaparia "Kunnalliset asiat". --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.49 (EET)

Yhdyn huomioihin yllä. Otsikoiden pitää vastata sisältöä ja käytettyjen käsitteiden vakiintunutta merkitystä. Esimerkiksi, niin kuin yllä tuotiin esiin, "kaupunkikuva" ( = likimain kaupungin rakennettu ympäristä on yksi asia ja esim. "maakuva" ( = likimain maan imago) on toinen, ja kumpikin merkitys on vakiintunut. Artikkelimallejakin voi pyrkiä kehittämään, mutta samalla on ilmeistä artikkelien kunkin hetkinen sisältö vaihtelee. Joskus tällaista kunta-artikkelin malliesimerkkin luomista yritettiin joukkoistettuna vapaaehtoisponnistuksena, mutta tämä kaatui siihen ettei kellään ollut resursseja tarvittavaan vapaaehtoistyöhön. Laadukkaita artikkeleita ja kaikkiin artikkeleihin syystemaattisesti lisättyjä osioita sekä muiden Wikipedioiden (esim. dr) artikkelimalleja vertailemalla artikkelimallia voisi kenties kehittää, mutta se vaatisi ilman muuta työpanosta. Optimitilanteessa tähän voisi ehkä hakea rahoitusta vaikka kuntaliitolta. --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Tanskan sanan "kone" sävy

Kun tanskan ymmärrykseni kulkee pääosin ruotsin kautta, en tunnista "konen" sävyä. Onko se vaimo, rouva, nainen, muori, eukko vai mikä? Laitoin siihen nyt "vaimo", joka ehkä sopii aikakauteen monimerkityksisenä. Mutta tanskantaitoinen voisi kertoa tarkemmin. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.19 (EET)

En osaa juuri tanskaa, mutta tämän perusteella sana on sävyltään neutraali ja voi tarkoittaa naista, vaimoa tai rouvaa. -93.106.9.217 30. maaliskuuta 2024 kello 21.01 (EET)

Huomasin että norjassakin on sama sana. Ruotsissa se on muodossa "kona", joka oli sekin minulle outo, mikä johtunee siitä että se on arkaainen [1]. Kiitos ip:lle. Vaimo sopii varmaan sen vastineeksi kuvatekstiin. --abc10 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 21.26 (EET)

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

Kielenhuoltokeskustelussa tuli esille Kaupunkien artikkelimalli. Sitä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen, joten olisiko syytä muokata sitä? Yritysartikkeleissa Historia-kappale esitetään useimmiten ensimmäisenä, mutta tässä mallissa se on vasta kolmantena: 1 Maantiede, 2 Kaupunkikuva ja nähtävyydet, 3 Historia, 4 Hallinto, 5 Talous, 6 Liikenne, 7 Väestö, 8 Palvelut, 9 Kulttuuri, 10 Urheilu, 11 Lähteet, 11.1 Viitteet ja 12 Aiheesta muualla. En ole osallistunut artikkelimallien muokkaukseen, joten ennenkuin siihen puuhaan ryhdyn, varmistan, onko se sallittua, vai liittyykö hommaan kenties jotain äänestyksiä? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET) (Siirretty käytäntö-kahvihuoneesta)

Artikkelimalleja ei "päivitetä" . Jos mallissa ei ole mitään vikaa, niin ei ole korjattavaakaan. Yritys- ja kaupunkiartikkeleiden asioita ei tarvitse esittää samassa järjestyksessä. Tarkat mallit ovat tarpeen vain, jos laitetaan botti tekemään artikkeleita. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 14.34 (EET)

Mallin muokkaamisella tarkoitin otsikoiden järjestyksen lisäksi myös niiden alla olevien esimerkkien täydennystä. Otsikoissa pistää silmään se, että nähtävyydet ja kulttuuri ovat kovin kaukana toisistaan, yleensähän ne liittyvät toisiinsa. Mallissa ei ole myöskään määritelty paikkaa kuuluisille kaupunkilaisille tai ystävyyskaupungeille, joita monessa artikkelissa näkee. Tiedonhaku artikkeleista helpottuu, jos niiden rakenne on edes suurinpiirtein samanlainen.Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.24 (EET)

Pingaan mukaan @Quadriplegia & @Anr, jotka ovat joskus kaupunkimallia muokanneet. Jätin pingaamatta wikipedistit, jotka eivät ole vuosiin muokanneet. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.31 (EET)

Olisi hyvä, jos et kirjoittaisi kaupunkiartikkelimalliin tekstiä, joka vaikuttaa artikkelimallin kehittämistä koskevalta keskustelulta. Sitä varten on artikkelin keskustelusivu. Kaupunkiartikkelimalliin ei myöskään luontevasti kuulu keskustelu siitä, mitä osioita voisi olla artikkeleissa, jotka eivät ole kaupunkeja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.53 (EET)

Tässä kooste tekemistäni muutoksista, jotka kumottiin. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.00 (EET)

Palautin muutokset. Jos on tarkoitus keskustella kaupunkimalline kehittämisestä, niin sitten keskustellaan ensin ja muokataan vasta sitten, kun on päätyy konsensukseen niitä, mitä mallissa on tarpeen muokata. -- Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.01 (EET)

Nähtävyydet ja kulttuuri käsittelevät mielestäni kuitenkin aika lailla eri asioita. Osioiden sisältö riippuu aika lailla kaupunkien koosta ja luonteesta. Nähtävyydet sopisi mielestäni matkailun kanssa samaan osioon. Osio "Tunnetut kaupungissa syntyneet ja vaikuttaneet henkilöt" voisi sisältää myös kulttuuri-osiossa olevan kuuluisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tiedot. Kulttuuriosiosta voisi arkkitehtuurin jne. siirtää kaupunkikuvaan, jossa voisi olla myös kaupungin kuvaukset kirjallisuudessa, näytelmissä ja elokuvissa. Ystävyyskaupungit ovat yleensä pieni osio ja se voisi olla omana osionaan jossain loppupuolella, toisaalta yhteistoiminta ystävyyskaupunkien kanssa on kaupungin oma projekti ja voisi olla myös osiossa Hallinto. -- Jokaisesta Suomen kaupungista on jo artikkeli, joten ihan tyhjästä niitä ei tarvitse tehdä. Ja koska tämä on vapaasti muokattava tietosanakirja, niin lienee syytä totuttautua siihen ajatukseen, että mallin mukaiseen artikkeliin voi tulla myöhemmin suuriakin muutoksia. Artikkelimalli on vain malli, se on tarkoitettu ohjeeksi, ei pakollisesti noudatettavaksi. Jos tämän mallin tarve johtuu siitä, että kaupungit haluavat palkata jonkun tekemään itsestään kattavan artikkelin, niin artikkelimallin ohjeluonne ja Wikipedian vapaa muokattavuus täytyy muistaa ottaa huomioon. Wikipedian näkemys hyvästä kaupunkiartikkelista lienee hiukan erilainen kuin asianomaisen kaupungin markkinointipuolen näkemys. Kaupunkien omat verkkosivut muuttuvat vähintään viiden vuoden välein niin perusteellisesti, että kestää aikansa, ennen kuin sieltä löytää tarvitsemaansa tietoa. Nykyään on muotia sijoittaa sivuille isoja vaihtuvia kuvia ja varsinaisen tekstin joutuu kelaamaan jostain sivun alareunasta. Noilla verkkosivuilla on myös luvattoman paljon katkenneita linkkejä. Wikipediassa onneksi minnekään johtamattomat linkit erottuvat punaisina, joten turhalta klikkailulta välttyy. -- Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 02.56 (EEST)

Nuo olivat tärkeitä varauksia. Nyt on tämänhetkinen tilanne ja tosiasia että eri artikkeleissa on erilaisia jäsennysratkaisuja ja sisältöjen kattavuus ja laajuus vaihtelee, ja eri aikaisissa hyvissä tai laadukkaissakin artikkeleissa on erilaisia ratkaisuja. Ja oikeastaan nykyinen jäsennys on vain lähtökohta. Erityisesti, niin kuin ehdin jo aiemmassa keskustelussa tylempänä ja tässä alempana, pitäisoi verrata muihin wikeihin, ja laadukkaisiin artikkeleihin tässä ja muissa wikipedioissa, "oikeisiin" tietosanakirjoihin ym. ym. ja pohtia, voidaanko (suuria?) kaupunkeja ja (kaiken kokoisia) kuntia yleensä käsitellä samalla artikkelimallilla (ehkä voidaankin, ehkä ei, vrt. kommenttiani alempana). Tämä olisi silloin yksi kehitysprojekti ja kunkin artikkelin täydentäminen sen nykytilassa toinen. Itse näkisin että artikkelimallia ei luoda niinkään teoreettisella pähkäily6llä vaan testaamalla koko ajan konkretian ja onnistuneiden käytännön ratkaisujen kanssa. Esim. de-wikissä oli ainakin joskus hyvä artikkelimalli. Siihen voisi sitten ripustaa osioita niin kuin koristeita joulukuuseen järjestyksessä. (Tai myös botilla excel-taulukkoon tai wikidataan). --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.34 (EEST)

Tuo on musta ihan ok järjestys. Melkein voisin siirtää historian viimeiseksi, kuten usein on tietosanakirjoissa, joissa on tekstiä niin paljon, että sen joutuu jakamaan osioihin. Historiaosuus toki on monissa kunta-artikkeleissa ensimmäisenä, mikä taas varmaan johtuu siitä, että monet muokkaajat pitävät osiosta ja siksi, koska siihen usein löytyy helposti asiaa yhteenvetäviä lähteitä. Mutta musta olisi oleellista ensin määrittää, mistä artikkeli kertoo. Olisi esimerkiksi hassua aloittaa eläinartikkeli tiedolla siitä, että kuka eläimen on löytänyt ja myöhemmin vasta päästäisiin kuvaamaan eläintä. Yritysartikkeleissakaan ei välttämättä olisi väärin aloittaa siitä, että mitä yritys tekee nykyään kuin sillä, mitä vaikkapa Nokia teki 160 vuotta sitten. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.09 (EET)

Eri ihmiset etsivät eri tietoja. Esimerkiksi yrityksen nykyasiat ovat usein tuttuja, jahaetaan tietoja, miten yrityksestä on tullut juuri se mikä se on. Jyräsit eräässä artikkelissa tämän järjestyksen, enkä käynyt kinaamaan, mutta asia jäi vaivaamaan, koska kuulun niihin, joista historia on kiinnostavampi kuin kunnan hallinto tai vaikkapa saaren pinta-ala. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.20 (EET)

En väitä, etteikö muakin kiinnostaisi historia useasti enemmän kuin saaren pinta-ala. Talous esimerkiksi kiinnostaa henkilökohtaisesti vähiten. Mutta historiaosiokin alkaa usein, että "nykyisen Suomen alueen...", jolloin olisi loogista ensin kertoa, että mistä alueesta tässä nyt puhutaan. Tämä ei liity kiinnostukseen. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.33 (EET)

Sanoisin, ewttä on syytä ainakin vertailla muiden Wikipediouiden (mahdollisia) artikkelimalleja ja niiden mukaan tehtyjä esimerkiksi kelpaavia artikkeleita meillä ja muualla juuri jäsennyksen suhteen pikemmin kuin lähteä räiskimään fiilikseöllä. Ehkä voisi myös katsoa oikeista pai netuista tai muista artikkelitietosanakirjoista. Ja voisi myös arvioida, voidaanko vai ei samaa artikkelimallia käyttää (suurille) kaupungeille ja (ylipäätän ka8iken kokoisille) kunnille yleisesti. Esm. kaupunkikuvan todettiin ylempänä olevassa keskustelussa tarkoittavan jotain sen suuntaista kuin vaikka "Maisemat ja kulttuuriympäristöt" (ja tämä muuten oli vihkoina ilmestyneen Suomen kartaston V laitoksen yhden vihkon nimikin). Ja esim. tämä otsikko mahdollisesti saattaisi sopiakin yhtä lailla isoille kaupungeille kuin kaiken kokoisille kunnillekin. Ja voisi arvoida, löytyisikö muutoinkin vastaava kaikkiin sopiva runko vai olisiko syytä erottaa (suuret?) kaupungit ja kunnat yleensä. Ja itse asiassa tuleekin heti mieleen, että voisiko resim. tuon Suomen kartaston V laitoksen jäsentelyä soveltuvin osin käyttää (tietysti siitä paljon voisi jäädä poiskin tai asettua eri tavoin). --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.22 (EEST)

Artikkelin nimen käännöksen heittomerkit johdannossa

En tiedä olenko oikeassa kahvihuoneessa, mutta anyways. Olen nähnyt, että tehdään artikkeleja ulkomaisilla kielillä. Hyvin simppeli esimerkki, olisi vaikka artikkeli car. Kun halutaan laittaa aiheelle suora? suomennos, millaisia heittomerkkejä siinä käytetään? " vai ' vai jotain ihan muuta? Esimerkiksi car olisi siis "auto" tai 'auto'. Olen nähnyt tapauksia, joissa heittomerkkejä käytetään eritavalla. En löytänyt vastausta ohjeesta tai sitten en vain huomannut. Toinen esimerkki artikkelissa Magen David Adom, jossa johdannossa on "Punainen Daavidinkilpi", miksi siinä on tuollaiset heittomerkit eikä erilaisia, kuten '? Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.06 (EEST)

Kun kerrotaan sanan merkitys suomeksi, on tapana ympäröidä se puolilainausmerkillä eli heittomerkillä: Kielitoimiston ohjepankki. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.34 (EEST)

Näin arvelinkin, kiitos tiedosta. Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

Meillä on kielimalline, jota käytetään esimerkiksi paikannimissä: Car (suom. auto). -- Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.13 (EEST)

Se tuottaa virheellisesti kursivoidun sanan. Jossain ohjeiden uumenissa lukee, että Wikipediassa noudatetaan Kielitoimiston ohjeita, joten malline pitäisi korjata eli ottaa kursivointi pois. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.30 (EEST)

Totean tähän vielä sen, että suomen kielessä ei periaatteessa kuuluisi käyttää "tällaisia lainausmerkkejä" tai 'tällaisia puolilainausmerkkejä', vaan ”tällaisia kaarevia lainausmerkkejä” ja ’tällaisia kaarevia puolilainausmerkkejä’. Kummankaanlaisia merkkejä ei ole myöskään oikein kutsua heittomerkeiksi; heittomerkki on ' tai ’, mutta vain silloin, kun sitä ei käytetä lainausmerkkinä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. huhtikuuta 2024 kello 21.57 (EEST)

Tämä taitaa olla totta, kiitos muistutuksesta! Haasteena on vain kaarevien lainausmerkkien uupuminen suomenkielisestä tietokonenäppäimistön asemoinnista, jolloin käyttäjät - allekirjoittanut mukaan lukien - ovat valinneet helpomman tien. Kysymys: Oletko käyttänyt esimerkiksi J. Korpelan verkkosivustolta löytyvää suomenkielistä virtuaalista näppäimistöasettelua, jolla nuo kaarevatkin merkit saisi kätevämmin käyttöön? Esimerkki Suomalaisen monikielisen näppäimistön kaavio ja selityksiä, jonka saanee käyttöön tarvittavan näppäimistöajurin lataamisella. Tällöin esimerkiksi kaarevat lainausmerkit (”) saisi arkinäppäimistölle. - Aiemmalla, nykyisin harvemmin käyttämälläni koneella on muutamia J. Korpelan sivuston kautta löytyneitä näppäimistöasetteluja, muun muassa kyriilisen tekstin kirjoittamiseksi, mutten ollut muistanut uudemmalle apparaatille noita latailla. - Jos artikkelimaakareilla ja kielenhuoltajilla on käytännöllisiä suosituksia hyviksi toimintatavoiksi, paas vinkkejä jakoon vaan! --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 15.38 (EEST)

﹫Paju: Jos käytät joskus Macia, niin kaarevien merkkien kirjoittaminen onnistuu kolmella näppäimellä: ⇧ Shift·⌥ Opt·2 → ” ja ⇧ Shift·⌥ Opt·' → ’. Merkit löytyvät myös Wikipedian muokkaustilan alapuolen välimerkeistä käyttöjärjestelmästä riippumatta. raid5 28. huhtikuuta 2024 kello 02.48 (EEST)

Ystävällismielinen @Qwerty12302: --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 15.40 (EEST)

Kyllä, käytän juuri tuota näppäimistöasettelua, minkä lisäksi olen tehnyt siihen eräitä omia muutoksiani. Kaareva heittomerkki/puolilainausmerkki on AltGr + [pilkku], ja kaareva lainausmerkki on AltGr + Shift + 2. Windowsille on saatavilla MSKLC, jonka avulla voi tehdä omia näppäimistöasetteluja. Silloin harvoin kun tien päällä tulee pakottava tarve tehdä kännykällä muokkaus, jossa tarvitsee näitä merkkejä, Androidin Gboard-näppäimistöstä ne löytyvät myös varsin näppärästi. --Qwerty12302 (kesk | muok) 27. huhtikuuta 2024 kello 17.27 (EEST)

Miten taipuu yhtyeen nimi SIG?

Miten suomalaisen SIG-yhtyeen nimeä tulisi taivuttaa ja kirjoittaa? Siitä esiintyy nyt eri artikkeleissa ja niiden nimissäkin ainakin kolmea eri muotoa, joista tässä esimerkit: Syke (SIG:n albumi), Rakkauden sävel (Sigin kappale) ja Vuosisadan rakkaustarina (SIGin albumi) (viimeisin minun äsken tekemäni siirron seurauksena). Luokat ovat nimillä Luokka:SIG:n albumit ja Luokka:SIG:n kappaleet. En ole itse yhtyeen fani, joten en tiedä, lausutaanko nimi "sig" vai "äs-ii-gee"? Käsittääkseni kaksoispisteen käyttö olisi perusteltua vain jälkimmäisessä tapauksessa. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 18.46 (EEST)

En muista ikinä kuulleeni puhuttavan äs-ii-geestä vaikka heidän kotiseudullaan olenkin iät ja ajat pyörinyt. Isot vs. pienet kirjaimet on taas asia, josta voi saada kielenhuoltopataljoonan tai vähintään sen sissipartion kimppuunsa, joten siihen puoleen en ota kantaa. --Lax (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 18.50 (EEST)

Minäkään en muista koskaan kuulleeni lausuntaa "äs-ii-gee", mutta kyllä kaikkia noita muotoja käytetään hyvissä lähteissä. Hyväksyisin ne kaikki. Yhtyeen kotisivulla käytetään muotoja "S.I.G" ja "S.I.G.", mutta nämä muodot ovat muuten kyllä vähässä käytössä. -Uusimies (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.36 (EEST)

Artikkelien ja luokkien nimissä olisi kuitenkin parempi käyttää yhdenmukaisesti yhtä ja samaa taivutusta. Jos nimi lausutaan "sig" eikä "äs-ii-gee", silloin "SIG:n" on virheellinen taivutus. Jos nimi kirjoitetaan pisteiden kanssa S.I.G., silloin "S.I.G:n" olisi oikea taivutus (kaksoispiste tarvitaan, jos nimi päättyy muuhun merkkiin kuin kirjaimeen), mutta tuota pisteellistä muotoa ei ole Wikipediassa käytetty tästä bändistä muutenkaan. Tässä vielä kaikkien iloksi aiheeseen liittyvät Kielitoimiston ohjeet, kun en niitä edellä linkittänyt: [2], [3]. --Risukarhi (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 17.44 (EEST)

Kaikki puhui aina Sigistä. -- Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.53 (EEST)

Näin myös yhtye itse haastatteluissaan. Asiatekstissä tosiaan Sig olisi se kielenmukainen ja järkevä ratkaisu. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 18.07 (EEST)

Helpoin on välttää taivuttaminen kun käyttää "SIG-yhtye" vetsiota. Mutta näkyy se mediassa.kirjoitettavan myös "SIGin" versiona. Elastul (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 09.58 (EEST)

Vielä helpommaksi homma menee, kun välttää tarpeetonta suuraakkosin kirjoittamista. Moni yhtye ja artisti historian saatossa on pyrkinyt kirjailemaan nimensä mahdollisimman huomiota herättäväksi. Tällaiset typografiset ratkaisut yleensä korjataan asiatyylissä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.11 (EEST)

Samaa mieltä kuin MG. -- Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.20 (EEST)

Sitten on tämä HIM. Yle kirjoittaa HIM. Hesari ei vielä ole käsitellyt kosketinsoittajan kirjaa. Mutta Wikipediassa se on HIM. Tämän kirjoitettuani huomasinkin, että se on lyhenne sanoista "His Infernal Majesty". Tiesikö joku? --abc10 (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

HS:n toimittajista monet kirjoittavat tuon Him. Monessa jutussa on kuitenkin valitettavasti HIM. Jälkimmäistä onkin hankala taivuttaa: yleensä HIM-yhtyeen mutta myös HIM:in, HIM:n ja jopa HIMin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 20.25 (EEST)

Aika monikin tiesi ja tietää, mutta HIM on nimenä irtaantunut tuosta alkuperästä eikä sitä ole tulkittu lyhenteeksi. --Lax (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 20.26 (EEST)

Helpointa olisi puhua Sigistä ja Himistä. --Esamatti1 (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 23.04 (EEST)

HIM-yhtyeeseen liittyvät luokat on nimetty muodossa Luokka:HIMin albumit, Luokka:HIMin kappaleet ja Luokka:HIMin jäsenet eli eri tavalla kuin SIG-luokat. Tuo näyttäisi olevan myös Kielitoimiston ohjetta vastaava taivutus, olettaen että nimi tosiaan tulee kirjoittaa kokonaan suuraakkosilla ja lausutaan "him". Tässä suurakkkos-/pienaakkoskysymyksessä olisi yhtä kaikki toivottavaa, että yhtyeiden nimet kirjoitettaisiin yhdenmukaisesti artikkelien ja luokkien nimissä (eli ei ainakaan samanaikaisesti HIM artikkelin nimenä ja "Himin" luokkien nimissä). --Risukarhi (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 13.28 (EEST)

Nythän meillä on tosiaan artikkeli Abba, joka on luokassa ABBA [4], jolla on alaluokat Abban albumit ja ABBAn kappaleet. --Kärrmes (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Panin noihin ABBA-luokkiin nimenkorjauspyynnöt ihan vaan yhtenäisyyden vuoksi. Sivulla Keskustelu:Abba on useassa keskustelussa päädytty käyttämään kirjoitusasua Abba, jota myös artikkelien täsmenteissä on käytetty (esim. SOS (Abban kappale)).--Risukarhi (keskustelu) 11. toukokuuta 2024 kello 12.21 (EEST)

Kysy vapaasti

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Peruskoulu USA:ssa

Kuinka monivuotinen on Yhdysvaltain peruskoulu? 46.132.74.252 1. helmikuuta 2024 kello 12.33 (EET)

Oppivelvollisuus-artikkelin mukaan ainakin oppivelvollisuuden alku ja loppu on osavaltiosta riippuen 5–8-vuotiaasta 15–18-vuotiaaseen. Luurankosoturi ✉️ 1. helmikuuta 2024 kello 12.43 (EET)

Siellä on ainakin se Elementary School, ja Middle School@ 194.157.16.89 8. toukokuuta 2024 kello 19.01 (EEST)

Tasa-arvolaki

Milloin Suomeen tuli virallinen tasa-arvolaki? 46.132.53.190 22. helmikuuta 2024 kello 19.26 (EET)

Tasa-arvolaki tuli artikkelinsa mukaan voimaan 1. tammikuuta 1987. --VynedJ (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)

Anja Hatakka

Onko viimeinen alkuperäisessä Tuntematon Sotilas elokuvassa mukana ollut näyttelijä [[Anja Hatakka]] yhä elossa ja missä hän asuu? 109.240.96.246 24. helmikuuta 2024 kello 07.11 (EET)

Anja Hatakka oli ainakin vuonna 2016 elossa.[5] Olettaisin että tieto olisi päätynyt lehdistöön jos hän olisi kuollut. --Linkkerpar^keskustelu 24. helmikuuta 2024 kello 07.20 (EET)

Hitaan valotusajan fiilis

Nykyisin kun kännykät kameroineen on saaneet jalansijaa aikalailla niin miten voisi toteuttaa sen että olisi hitaan valostusajan fiilis kuvassa? -ei pelkkiä räpsyjä. --Aguilus (keskustelu) 24. helmikuuta 2024 kello 18.44 (EET)

Osta oikea kamera, jossa on valotusajan säätö, ja kameralle jalusta. Valmiisiin ”liian teräviin” kuviin saa epäterävyyttä kuvankäsittelyohjelmien motion blur- (liike-epäterävyys) ym. blurraussäätimillä. Kotivalo (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 16.46 (EET)

Kyllä halvoissakin nykykännyköissä on usein tila, jossa voi säätää valotusaikaa ("ammattilainen" tms).

Taustan sumeaksi saa aukolla, joka löytynee kovimmista kännyköistä - tai sitten voi käyttää esim. makro-kameraa kännykän monista kameroista. Monissa halvoissakin kännyköissä on 2-3 eri kameraa + selfie-kamera vielä päälle. Aulis Eskola (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 17.52 (EET)

Vanhat kelikamerakuvat

Onko missään saatavilla Suomesta vanhoja verkko- ja kelikamerakuvia? Esimerkiksi vuoden jokaiselta päivältä ympäri maata. Kiinnostaisi nähdä kuvia paikoista, joissa on lunta vielä myöhään keväällä silloin kun lunta vielä on. --40bus (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 18.31 (EET)

Sotilasarvon menettäminen

Viimeisenä armahduksenaan Sauli Niinistö palautti vantaalaismiehelle tykkimiehen sotilasarvon. Jos miehistön jäsen tuomitaan menettämään sotilasarvonsa, mikä hänestä tulee tämän jälkeen? Alokas? Alitykkimies? Poistetaan kokonaan reservin vahvuudesta? Gwafton (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.43 (EET)

En tiedä vastausta, mutta nykyisen rikoslain mukaan alinta sotilasarvoa ei enää voi menettää. Muutos astui voimaan 1.1.2001. --Silvonen (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.59 (EET)

Paqui One Chip challenge

Voiko Suomessa ostaa tai tilata mistään noita Paqui One Chip challenge sipsejä eli niitä supertulisia sipsejä, jotka sisältävät tätä maailman tulisinta Caroline Reaper chiliä? 109.240.83.244 29. helmikuuta 2024 kello 16.05 (EET)

Ruokavirasto on määrännyt ne pois Suomen markkinoilta terveydelle haitallisina. Mutta onko ne oikeasti edes tulisia, kun usean videon lopussa sanotaan "No Reaction!"--Elastul (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.07 (EET)

Oppikoulu ruotsissa

Oliko myös Ruotsissa aikaisemmin keskikoulusta ja lukiosta koostunut oppikoulu kuten Suomessa oli? 193.210.194.97 1. maaliskuuta 2024 kello 14.51 (EET)

Ja, det fanns det. Keskikoulua vastasi realskola. Peruskoulu Ruotsiin tuli vuodesta 1962 lähtien. -176.72.71.184 8. maaliskuuta 2024 kello 22.25 (EET)

Tv-lähetysten alku Ruotsissa

Milloin Ruotsissa alkoivat säännölliset televisiolähetykset? 86.115.89.148 9. maaliskuuta 2024 kello 19.54 (EET)

1956. -176.72.71.184 9. maaliskuuta 2024 kello 22.39 (EET)

Ultra Bran mediatioedote

Mistähän voisi löytä Ultra Bran meidatiedotteet Sinä päivän kun synnyimme -lkokoelmalevyn julkaisusta vuodelta 2017? Muistikuvani mukaan siinä mainittiin tietoja levyn kappaleisiin liittyen, koita ei levyn kansissa ole mainittu. 91.154.226.220 10. maaliskuuta 2024 kello 01.18 (EET)

Lakkautetut koulut ja kaupat Pohjois-Savossa

Miten voin saada tietoa yllä olevasta aiheesta Lumiukko 7 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)

Luetteloita lakkautetuista oppilaitoksista vuosilta 2004-2021 löytyy ainakin Tilastokeskuksen sivuilta: [6]. Sitten esimerkiksi Pohjois-Savon vanhoista kansakouluista löytyy meiltä luettelo (Luettelo Pohjois-Savon kansakouluista). Entisistä oppilaitoksista kertovia artikkeleita myös luokassa Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset, mutta sieltä joutuukin etsiskelemään tietyn alueen kouluista kertovat artikkelit, kun luokkaan ei ole luokiteltu niitä maakunnittain. Edit: Näköjään ainakin kansakoulut on luokiteltu maakunnittainkin, eli sieltä selaamaan. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 03.43 (EET)

Tampereen viemäriverkoston kartta

Olen kysynyt tätä aikaisemminkin. Sain vastaukseksi, että viemäriverkosto on digitaalisessa PISARA paikkatietojärjestelmässä. Miten tähän järjestelmään sitten pääsee käsiksi? Siitä ei tahdo edes löytyä mitään tietoa. 91.159.78.13 18. maaliskuuta 2024 kello 20.22 (EET)

Ehkä se on poistettu julkisuudesta. Lue päivän lehtiä, niin arvaat miksi. Ihan huvikseni ihmettelen kiinnostusta viemäriverkostoon. --abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Arpaonnen ennustaminen

Kotiin tuli kirjekuorellinen Sorkka-arpoja (nimi muutettu). Kuoressa on viisi arpalipuketta, arpoja on yhteensä 420 tuhatta ja palkintoja on jaossa 84 225 kappaletta, eli keskimäärin joka viides arpa voittaa eli jokaisessa kuoressa on todennäköisesti yksi voittava arpa, jolla saa vähintään hetken kelluvan heijastimen. Miten lasketaan todennäköisyyksiä enemmänkin? Päätin osallistua arvontaan, ja aionkin avata uuden arvan joka viikko ikään kuin "kevätkalenterina" seuraavan viiden viikon aikana. Mikä on todennäköisyys, että viidestä arvastani yksikään ei voita tai että peräti kaksi arpaa voittaa – oletuksilla, että kaikki on satumaisesti jakaantunutta eli yleiset normaalijakelun ehdot pätevät kaikkialla ja iankaikkisesti lukuunottamatta postinkulkua? --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 18.53 (EET)

Pikaisesti osittain päässä laskien mutkia oikoen ja siksi ei ihan tarkalleen oikein, mutta 4/5 potenssiin viisi eli noin kolmasosa ensimmäiseen, ja 4/5*4/5*4/5*1/5*1/5 eli noin 0,02. Saattoi toki mennä väärinkin. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.20 (EET)

Joo siis oleellista on se voittamattomien arpojen määrä, mutta käytännössä se ei muutu paljonkaan kun niitä repii pieniä määriä. Kysymyksessähän ei itse asiassa olekaan täsmällinen luku "joka viides arpa voittaa". Sikäli Anr:n vastaus näyttää oikealta. Sorkka-arvathan on muuten tietääkseni pussitettu niin että joka lähetyksessä on vähintään yksi oikein. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 09.29 (EET)

Anr-kertotaulu ei oikein aukea oikein minulle. Jos puhutaan satunnaisjakautuneesta pallomerestä, niin eikös kaikkien tapausten yhteenlaskettu todennäköisyys ole 1? Siis se, että kirjekuoressa olevilla arvoilla voittaa 0...5 palkintoa. Jos siis 0:n tod.näk. on ~0,328 ja 2:n tod.näk. on 0,02, niin mikä on tod.näk. voittaa täsmälleen yksi palkinto? Ei kai se voi nyt olla 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5? Toisaalta jos Sorkka-arvoissa on harrastettu voitonsijoittelua, niin hommahan kai on helppo. Lähetetään 84000 kirjettä, joissa jokaisessa on arpanippu, jolla voi voittaa varmasti vähintään yhden palkinnon. Silloin jää 225 palkintoa yli, jolloin voidaan olla ehkävarmoja, että 225 kuoressa 84000:sta on enemmän kuin yksi arpajaisvoitto. Tässä tapauksessa minun kannattaa noudattaa "avaa 1 arpa per viikko" -menettelyä vain siihen saakka, kunnes löydän minulle varmistetun voittoarvan. Sitten jännitys lakkaa ja voin avata kaikki jäljellä olevat arvat samantien, koska niissä ei enää suurella tod.näk:llä ole toista voittoa. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Koska voitot voivat tulla eri järjestyksissä, pitää vielä kertoa 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5-tyyppinen kertolasku mahdollisten järjestyksien määrällä. Jos siis halutaan laskea todennäköisyys saada viidestä arvasta tasan n voittoa, kaava on $\left({\frac {4}{5}}\right)^{5-n}\cdot \left({\frac {1}{5}}\right)^{n}\cdot {5 \choose n}$. Tällöin todennäköisyydet ovat: 0 voittoa 0,32768, 1 voitto 0,4096, 2 voittoa 0,2048, 3 voittoa 0,0512, 4 voittoa 0,0064, 5 voittoa 0,00032 ja kaikki yhteensä 1. Brewster239^(K·M) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.18 (EET)

Brewster239 korjasikin. 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5 voitaisiin ajatella todennäköisyytenä sille että neljä ensimmäistä arpaa eivät voita ja juuri se viides arpa voittaisi. Mutta jos sinne viiden arvan kuoreen onkin laitettu varmuudella yksi voittava arpa, niin silloin kahden voiton todennäköisyys per kuori olisi toisinsanoen todennäköisyys sille että neljästä ”pallomerestä” nostetusta arvasta yksi voittaa ja pallomeressä olisi siis 225 voittavaa arpaa ja voittamattomia sitten 420000–84225. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Koska haen sekä teoriaa että rautalankaa, niin varmistan vielä. Jos kyse on juuri satunnaistamattomasta Sorkka-arpanipusta, niin todennäköisyydet ovat seuraavat: a) 0 voittoa = 0, b) vähintään 1 voitto = 1, c) enemmän kuin yksi voittava arva nipussa ≈ 1/1492. Niinkö? Eli onhan tuossa tosiaan marginaalinen jännityspotentiaali, jota ei voi volteissa mitata. Joka puolestoistatuhannes kirjeensaaja voittaa varmasti toisenkin palkinnon. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.18 (EET)

a) ja b) joo, näin sen näkisin. C-kohdasta: ”enemmän kuin yksi voittava nipussa” tarkoittaisi että niistä neljästä oikeasti satunnaisesti valitusta arvasta 1 tai 2 tai 3 tai 4 voittaa. Sen vastatapahtuma (komplementtiko olisi se hieno sana sille?) olisi 0 voittoa niistä neljästä. Ja todennäköisyys tuolle vähintään yksi voitto niistä neljästä olisi 1–P(ei yhtään voittoa) [P()=todennäköisyys]. Laskut jätän muille. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 17.20 (EET)

Sorkka-kirjeessäni oli täsmälleen yksi voittava arpa ja tasan neljä arpaa eivät tuottaneet voittoa. Arvelisin, että voittamani esineen (kivempi kuin heijastin) arvo on suurin piirtein viitisen euroa, postinhukkaamiskuluihin mennee toinen viitonen ja että näin noin 25 euroa jää jaettavaksi kohde-eläimille ja tavara-arpajaisyhdistyksen toimintahenkilökuntayhtymälle. Noudatin suunnitelmaa: kun voitto löytyi, avasin heti jäljellä olevat muut arvat. Nyt kohti uusia veikkailuja! --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST)

Lukon numerokoodi

Kadonneen avaimen takia jouduin murtautumaan omaan kellariini. Kokemuksesta viisastuneena ostin numerokoodilla toimivan lukon. Siinä on valittavana kolme numeroa. Murtovaras ei varmaan ihan heti keksi oikeaa, mutta montako vaihtoehtoa niillä saadaan aikaan? --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.23 (EET)

Jos kolminumeroisen yhdistelmälukon jokaisessa kolmessa rullassa on valittavana yksi kymmenestä numerosta (0–9) ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, niin yhdistelmät voidaan laskea seuraavasti: 10³ = 10×10×10 = 1000. Eli tuhat mahdollista kombinaatiota. --VynedJ (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.39 (EET)

Kiitos tiedosta. Asetin satunnaisen numerosarjan, missä ei ole mitään logiikkaa eikä se liity mihinkään. Voin nukkua yöni rauhassa. --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Noiden mekaanisten numerolukkojen kanssa tuli lapsena räpellettyä - ihan kokeilleksani, miten helppoja ne on avata, jos on rauhaa ja viitseliäisyyttä kokeilla koodit läpi. Toinen laittoi koodin ja rupesin kelaamaan luku luvulta koodeja läpi.

Tuollainen lukko aukeaa ilman väkivaltaa viimeistään reilussa tunnissa kokeilemalla koodeja läpi. 5 sekuntia * 1000 kokeilua = puolisentoista tuntia. Aulis Eskola (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.46 (EET)

Kaikki on murrettavissa aikanaan. raid5 19. maaliskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Hyvin suunnitellussa lukossa viive pitenisi jokaisen väärän yhdistelmän jälkeen. Jo ajan kaksinkertaistuminen joka yrityksellä tekisi arvaamisen hyvin vaikeaksi. Oikea asukas ei varmaankaan tekisi kuin yhden tai kaksi väärää arvausta. Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.28 (EET)

Kiire lienee murtovarkaillakin, kun järki loppuu niin voima alkaa, mikäli kohde on riittävän houkutteleva. Samoin suorituskykyisissä salausmenetelmissä pitkä murtoaika ei ole eduksi. Tiedon merkityksellisyys saattaa vähentyä ajan kuluessa. Salasananhallintaohjelmien avausviive ja useamman avausyrityksen jälkeen laitteen salauksen tyhjennystoiminto on kierrettävissä, mutta hankaloittaa tavallisia murtautumisia. raid5 21. maaliskuuta 2024 kello 00.02 (EET)

Jos murtomies haluaa jotain kellarista niin ei sillä ole tiirikat mukana vaan pulttisakset millä aukeaa mikä tahansa riippulukko alle kahdessa sekunnissa. Lukon laadulla ja yhdistelmien määrällä on lähinnä vaikutusta vain siihen että taloyhtiön nuorimmat eivät huvikseen availe sitä. Muistan lapsuudesta kun tuli kokeiltua kellarin lukkoja joista halvimmat lähti auki lukkopesää ruuvimeisselin kärjellä vääntämällä. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.25 (EEST)

Ja sama maalaisjärjellä tai mitä sitten onkaan, kun vaihtoehdot on 000 ... 999 niin tuhathan niitä. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.22 (EET)

Matematiikka ei kuulu vahvuuksiini. Bensatankillisen hinnan osaan arvioida: 50 x 1,987 on noin sata euroa. Toivottavasti meni oikein.--abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.12 (EET)

Kerran Hesan rautatieasemalla huomasin pyörätelineessä yksinäisen lukon ilman pyörää. Minulla meni puoli minuuttia avata lukko jossa oli 4 kiekkoa joissa numerot 1-6. --RicHard-59 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Arvaan että lukko oli vanha eikä numerosarjaa ollut koskaan vaihdettu. Varovasti kääntämällä löytyi oikea kohta. Omistajaparka: ensin vietiin pyörä, sitten vielä lukkokin. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST) edit: 25. huhtikuuta 2024 kello 15.17 (EEST)

Wikipedian ulkonäkö

Miksi suomen kielinen wikipedia on erinäköinen kuin muilla kielillä? Suomen kielinen sivu täyttää 16:9 näytön kokonaan kun taas muilla kielillä sivut ovat keskitetty keskelle jättäen paljon tyhjää tilaa sivuille. 82.181.12.161 20. maaliskuuta 2024 kello 02.39 (EET)

Johtuu ulkonäköaseuksista. Eri kielisissä Wikipedioissa on erilaiset oletusulkoasut. Suomenkielisessä on Vanha Vektori. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat valita viidestä eri vaihtoehdosta itselleen sopivimman. Muita malleja: Vektori, MinervaNeue, Monobook ja Ajaton. -- Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 03.08 (EET)

Asetusten Ulkoasu-kohdasta pääsee "järjestelmänlaajuiselle asetukselle", josta voi valita kohdan "Vanha vektori", jolloin muut Wikipediat näyttävät samalta kuin suomenkielinen. -abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.21 (EET)

Itsellä on käytössä Modern monen vuoden takaa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.36 (EET)

Eräissä Wikipedian sisarprojekteissa tilanne on muuten päinvastainen. Wikisanakirjassa suomenkielinen versio on ottanut käyttöön uuden ulkoasun, kun taas esimerkiksi englannin- ja ruotsinkielinen eivät ole. Wikisitaateista suomen- ja ruotsinkielinen käyttävät uutta ulkoasua, englanninkielinen vanhaa. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.00 (EET)

Minerva on imho optimoitu mobiililaitteiden kapeille ruuduille (joita on nykyään >70% sivunlatauksista). Artikkelin tekstiä on hankala lukea jos menee liian leveäksi. Perinteisissä työpöytäselaimen skineissä on reunat lykätty täyteen valikoita ja artikkeleihin rakenneltu erilaisia laatikoita alkuun, jolla saadaan tekstiä kavennettua. Minervassa on valikot poistettu ja kaikki sisältö laitettu kapeaksi ruudun keskelle, mikä matkii sitä miltä sivun taitto näyttäisi kännykän ruudulla. Samalla artikkeleissa olevat leveät taulukot pakottavat vierittämään sivuttain, jos niitä haluaa lukea. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 19.50 (EET)

Tämä on muuten aiheuttanut joissain artikkeleissa vaikeuksia niissä wikipedioissa jotka tuota uutta tyyliasua käyttävät (mm. englanninkielinen wikipedia) koska taulukot, jotka oli alunperin suunniteltu leveää selainikkunaa varten, ahtautuvat nyt paljon kapeampaan tilaan, mikä tekee artikkeleista vaikeampia lukea. JIP (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.26 (EEST)

kiitos

kiitokset wikipedisteille. -ei ole kysymys. -intuitio. --Aguilus (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Soittaminen Neiti Ajalle

Minä vuonna keksittiin ensimmäisen kerran tapa soittaa "Neiti Ajalle" jos halusi tietää mitä kello on? Ja mistä tulee tämä soittamisen kallis hinta liittymästä riippumatta? 46.132.7.204 25. maaliskuuta 2024 kello 09.38 (EET)

Artikkelissa Neiti Aika kerrotaan jotain historiasta. --Jmk (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.42 (EET)

Kallis hinta tulee siitä että palvelun tuottaminen ja ylläpitäminen ei ole ilmaista joten jostain ne rahat on siihen saatava. Jos palvelu on puhelinyhtiön tuottama niin toinen vaihtoehto olisi leipoa kulut muihin yhtiön perimiin maksuihin mutta tässä on ilmeisesti ajateltu että on reilumpaa taikka helpompaa jos kulut peritään suoraan niiltä jotka palvelua käyttävät. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.37 (EEST)

Offline-sanakirja?

Hei! Tietäisikö joku mitään ilmaista offline-tilassa toimivaa suomi-englanti-suomi sanakirjaa, joka toimisi macilla? 130.232.171.112 4. huhtikuuta 2024 kello 14.08 (EEST)

Valitettavasti en, mutta eikö perinteinen paperinen sanakirja kelpaa? --Qwerty12302 (kesk | muok) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Se on aika painava kantaa mukana. 130.232.170.137 19. huhtikuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Lataa Wikisanakirja koneellesi. Kaikki kieliversiot kun lataat niin saat muitakin kuin fi-en-sanakirjan. Tapoja lienee paljon. Kiwix lienee yksi vaihtoehto. –Anr (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 13.15 (EEST)

MacOS:n mukana tulee sisäänrakennettu sanakirja jossa on myös suomi-englanti-suomi -vaihtoehto. Ymmärtääkseni toimii myös offline. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.30 (EEST)

Puhuttu sisältö Macilla

Käytän Macin Käyttöavun automaattiääntä kuunnellakseni pdf-muotoisia tekstejä esikatselu-ohjelmalla. Jostain syystä englanninkielisiä tekstejä kuunnellessa ohjelma lukee ajoittain joitain osia tekstistä suomenkielisen äänen rallienglannilla. Käyttöavun asetuksista ei löydy valikkoa mitä kieltä käytetään, ja tätä tapahtui vaikka laitoin suomenkielisen äänen väliaikaisesti pois käytöstä. Osaisiko joku sanoa voiko esim. tekstin kieltä määritellä jostain tai muutoin saada ohjelman puhumaan oikeaa kieltä? 130.232.224.30 9. huhtikuuta 2024 kello 18.43 (EEST)

Genrejen elinvoimaisuudesta/uhanalaisuudesta

Onko olemassa jotakin virallista tai epävirallista tahoa, joka analysoisi musiikin (tms.) genrejen elinvoimaisuutta tai uhanalaisuutta?
Jos itse pitäisi tehdä analyyseja, sanoisin, että suomalainen kansanmusiikki olisi erittäin uhanalainen genre musiikissa ^{(äärimmäisen uhanalainen olisi ehkä kärjistämistä, ehkä)}, pop ja rock olisivat puolestaan selvästi elinvoimaisia genrejä.
Jazz puolestaan itsessään olisi elinvoimainen genre, mutta sen alagenreissä olisi kaikensorttisia elinvoimaisista aina äärimmäisen uhanalaisiin ja lopulta "kuolleisiin" alagenreihin.
Osaatteko arvioida, olisiko jokin olemassaoleva kokonainen genre tällä hetkellä äärimmäisen uhanalainen?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Musiikki, elokuvat yms. haihatukset ovat ihmisen taiteellista toimintaa, jota ei voi tarkastella tai luokitella luonnontieteiden keinoin. Toisin sanoen en ymmärrä kysymystäsi lainkaan. Kotivalo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.28 (EEST)

Ymmärtääkseni tässä haetaan vastaavaa kuin sillä, että meemit takavuosina selitettiin kulttuurigeeneiksi. Joskus eri alan käsitteistöllä voi selittää jotain, joskus ei. Vaikkapa, että jotain kansanmusiikin muotoa ei enää tavattaisi luonnossa, mutta tarhattuna ja korkein kustannuksin sitä saataisiin pidettyä hengissä. Erona tässä on, että kuollut genre voidaan kulttuurissa palauttaa mutta lajeja ilmeisesti ei. Eli sikäli analogia ei loppuun saakka toimi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.02 (EEST)

Ilmeisesti kuitenkin voidaan: uhanalainen kieli, kuollut kieli. Ja esimerkiksi artikkalissa Vatjan kieli sanotaan, että "vatja on äärimmäisen uhanalainen kieli". Kieli on kulttuuria. Yhtälailla kai muidenkin kulttuuriin liittyvien asioiden tarkasteluun voidaan käyttää "luonnontieteellisiä" keinoja. @Kotivalo:--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 16.18 (EEST)

Millä tavalla uhanalaisia? Suosio aaltoilee, jos tarkastellaan konsertteja ja äänityksiä ym. julkisuutta eli myyntiä. Kuka tietää mitä kukin kotonaan tai kellarissaan laulaa, soittaa. Minulla on meneillään pienimuotoinen sävellyskausi, mutta en ole varma, miten paljon siinä on muualta lainattua. Sanoitus on omaa ja mukailua. Genre on ralli. --abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.50 (EEST)

Populaarikulttuurissa tällaista on ehkä hieman hankala määritellä, mutta esimerkiksi erilaiset kulttuuriperintösäätiöt listaavat myös uhanalaista kulttuuriperintöä. Britanniassa on esimerkiksi käsitöiden punainen lista, jossa käytetään nimenomaan luonnontieteiden sanastoa, jos uhanalaisuus sellaiseksi katsotaan. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloista ”Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo” on tarkoitettu uhanalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Sieltä löytyy kyllä myös musiikkityylejä. Populaarimusiikissa on tottakai joitakin alatyylejä, jotka ovat aina olleet marginaalia, ja osa tyyleistä liittyy suoraan tiettyyn ajanjaksoon ja paikkaan, eikä niitä varsinaisesti sellaisenaan voida sanoa säilyneen. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.43 (EEST)

Bernadotte-suku

Milloin Bernadotte-suku tuli Ruotsissa valtaan? 86.115.95.143 13. huhtikuuta 2024 kello 10.06 (EEST)

Eikö jo Bernadotte-artikkelin ensimmäisessä virkkeessä sanota, että vuonna 1818, vai tajusinko jotain väärin? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. huhtikuuta 2024 kello 10.10 (EEST)

Kuun epäsäännöllisyys

Ihmetystä aikanaan aiheutti jo vuosien väliset nousemisajat. Kuu oli korkealla etelässä 27. heinäkuuta 2018 keskiyöllä (kuuluisan kuunpimennyksen aikaan). Sitten muutama vuosi myöhemmin, lähes päivälleen sama aika, sama kuunvaihe ja sama kellonaika: kuu vasta nousi matalalla horisontista.

Enemmän aiheuttaa päänraavintaa kumminkin se, että sama pätee näköjään päivienkin välillä. Kuljen ulkona lyhyen matkan aina öpaut tähän aikaan, ja jollen väärin muista, eilen Kuu oli korkealla taivaalla tähän aikaan. Tällä hetkellä kun kirjoitan, se on hyvin matalalla horiontissa. Ja ihan kuin se yhtäkkiä kulkisi paljon matalampaa kiertorataa kuin eilen. Kiinnostaisi ihan inhimmillinen tieto tähän kymysykseen. ~JakeNorthernlynx (♯ · ♭ · ♮) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Kysymykseni kuuluu siis näin: "miksi"/"miten se on mahdollista"? ~JakeNorthernlynx (♯ · ♭ · ♮) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.29 (EEST)

Täällä on hieman tietoa. Kuun korkeus taivaalla vaihtelee kuukauden mittaan paljon, ja toisaalta vaihtelua on myös pidemmässä 18 vuoden jaksossa. Peräkkäisinä päivinä erot eivät kuitenkaan ole suuria, joten luultavasti muistat väärin. Myös ympäristön maastonmuodot ja rakennukset saattavat vääristää korkeushavaintoja. -176.72.91.228 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Vihtori ja Klaara

Wikipedian mukaan Teuvo Tulio ohjasi elokuvan Vihtori ja Klaara (Teuvo Tulion elokuva) yhdysvaltalaisen sarjakuvan Vihtori ja Klaara pohjalta. Kysyikö Tulio tähän mitään lisenssiä sarjakuvan tekijöiltä vai tekikö hän tuotantonsa omin päin? Miten sarjakuvan tekijät tähän suhtautuivat? JIP (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.24 (EEST)

Suomi on sodassa

Milloin Suomen tasavallan presidentti saa sanoa, että maa on sodassa. Nykyinen presidentti käytti termiä "olemme asemasodassa". Tästä on parisen viikkoa; olin juuri mielessäni toivottamassa hänelle onnea, mutta jäi tekemättä. Stubb oli jo silloin presidenttinä. --212.116.51.241 30. huhtikuuta 2024 kello 01.33 (EEST)

Ja tämä on todellakin käyttäjän Höyhens tekemä kysymys, ja tiedän, että olen tunnistettavissa myös henkilönä. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 01.41 (EEST)

Sotatila saatetaan voimaan presidentin asetuksella. Paitsi että nykyään sitä kuuluu sanoa sievästi puolustustilaksi, varmaan jostain sanamaagisesta syystä. Tosiasiassa virallista sotaa edeltää jo tai sen asemasta voidaan käydä sijaissotaa tai jotain matalampaa konfliktia, jota ei vielä sanota sodaksi. On minusta ihan ok, että presidentti toteaa tämän, jolloin kukin vaikuttaja voi laskeskella omia liiketoimiaan sen suhteen, kummalle puolelle kannattaa asemoitua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 08.48 (EEST)

Tosiaankin hän käytti ilmaisua "olemme asemasodassa" jo vaalikampanjan aikana ja uudestaan nyt virassa ollessaan. Lausunnot, varsinkin jälkimmäisen, voisi hyvällä tahdolla ehkä tulkita niinkin, että "tarkastelemamme tilanne, Ukrainan ja Venäjän sota, on asemasotavaiheessa". Hän ei siis aivan suoraan sanonut, että Suomi olisi sodassa. Ehkä presidentin pitäisi tarkemmin miettiä sanavalintojaan - ero lausumien varovaisuudessa juristitaustaiseen Niinistöön verrattuna on suuri. Ukrainan sodassa on toki lännen osalta selviä sijaissodan piirteitä. Presidentin asetus puolustustilasta pitää muuten saattaa viikon sisällä eduskunnan hyväksyttäväksi, eli ei sitä presidentti aivan yksinään voi päättää. -176.72.91.228 1. toukokuuta 2024 kello 15.34 (EEST)

Milloin kissat pohjolaan kesyinä.

En kysy ilveksistä. Mutta toli jossain hajateltua että käärmeitäkin teki suomalaisissa kodeissa kissan virkaa aikoina menneinä. Mutta oliko kissoja kuinka varhoin esi-isillä ja äideillä. Sinänsähän on pohjoiseenkin sopeutuneita paksukarvaisia kissoja, mutta kuinka tuoreen jalostuksen kautta? -- Cimon Avaro 1. toukokuuta 2024 kello 20.50 (EEST)

Radiohiiliajoituksen perusteella Pohjolan vanhin kissa eli Ruotsissa 520–90 eaa. [7] Jos Wikipediaan on luottaminen, Suomeen kissat tulivat ehkä yli tuhat vuotta myöhemmin, ”noin vuosien 800 ja 1000 välillä”. Toisaalta Ruotsissakin ajateltiin, että kissat olisivat saapuneet maahan vasta ajanlaskun alun jälkeen, kunnes Pohjolan vanhin kissalöytö tehtiin vuonna 2011. Sekä Suomen että Ruotsin kohdalla voi joka tapauksessa sanoa, että kissoja on ollut rautakaudelta asti. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. toukokuuta 2024 kello 00.10 (EEST)

Jos Wikipedaan voi luottaa, norjalainen metsäkissa on peräisin viikinkiajalta ja ristiretkiajalta. Ehkäpä niitä on levinnyt sieltä itään. No.wikipediakaan ei valaise sen enempää kissan historiaa. Epäselväksi jää myös se, onko kissa ollut nimestään huolimatta alun perinkin kotikissa, joka piti rotat ja hiiret aisoissa. --abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 07.33 (EEST)

Brysseli Wikisanakirjassa

Koska en ole Wikisanakirjassa, niin kommentti tänne: Sanakirja.org sanoo olevansa kopio Wikisanakirjasta, ja sen sivulla lukee että kaupungin "Bryssel" vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto on "Brysseli" ja synonyymi "Rysälä". Wikisanakirjan Bryssel-artikkelista ei noita kuitenkaan löydy. Onko ne hävitetty historiasta vai onko joku päässyt muokkaamaan Sanakirja.orgin sivua? --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 12.53 (EEST)

Englanninkielisessä Wikisanakirjassa on sivu Rysälä, jossa sanan kerrotaan olevan suomenkielinen lempinimi Brysselille. Itse en ole kyllä törmännyt tuohon ikinä missään. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.36 (EEST)

Kun hain tuota kommenttiani varten muotoa "Brysseli" Googlella, se antoi Sanakirja.orgin ja jonkun muun, mutta uudella hakukerralla virhemuoto oli hakukoneelta sensuroitu. Tekoäly oli tarkistanut tuloksen ja noteerannut virhepainaman. Kun tekoäly alkaa jyllätä, tulevaisuus tuntuu kylmältä ja kolkolta. --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.59 (EEST)

Minäkin luulin Rysälää ensin vitsiksi, mutta on sitä näköjään humoristisesti mediassakin käytetty. -86.114.239.249 5. toukokuuta 2024 kello 16.53 (EEST)

Kaste Hovimäessä

https://www.youtube.com/watch?v=ofLBYxhP10E

Onko tuo aito kaste? Sellainen, joka sarjaa varten toimitettiin lapselle 1700-luvun tyyliin ihan aidossa kastetarkoituksessa? Niin, että lapsi on saanut kasteen suunnattoman poikkeuksellisessa yhteydessä, telkkarisarjaa kuvattaessa.Vai onko se ääritaitavasti tehty feikkikaste? 46.132.63.150 13. toukokuuta 2024 kello 11.47 (EEST)

Eiköhän tuo ole vain näytelty kastetilaisuus. Tuskin ainakaan siinä mielessä olisi ”aito kaste”, että lapsi tuolla näyttelijän suorittamalla toimenpiteellä olisi jonkin seurakunnan jäseneksi otettu. Myös nimi on luultavasti vain sarjaa varten, ja videolla esiintynyt vauva luultavasti saanut elävässä elämässä aivan toisen nimen. Varmaksi tätä arvausta tosin on vaikea osoittaa. --Farma3110 (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.03 (EEST)

Miksi ihmeessä se olisi aito? Jos tv-sarjassa näytetään murha, ruvetaanko epäilemään, että se oli aito murha? -86.114.239.249 13. toukokuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Harvinaisen surkea olkinukke. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 14.08 (EEST)

Ei ollut tarkoitus loukata, murha oli tuossa vain esimerkkinä. Koska fiktiivisen tv-sarjan tapahtumat lähtökohtaisesti ovat fiktiivisiä, ihmettelin vain aidosti, miksi juuri tämä tapahtuma ei olisi. Onko kysymyksen taustalla kenties oletus, että sarjan tekijät olisivat niin hurskaita uskovaisia, että epäaito kaste ei heistä olisi ollut sopivaa? Pidän tätä epätodennäköisenä. -86.114.239.249 13. toukokuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Ei ole mainostettu, että Hovimäessä olisi aito kaste. Tv-sarjassa Heikki ja Kaija sen sijaan Heikin ja Kaijan esikoinen Janne kastettiin ihan oikeasti suorassa lähetyksessä, joka on nähtävillä Yle Areenassa ja josta Jannen tv- ja tosielämän äiti, näyttelijä Eila Roine kertoo [8]. -- Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.24 (EEST)

Onko se tuossa jotenkin tosi taitavasti näytelty, että lapsen päähän valettiin vettä? Ei tietenkään evankelisluterilaisen kirkon mukaan kastetta saa toimittaa kristillisen kasteen jo saaneelle, joten jos tilanne ei ole feikki, ei muuta kastetta ole saanut toimittaa. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)

Nuo ovat näyttelijöitä. Esitys ei muutu "oikeaksi" kasterituaaliksi vaikka lapsen päätä valeltaisiin vedellä ja sanottaisiin kastesanoja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.28 (EEST)

Jos se on toimitettu ihan oikean kasteen tavoin, ei ole luterilaisen, metodistisen eikä edes katolisen kirkon mukaan oikein muuta kastetta toimittaa, jos kastaja on uskonut kolmiyhteiseen Jumalaan. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 13.31 (EEST)

Tätä ajattelin. Kirkkokäsikirjassa sanotaan, että kasteen toimittaa pappi. Hätäkasteessa kastajaksi kelpaa kirkon jäsen tai jos sellaista ei ole saatavilla, muu kristitty. Veden valeleminen on sekä kasteessa että hätäkasteessa oleellinen osa. Elokuvissa ja tv-tuotannoissa vihitään näyttelijöitä avioliittoon ja siunataan vainajia. Näyteltyä fiktiota nekin ovat. -- Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.37 (EEST)

Lähetin kysymyksen käsikirjoittajalle. Saa nähdä mitä vastaa jos vastaa. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 15.00 (EEST)

Nyt on kyseessä jo aikuinen ihminen, mutta taitaa olla aika haasteellista hänntä löytää. Jos löytäisin, kysyisin paitsi aitoutta tai epäaitoutta myös mielipidettä järjestelyn luonteesta. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 15.22 (EEST)

Jospa edes et yrittäisi tavoittaa. Tv-ohjelmissa näytellään eli esitetään erilaisia asioita. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 18.16 (EEST)

Samaa mieltä. Monet näyttelijät saavat esimerkiksi kadulla huutelua, jos he esittävät epämiellyttävää roolihahmoa. Kannattaa erottaa roolihahmot ja yksityiselämän henkilö.--MAQuire (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 12.34 (EEST)

Jos olisit tarkasti lukenut klipin kuvauksen ja kommentit, niin olisit huomannut, että ihan näytelty on. Kuvauksessa puhutaan vuodesta 1799. En ole mikään historioitsija, mutta tiedän, ettei silloin ollut ainakaan noin hyviä kameroita. Kommenteissa taas yhtä lukuun ottamatta jokaisen mukaan se on näytelty. Luurankosoturi ✉️ 14. toukokuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Eläköön ymmärrys! Kiinnostaisikohan Luurankosoturia osallistua Helsingin kyläopiston tutkimukseen faktantarkistamisesta Wikipediassa? Voisit vaikka kertoa seuraavan, vapaasti lainattavan ajatuksen: YouTube-videon lataaja voi kirjoittaa "klipin kuvaukseen" mitä itse haluaa ja kommentoijatkin mitä vain. Pitää ymmärtää, että videon sisältö ei välttämättä liity mitenkään kuvaukseen ja kuvauskin voi olla väärin, vaikka se olisi tehty 1700-luvun välineillä. Vaikka kysymys olikin siitä, onko kyseessä aidosti näytelty kaste (vai feikisti vai leikisti), niin kyllähän tässä samalla oppii sitä, miten luottava lähde YouTube-video on. Jos kuvauksessa lukisi "Baptism in Finland 1999", niin on miljoonia amerikkalaisia, jotka pitäisivät tuota uskottavana Internet-ikkunana nykysuomalaisuuteen. "Subtitles please!" -huudot vain raikuisivat. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 20.31 (EEST)

Aloittaja itsekin puhuu 1700-luvusta. Nyt kun tarkemmin luin hänen aloituksensa, niin hän tietänee, että tuo on osa jotain sarjaa, mutta onko tuo kaste kuitenkin aito vai ihan vaan feikki. Luurankosoturi ✉️ 14. toukokuuta 2024 kello 20.42 (EEST)

Eniten minua epäilyttää että rovasti ja peräti ruustinna vain sattumalta ovat paikalla jo ennen kuin heitä on kummeiksi kysytty. Rovasti nyt saattaa kirkossa ollakin kirkkoherran vieraana, mutta helvettiäkö tuo ruustinna siellä on. Jos on paikallinen rovasti, ruustinnalla on puuhaa kotona tarpeeksi eikä hän keskellä päivää kirkkoon ehdi kameroiden eteen seisomaan, ja jos on muualta tullut tarkastusmatkalla oleva rovasti, niin ei hän nyt vaimonsa kanssa matkusta seurakuntia tarkastamassa. Feikkiä feikkiä! --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 20.56 (EEST)

Hovimäkeä näkemättä esitän teorian: Jottei näyttelemisellä rikottaisi mitään, on ensin kuvattu vauvelia ja valeltu vettä sen päälle. Sitten on menty äänitysstudioon ja joku lukee paperista sen, mitä sellaisessa tilaisuudessa on tapana sanoa. Sitten nämä kaksi yhdistetään ja saadaan aidolta näyttävä kohtaus. --Mattijamaija (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 12.18 (EEST)

Sakramenteissa teologisesti on kyse intentiosta. Vahingossa ei voi kastaa eikä vahingossa voi pyhittää kirkon penkissä istuvan mummon eväsleipää ehtoollisleiväksi ehtoollisrukouksen yhteydessä. Mikäli kuvauksissa on ollut aito intentio, jota voisi sanoa myös tarkoitukseksi kastaa oikeasti, niin silloin kyseessä on kaste, jonka luterilainen kirkko Suomessa tunnustaa. --Vnnen (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.23 (EEST)

Hautaus kotipihalleen

Saako omakotitalon tontille haudata sen talon ajastapoistuneen asukkaan? 217.140.212.110 23. toukokuuta 2024 kello 16.52 (EEST)

Siis jos talon asukas pyytää toisilta asukkailta saada kuoltuaan viimeisen leposijansa sen talon pihalla, niin jos hänen kuollessaan perhe edelleen omistaa sen kiinteistön, saako hautauttaa sen omaisensa tontilleen? 217.140.212.110 23. toukokuuta 2024 kello 16.58 (EEST)

Saa, jos aluehallintovirasto antaa luvan perustaa sinne pihalle yksityisen haudan. Ei saa, jos aluehallintovirasto ei anna lupaa perustaa yksityistä hautaa. Katso lisätietoa hautaustoimilaki 6 luku. -- Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 17.09 (EEST)

Aihetta sivuaa myös tämä vanhempi kysymys. -93.106.4.203 23. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Smart-logo pois

Yritysten puhelinnumeroon puhelimessa tulee nykyään teksti Smart. Voiko sen estää (android), ja mikä se on? --Mattijamaija (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 12.07 (EEST)

Se onkin joku puhelimen uusi ominaisuus joka on tullut ilmeisesti äskettäin päivityksessä. --Mattijamaija (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Ilmeisesti joku Samsungin juttu ”Smart Call voi helposti ilmoittaa tai estää häiriöpuheluita.” --Linkkerpar^keskustelu 28. toukokuuta 2024 kello 16.28 (EEST)

Sukunimien "helpot" muutokset avioliiton myötä?

Onko olemassa monia tunnettuja tapauksia, joissa aviolitton myötä sukunimeen on tullut "helppoja" muutoksia? Esimerkiksi:

• lisäämällä oman sukunimen eteen jotakin: Niemi→Mäkiniemi
• lisäämällä oman sukunimen loppuun jotakin: Berg→Berglund
• modaamalla oman sukunimen loppua jotenkin: Rantanen→Rantaniemi

--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 27. toukokuuta 2024 kello 17.55 (EEST)

Helpoin muutos taitaa olla, että muutosta ei tule ollenkaan. -93.106.4.203 27. toukokuuta 2024 kello 18.22 (EEST)

Joka tapauksessa täysin uutta sukunimeä pitää hakea, joten "helppo" vaihtoehto se ei ole. --Vnnen (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.18 (EEST)

Alkuperäinen kysyjä taisi kuitenkin tarkoittaa tilannetta, jossa puolisolla olisi valmiiksi jo samantapainen nimi kuin itsellä. Puolison nimenhän voi ottaa käyttöönsä ilmoitusasiana. -93.106.4.203 28. toukokuuta 2024 kello 00.48 (EEST)

Juuri niin kuin IP yllä totesi. Avioliiton kautta tuleva sukunimihän ei ole täysin uusi vaan on käytössä entuudestaan jo puolisolla.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 28. toukokuuta 2024 kello 21.55 (EEST)

﹫93.106.4.203: Kiitos helposta linkistä, jota ei tarvinnut hakea. Lisäsin sen artikkeliin Helena Juntunen. raid5 28. toukokuuta 2024 kello 00.49 (EEST)

Kaupunginosien slanginimiä Espoossa ja Vantaalla?

Helsingissähän on lukuisia slanginimiä kaupunginosille kuten Skatta, Krunikka, Tölika, Sörkka, Hagis, Ogeli, Pitsku jne.

Mutta kuinka paljon niitä löytyy Espoosta ja Vantaalta? Minulle tulee mieleen vain Jeda (Haukilahti), Lepuski (Leppävaara), Diksi (Tikkurila), Martsari (Martinlaakso) ja Myrtsi (Myyrmäki). JIP (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 15.53 (EEST)

Kyllähän noita ”slanginimiä” tai lempinimiä paikoille varmasti on Espoossa ja Vantaallakin runsaasti. Hauskana faktana, myös HSL:n reittiopas näitä tunnistaa. Tässäkin kaksi lisää Espoosta. --Farma3110 (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 16.06 (EEST)

Havis (Havukoski) ja Koivis (Koivukylä). --Linkkerpar^keskustelu 29. toukokuuta 2024 kello 16.12 (EEST)

Tällainen lista löytyy lisäksi Wikisanakirjasta. Laajensinpa tuonne itsekin joitakin löytämiäni käsittääkseni suhteellisen yleisestikäytettyjä puhekielisiä nimiä. Tuolla on Espoosta sekä Vantaalta jonkin verran paikkoja. Puhekielestä lyötynee sellaisiakin, jotka ovat tuonne listaamatta. --Farma3110 (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 19.25 (EEST)

Käytännöt

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Viittaukset Wikipediaan

Ennen saamaani estoa viimeisin kiista, josta kolmen vuorokauden esto seurasi oli Mikko Paanasen kumous [9]. Yhteenvedossa hän ilmoittaa viittauksen Wikipediaan olevan hyväksyttävä eli onko käytäntö muuttunut? --131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 07.54 (EEST)

Paanasen muokkausyhteenveto on sekava, mutta Wikipediaa ei voi käyttää itsensä lähteenä. -- Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 09.40 (EEST)

Voinko siis poistaa kyseiset lähteet artikkkelista ilman uhkaa estosta kuten jo kertaalleen sain.--131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 11.33 (EEST)

Et. Tarkoitus on, että artikkelin kehittämisestä keskustellaan ja päästään yksimielisyyteen. -- Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Meinaat siis, että lähdekäytäntö korvataan tässä tapauksessa konsensuksella....eli siten IP käyttäjien ei kannata osallistua Wikipedian muokkaamiseen, koska käytännöt koskevat ainoastaan IP käyttäjiä ja rekisteröityneet voivat tehdä mitä tahansa vetoamalla konsensukseen, jonka luovat viime kädessä rekisteröityneet muokkaajat.--131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 14.10 (EEST)

Htm Mihin sitä konsensusta tarvitaan, kun virallisen käytännön mukaan Wikipediassa käytetään vain luotettavia lähteitä, ja p.o. lähteet (rkka.ru ja rkkawwii.ru) käyttävät lähteenä Wikipediaa? Kyse on tästä Keskustelu:Ukrainan 72. prikaati ja muistakin artikkeleista, joissa noita lähteitä on käytetty. Joudun varmaan tämän kysymyksen takia vaikeuksiin, mutta jos on olemassa käytäntö, että Wikipediaa käyttäviä lähteitä voikin käyttää, haluaisin vastaisuuden varalle mustaa valkoisella. En osaa venäjää, joten en voi tutkia mainittuja lähdesivuja. Tähän asti kelvottomat lähteet on poistettu ilman keskusteluja ja konsensuksia. --abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Niin siis käsittääkseni on myös olemassa sellaisia lähteitä, jotka käyttävät muun ohessa Wikipediaa lähteenään, mainittakoon esim. Niemelän ym. Sienten biologia, jossa on commons-kuvia. Jos voi osoittaa, että jonkin tällaisen lähteen tieto onkin muualta kuin Wikipediasta, sitä voi mielestäni käyttää. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.42 (EEST)

Paanasen muokkausyhteenveto on edelleen sekava. Wikipediaan ei saa viitata eli käyttää itsensä lähteenä. Konsensus tarvitaan siihen, onko käytetty ulkopuolinen lähde luotettava vai ei. -- Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.20 (EEST)

Ainoa tapa osoittaa noiden Wikipediaan viittaavien lähteiden sopivuus lähteiksi on osoittaa tietojen olevan jostain muualta kuin Wikipediasta eli silloin kykenee käyttämään jotain muuta lähdettä kuin Wikipediaa.--2A03:5342:F:6:0:0:0:3 8. huhtikuuta 2024 kello 15.46 (EEST)

Vastaukset ovat sellaisia itsestään selvyyksiä, joita en tarvinnut asiaa kysyessäni. Jos/Kun Paananen ei kommentoi, hänhän ei ole kommentoivaa käyttäjätyyppiä, asia jää sillensä, vai? Paanasella eivät sekavia ole ainoastaan yhteenvedot. Jos katsoo hänen muokkauksiaan, niistä ei saa rivinvaihtoinen selvää mikä on lähteestä, mikä ei. Kirjoitusvirheitäkin niissä on, vaikka niitä välillä joku yrittää korjata. Outoa etteivät Wikipedian kirjoitusvirheiden ja lähteiden syynääjät ole puuttuneet niihin. Entäpä jos ylläpitäjä käy wikipediaan perustuvia lähteitä siivoilemassa, niin rahvas voi sen jälkeen ryhtyä talkoisiin? --abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Minäkään en osaa venäjää, joten en täysin pysty sanomaan noiden sivustojen luotettavuudesta. Kuitenkin rkka.ru-sivuston (esim. [10]) lopussa lukee, että lähteenä on käytetty muun muassa Wikipediaa. Tämän perusteella en pitäisi sivustoa luotettavana.--Puppe100 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 09.31 (EEST)

Enpä voi minäkään auttaa kun toi teksti onkin ukrainaa jota en osaa eikä venäjää. Toisenkieliseen Wikipediaan ei kylläkään tietenkään pidä linkittää ikään kuin se olisi lähde. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.47 (EEST)

Mielestäni artikkelista voisi poistaa nykyisellään aika paljon, koska kokonaisia kappaleita on ilman lähteitä. Ketä fiwikissä kiinnostaa lähteistömätön tarinointi jonkun sotilasyksikön NL:n aikaisesta (70-vuoden takaisesta) historiasta? Eli ainakin 1/3-1/2 artikkelista voi saksia pois. Rajusti karsien ehkä voisi koota ukrainalaisen prikaatin kompaktimman ja järkevähkön tietosanakirja-artikkelin. Hyvin lähteistetty kappaleen tai parin mittainen artikkeli on satakertaa parempi kuin nykyinen sekava tarina.--Paju (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 01.25 (EEST)

﹫Paju: Muokkaa rohkeasti: ”Huonon kirjoituksen voit korvata omalla loisteliaalla sanankäytölläsi.” Tarkistettavuus: ”Lähde on ilmoitettava lisättäessä uutta tietoa artikkeliin, muutoin kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot. Velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla.” raid5 28. huhtikuuta 2024 kello 02.21 (EEST)

Olisi kuvainnollisesti miljoona artikkelia joita voisi selkeyttää tai panna alulle. Olen kiinni Ukrainan nykypäivässä; mm. panemassa alkuun runsaan 460 ukrainalaisen kaupungin kymmenentä viimeisestä nimikettä. Lisäksi venäläisten liitopommi- ja dronehyökkäysten kohteena olevista (entisistä kaupunkityyppisistä taajamista, taajamatyyppi poistui UA:ssa 1/2024) isoista taajamista olisi hyvä värkätä artikkeleita esim. Harkovan ja Zaporižžjan alueilla, esim. Harkovan alueella päivittäin 5-10 ilmahälyytystä. Noista tulee väkeä hissukseen Suomeenkin. Monet mediat kirjoittavat väärin esim. tällä viikolla SBU:n droneiskun kohteena olleen venäläisen sotilastukikohdan nimen, eli senkin voisi aloittaa, että jatkouutisointi korjautuisi (mediamokia oikovat pikkuartikkelit ovat jo vuodesta 2013-2014 ollut yksi Ukraina/Venäjä-artikkelien motivaattori).--Paju (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 13.17 (EEST)

Hienoa, Käyttäjä:Paju, että jaksat. Minulla tuli vähäksi aikaa stoppi aiheen artikkeleiden kirjoittamisessa. En käy enempää analysoimaan syitä, niitä on enemmän kuin yksi, mutta tarkoitus on jatkaa. --abc10 (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.07 (EEST) edit: korjasin sisennysvirheen, jonka vuoksi kiitos kohdistui valitettavasti väärälle tunnukselle. 29. huhtikuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

Kiitos Abc10, jaksan välillä muokata. Lepo tekee toisinaan hyvää, sitten taas jaksaa. raid5 28. huhtikuuta 2024 kello 21.14 (EEST) edit yliviivattu ansioton kiitos raid5 29. huhtikuuta 2024 kello 23.11 (EEST)

Korjasin sisennysvirheen, pahoittelen saamaasi ansiotonta kehua. --abc10 (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

﹫Abc10: Ei se mitään, kehu tuntui hetken hyvältä, vaikka sitten muuttuikin parilla näppäimen painalluksella aiheettomaksi. raid5 29. huhtikuuta 2024 kello 23.19 (EEST)

Omaelämäkerta lähteenä

Onko artikkelin henkilön itsensä kirjoittama, Otavan julkaisema elämäkerta tai muistelma hyvä lähde tai sellainen, että sillä voi lähteistää suurimman osan koko artikkelista. Pietiboii (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.21 (EEST)

Ei ole, kaivataan mielellään rinnalle muita lähteitä myös. --Zache (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.23 (EEST)

Kiitos nopeasta vastauksesta. Pietiboii (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.25 (EEST)

Miksipä enimmäkseen ei? Iivarius (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.26 (EEST)

Voi käyttää selvissä faktoissa, esimerkiksi työvuosistaan X:n yliopistossa, puolisostaan (nimi, vuodet), mutta jos muistelee 20 vuoden takaista keskustelua nykyisen vihamiehensä kanssa, on syytä liittää siihen maininta, että "N. kirjoittaa muistelmissaan". --abc10 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 17.40 (EEST)

Jos henkilö tunnetaan yleisesti epäluotettavana kertojana, niin sitten ehkä ei. Mutta muutoin miksi ei. Iivarius (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 18.08 (EEST)

Ihmisen muisti on tunnetusti valikoiva vaikka ei tunnettaisi "yleisesti epäluotettavana kertojana". Kun ei kaikkea voi kirjata jonnekin arkistoon, niin en voi linkittää, mutta tässä kevään aikana luin juuri eräistä muistelmista, joiden muistikuvat poikkesivat jyrkästi muiden kirjoittamista. Kyllä niihin muistoihi on turvallisempaa merkitä "X:n mukaan". --abc10 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 18.23 (EEST)

Sattui eteen mainio esimerkki muistelmien epäluotettavuudesta: Johannes Virolainen kertoo omissa muistelmissaan että presidentti Kekkonen olisi tilannut 20.6.1979 Yleltä ajan antaakseen tärkeän tiedonannon, ja Virolaisen mukaan Ylessä oli yritetty estellä puheen filmaamista, jolloin (Virolaisen mukaan) Kekkonen olisi raivostunut. Todellisuudessa presidentin kanslia oli jakanut Kekkosen tiedotteen julkisuuteen, ja Yle halusi sen filmille. Työvuorossa ollut tuolloinen Ylen politiikan toimittaja Seppo Heikki Salonen oikaisee Virolaisen muistelmien kohdan Kanavassa (2/2024, s. 66): Yle päin vastoin halusi lausuman filmille mutta pelkäsi presidentin kansliapäällikön Perttusen estelevän, sillä Kekkonenhan oli tuolloin jo heikossa kunnossa. Se kuitenkin saatiin: "vihainen valtionpäämies suostui lukemaan tekstinsä", sanoo Salonen. Salosen oikaisussa on pieni virhe: hän puhuu Mäntyniemestä. --abc10 (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 09.31 (EEST)

Tätä olen itsekin pohtinut artikkelin Alexander Dubcek kohdalla. Suurin osa viittauksista vie 1990-luvun alussa julkaistulle viralliselle omaelämänkerralle, joka on kirjoitettu silloin kun Dubcek oli vielä elossa ja aktiivinen toimija Tsekkoslovakian kommunismin jälkeisen politiikan kentällä. Esimerkiksi Yksityishenkilö-osuus on kuin suoraan vaalikirjasta, mikä lähde aika pitkälle onkin. Toisaalta Dubcekin elämän aikajanan lähteistämiseksi omaelämänkerta sopii mielestäni ihan kohtuullisesti. Vaarana on tosin, että lähteen positiivinen katse kohdehenkilöönsä tarttuu myös wikipedistiin. Saimuri (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 12.58 (EEST)

Täsmennyssivun lähteistäminen, kun se sisältää punalinkkejä

Keskustelu liittyy Abc10:n keskustelusivulla käytyyn Täsmennysartikkelit ilman varsinaisia artikkeleita -keskusteluun.
Esmierkkitäsmennyssivu: Rosenhane (melkein kaikki linkit olivat ensin punaisia)

Jos aloitetaan täsmennyssivu, joka sisältää pelkkiä punalinkkejä, niin pitäisikö niiden punalinkkien tiedot lähteistää tai ainakin syntymä- ja kuolinvuosi ja suuremmat "väitteet"? Jos kerran syntymä- ja kuolintiedoille vaaditaan lähde, niin eikö ne silloin pitäisi tuollaisissa lähteistää, kun missään muualla ei vielä toistaiseksi kerrota niitä tietoja, että ne voisi lähteistää. Tuollaisille suuremmille "väitteille" voisi olla esimerkkinä tuolla Rosenhane-täsmennyssivulla yhden henkilön kohdalla oleva salanimi. Luurankosoturi ✉️ 2. toukokuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Ei kait sellaista pelkkää punalinkkistä täsmennyssivua kannata edes alkaa lähteistämään. Joka haluaa tuollaisen tehdä, niin jokainen voi sen Hiekkalaatikkoonsa tehdä valmiiksi, jos aikoo ne jossain vaiheessa sinilinkiksi tehdä. Sitten vasta julkaista tuo täsmennyssivu, muuten poistoon, kun ei johda mihinkään.--Elastul (keskustelu) 3. toukokuuta 2024 kello 06.42 (EEST)

Kannattaako tällaista keskustelua edes aloittaa, jos tilanne on jo ohi. Toisaalta keskeneräistä työtä ei kai yleensä arvostella. Joskus voi olla helpompi muokata rohkeasti eli tehdä ensin punalinkkinen täsmennyssivu, jolloin linkit (artikkelien nimet) tulee luotua ja sitten vasta luoda artikkelit.--131.228.2.15 3. toukokuuta 2024 kello 07.02 (EEST)

Tilanne ei sinänsä ole ohi, koska ei ole kauaakaan siitä, kun yksi pelkkiä punalinkkejä käsittävä täsmennyssivu poistettiin. Sivu oli ollut olemassa jo kauan. Niitä voi olla muitakin. On käsittääkseni kyseenalaista, kannattaako pelkkää punalinkkisivua edes tehdä. Viitataanko tähän punalinkkisivuun muilta sivuilta? Jos ei, niin mihin sitä sivua tarvitaan? Se, että täsmennyssivun punaisille linkeille on lisätty lähde, ei kaiketi ole kiellettyä. Täsmennyssivuja ei yleensä ole lähteistetty. Se ei ainakaan ole vaatimus. -- Htm (keskustelu) 3. toukokuuta 2024 kello 07.45 (EEST)

Tarkennusta asiaan: Kyseinen illalla tekemäni täsmennyssivu Rosenhane ei sisältänyt pelkkiä punalinkkejä, vaan siinä oli yksi seitsemän vuotta sitten tehty artikkeli. Jos olisin arvannut punaisten linkkien aiheuttaman huolen, olisin tietysti tehnyt artikkelit ensin ja täsmennyssivun sitten. Tein kuitenkin muut artikkelit seuraavana päivänä. Asioilla tuskin on keskinäistä yhteyttä, mutta olin kyseenalaistanut punalinkkiasian esiin nostaneen käyttäjän aloittaman artikkelin "Markus Päiviö", joka sitten poistettiinkin. Jatkettaneen samalla linjalla, eli punaisia linkkejä voi olla, eikä lähteitäkään tarvita. Pelkkiä punaisiakin linkkejä voi mielestäni olla, jos täsmennyssivu on tarpeen esimerkiksi artikkeleissa esiintyvien saman nimisten henkilöiden erottelemiseksi. Ja tietysti kun artikkelit aloitetaan, täsmenteelliset nimet ovat valmiina, jolloin ei tarvitse jälkikäteen korjata täsmenteeettömälle nimelle tehtyjä lukemattomia linkkejä, kuten on joskus käynyt. Ne joutuu tekemään käsin, sillä vaikka halukas botti olisikin, se ei osaa erotella korjattavia nimiä. --abc10 (keskustelu) 3. toukokuuta 2024 kello 08.52 (EEST)

En sanonutkaan, että olisi sisältänyt pelkkiä punalinkkejä. Tuossa keskustelunavauksessani puhun yleisesti ja tuossa pienessä tekstissä on suluissa täsmennys. Luurankosoturi ✉️ 3. toukokuuta 2024 kello 13.39 (EEST)

Koska linkitit keskustelusivulleni ja sen otsikossa lukee "Täsmennysartikkelit ilman varsinaisia artikkeleita", halusin täsmentää. --abc10 (keskustelu) 3. toukokuuta 2024 kello 14.25 (EEST)

Itse asiassa pieni yhteys oli tuohon "Markus Päiviö" -tapaukseen - tämähän oli punalinkitetty jollain sivulla; tein lähteistetyn artikkelin joka sitten poistettiin koska se olikin merkityksetön. Ja tuosta täsmennyssivusta; minullahan ei voinut olla tietoa että olit päättänyt tehdä punalinkit ensin ja seuraavana päivänä vasta varsinaiset artikkelit. Toisenlainen järjestys olisi voinut olla parempi; editoinnit kannattaa tehdä niin että nykyinen sisältö ei oleta tulevaa. Musicnaut (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 00.28 (EEST)

Mielestäni on hyvä, että täsmennyssivun punalinkeillä saisi olla lähdeviitteitä tai linkki toiseen Wikipediaan, tai Wikidatan ID:hen. Havainnollistan tarvetta: jos esimerkiksi jotain toista teemaa käsitelevää artikkelia kasatessaan havaitsee jonkun artikkelisivun linkin ensin ohjautuvan väärään olemassaolevaan artikkeliin, on luonnollista lisätä tuolle väärin ohjautuvalle linkille joku sopivan täsmennin. Jos täsmentimellä lisätyn uuden punalinkin sitten kopioi (mahdolliselle) vastavaavalle täsmennyssivulle odottamaan artikkelin syntymistä, pitäisin mielekkäänä, että tälle voisi laittaa yhden tai muutaman avainlähteen (jos sellaisia punalinkin tuojalla on tiedossaan tai käsilklään) selventämään, mistä on kyse ja millä artikkelin lähteistyksen saisi alkuun. Pidän kohtuuttomana sitä, että punalinkkien täsmennyssivulle lisääjät velvoitettaisiin tekemään niistä valmiit artikkelit. Kyseessä on usein ollut sivupolku alkuperäisessä työstössä ja teemassa. Ja olisi yhteisöltä tyhmää estää tai poistaa artikkelin muodostamista helpottamaan tarkoitetut lähdeviitteet ennen, kuin joku artikkelin on aloittanut. Mieleeni tulee useita esimerkiksi henkilö-, maantiede- ja oppilaitosartikkeleita, joissa esimerkiksi jotain rajattua teemaa tai luetteloa työstetäessä tupsahtaa samannimisiä otuksia ihan toisista maista tai aikakausilta. Helpottaisi itseä myöhemmin tai toisia muokkaajia, jos olisi kirjattu joku tarttumapinta lähteen muodossa, tai linkinä toiseen wikipediaan, tai wikidatan id:hen, mitä on tarkoitettu. --Paju (keskustelu) 12. toukokuuta 2024 kello 22.03 (EEST)

Voi olla että punalinkkejä syntyy vähemmän, jos niihin vaaditaan lähteitä, Wikidataa tai toista Wikipediaa. Vaikea sanoa onko se sitten huonompi vai parempi asia. --abc10 (keskustelu) 12. toukokuuta 2024 kello 22.13 (EEST)

Ilmaisu ”olisi hyvä, että saisi” EI TARKOITA suomen kielessä, että kukaan vaatisi mitään. Se on ehdotus tai puheenvuoro sen puolesta, että täsmennysten lisääminen olisi sallittua. --Paju (keskustelu) 12. toukokuuta 2024 kello 22.53 (EEST)

Tämä on käytännöt-keskustelusivu, joten jos kovasti kannatusta tulee, ehdotus muuttuu lähdevaatimus- tms. -käytännöksi. Vaikka olisi vain suositus, aina joku voi vedota suositukseen ja poistaa lähteettömän tms. punalinkin. --abc10 (keskustelu) 12. toukokuuta 2024 kello 23.05 (EEST)

Adelsvapen.com

Onko kyseinen sivusto Wikipediaan hyväksyttävä lähde? Sivusto ilmoittaa etusivullaan toimivansa Wikipedian toimintatapojen mukaisesti eli kuka vain voi muokata ja lisätä tietoa sivustolla etusivu.--Kippari1 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 22.41 (EEST)

Käytännöstä Tarkistettavuus voit katsoa suuntaviivoja lähteiden hyväksyttävyyteen, mikäli jokin sivusto askarruttaa. raid5 4. toukokuuta 2024 kello 23.13 (EEST)

Sivuston ylläpitäjät ovat ilmeisesti aiheen asiantuntijoita, mutta jos emme tiedä mitkä tiedoista on heidän lisäämiään ja mitkä muiden, niin tuota ei voi käyttää lähteenä. Luurankosoturi ✉️ 12. toukokuuta 2024 kello 16.13 (EEST)

Lehtien merkittävyys

Tässä poistoäänestyksessä on esitetty mielipide, jonka mukaan kaikki toimitetut lehdet ovat merkittäviä. Jos yhteisö ei vastusta kyseistä ehdotusta, niin se olisi hyvä virallistaa, jotta aikaa ei kulu tulevaisuudessa tarpeettomiin poistoäänestyksiin. En kuitenkaan tunne prosessia millä virallistaminen tapahtuu, sikäli kuin sellainen on. 2001:999:708:2F49:4CAF:4C4C:A200:8042 10. toukokuuta 2024 kello 18.09 (EEST)

Tarkennan aloitustani mainitsemalla, että kyseisen mielipiteen esitti Käyttäjä:Zache. 2001:999:708:2F49:48EE:4E55:F8CE:EA09 12. toukokuuta 2024 kello 15.13 (EEST)

Muokkasin rohkeasti tällä tavalla. Asia on puolestani käsitelty. 2001:999:708:2F49:DDA9:4C9A:2FA4:DD98 16. toukokuuta 2024 kello 18.23 (EEST)

Thaimaalaisten nimien aakkostus

Tein artikkelin Netiporn Sanesangkhomista ja aakkostusta pohtiessani havaitsin, että suomenkielisessä Wikipediassa osa thaimaalaisista on aakkostettu etu- ja osa sukunimen mukaan. Enkkuwikin artikkelissa kerrotaan, että molemmat tavat ovat oikein, mutta nyt niitä siis käytetään suomenkielisessä Wikipediassa rinnakkain. --Joona1999 (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 01.37 (EEST)

Mielestäni on järkevämpää välttää poikkeuksia (”aakkostetaan sukunimen mukaan paitsi thaimaalaiset nimet”). En myöskään matkisi enkkuwikin linjausta, jonka mukaan thaimaalaiset aakkostetaan muutoin sukunimen mukaan paitsi Thaimaa-spesifeissä luokissa etunimen mukaan. Aakkostettakoon siis thaimaalaisetkin sukunimen mukaan. --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. toukokuuta 2024 kello 21.19 (EEST)

Artistien ja bändien merkittävyys

Nykyään useat artistit ja bändit julkaisevat musiikkiaan singleinä (koska se on markkinoinnillisesti viisasta), eivätkä välttämättä koskaan edes kokoa musiikkiaan albumeiksi. Olen sitä mieltä, että albumin vaatiminen merkittävyystekijänä tulisi poistaa. Nykyään suurten levy-yhtiöiden aiemmin lähes monopolinomainen valta-asema (jota Wikipediakin toiminnallaan tällä hetkellä pahentaa) on kaventunut, sillä musiikin julkaiseminen itsenäisenä toimijana erilaisten jakelijoiden ja kotistudioiden takia on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin aiemmin. Maailma tuntee jo huomattavan suosittua musiikkia, jota ei ole julkaistu levy-yhtiön kautta. Olen sitä mieltä, että myös Wikipedia siirtyy tälle vuosikymmenelle ja huomioi merkittäviksi myös itsenäiset artistit ja bändit. Deaftothetruth (keskustelu) 19. toukokuuta 2024 kello 15.43 (EEST)

Merkittävyyskäytännön yleinen linjaushan kuuluu seuraavasti: ”Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä.” Periaatteessa siis bändi, joka ei ole julkaissut minkään merkittävän levy-yhtiön kautta, mutta jota kuitenkin on käsitelty huomattavan laajasti siitä riippumattomissa luotettavissa lähteissä, voi olla merkittävä. Jos bändi taas ei täytä kumpaakaan näistä ehdoista (julkaissut levy-yhtiön kautta tai käsitelty laajasti riippumattomissa lähteissä), se ei ole merkittävä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. toukokuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Jos jonkin itsenäisen artistin tai bändin omakustanne on suosittu, niin siitä kirjoitettu aiheesta riippumattomissa lähteissä. Muut sellaiset artistit tai bändit eivät ole merkittäviä. Luurankosoturi ✉️ 20. toukokuuta 2024 kello 02.02 (EEST)

Täällä on vaan ollut maan tapana että ns. alan lehtiä ei ole pidetty soveliaina lähteinä. -- Cimon Avaro 21. toukokuuta 2024 kello 04.56 (EEST)

Täällä on ehkä yksi käyttäjä joka ei pidä musiikkialanlehtiä soveliaana lehtenä ja kaikki muut pitää. Toimitetut lehdet ovat erittäin hyviä ja toivottuja lähteitä. -- Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 05.43 (EEST)

Missä tällaista muka on ilmennyt? 2001:999:480:326E:9883:2C27:F5F7:C8F5 21. toukokuuta 2024 kello 20.05 (EEST)

Tuo on itsellenikin täysin uutta, vaikka musiikkiartikkelien parissa olen paininut täällä koko 17-vuotisen Wikipedia-urani ajan. --Kärrmes (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 20.56 (EEST)

Pitkälti samaa mieltä edellisten kanssa. Artistin tai bändinhän ei tarvitse julkaista edes sitä singleäkään täyttääkseen merkittävyyden. Riittää että on noteerattu aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Musicnaut (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 00.54 (EEST)

Voiko sitä sitten nimittää bändiksi? -- Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 01.34 (EEST)

Kyllä voi. Bändihän voi esittää pelkästään live-musiikkia ja silti olla merkittävä. Musicnaut (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 01.49 (EEST)

Sitten pitää kyllä olla kunnon lähdekäsittely. -- Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 02.09 (EEST)

Taas palataan tähän ikuisuusaiheeseen. On tietysti hyvä että on ns absoluuttinen raja tuosta kustannetusta levystä, mutta onhan täällä toisaalta useampiakin yhtyeitä jotka ovat jonkun paikallisen pikku -yhtiön listalla. Ja kuten olen sanonut niin nykyään sen levyn tekeminen itse on huomattavan helppoa jos vaan osaamista löytyy eikä kustannuksia tule juurikaan. Esimerkiksi oman bändini täyspitkän levyn tekemisestä tuli kustannuksia noin 500€ ja niistäkin 75% tuli painatuskustannuksista, eli jos ei olisi tehty lainkaan fyysistä painosta olisi ollut vielä halvempaa. Ja yksi bändi mikä oikeasti kuuluisi Wikipediaan, eli Merkattu Maa poistettiin koska oli julkaissut kaikki kolme albumiaan omakustanteina (nythän merkittävyys taas riittäisi kun Päällikkö records julkaisi ne digitaalisina versioina). Bändi kuitenkin teki aikanaan keikkaa ympäriinsä ja juttuja oli paperilehdissä, mutta 90 -luvulla ei Wikipediaa ollut. <Poistettu asiattomuus> Summa summarum; täysin epäloogistahan tämä on. Nykyään pitäisi kuitenkin sen riittää että lähdekäsittelyä on tarpeeksi (väännetään siitä sitten erikseen mikä on tarpeeksi), kun täyspitkiä levyjä ei tehdä enää kuin monen vuoden kuluttua uran alusta. Korkki74 (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 23.23 (EEST)

Muita tavanomaisia vääntämisen aiheita on, milloin julkaisija on "tunnettu levy-yhtiö". On aika tavallista, että komealta kalskahtavan levymerkin takaa löytyy pienehkön liikevaihdon ohjelmatoimisto, mainostoimisto tai yksityishenkilö eikä merkittävää julkaisukatalogia. Myös levy-yhtiö on käsitteenä hankala, kun on julkaisijaa, agenttia ja jakelijaa, ja loppupeleissä yrittäjäriski voi olla missä kohdassa ketjua vaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 07.32 (EEST)

(poistettu asian vierestä ollut pätkä), onko joku muu sitä mieltä että äänestettäessä musiikintekijän merkittävyydestä ulkonäkö on jotenkin relevantti peruste säilyttämiselle, varsinkin kun ajan kuluessa se nätti tyttö tuleekin siihen ikää että tytöttely ei oikein enää ole asiallista. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 12.41 (EEST) (edit: --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 13.14 (EEST))

sanoisin adjektiivit ylipäätänsä ovat toimivia merkittävyysperusteita ainoastaan silloin jos ne ovat lähteillä tuettuja. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 13.29 (EEST)

Ketään ei ole säilytetty siksi, että joku olisi "nätti". Tuo oli äänestyksessä vain yhden poistamisen vastustajan kommentti. Huomautan, että kyseisen artikkelin poistoa kannatti 48,1 % äänestykseen osallistuneista, eli poisto ei ollut edes kovin lähellä eikä kyseinen kommentti mitenkään ratkaisevassa asemassa: [11] Kyllä siellä oli poiston vastustamiseksi paljon muitakin argumentteja laidasta laitaan, mutta jostain syystä takerrut vain tuohon yhteen. --Kärrmes (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 18.18 (EEST)

Totta, takerrun tuohon koska se on ihan absurdi syy perustella olevansa säilyttämisen kannalla (mulla on muistikuva että artikkelissa ei ollut edes kuvaa). Ja kun tuohon aikaan poistettiin useampia bändejä jotka olivat tehneet levyn epämerkittävänä niin tottakai ihmettelin - ja ihmettelen edelleenkin - sitä miksi niin moni halusi säilyttää artikkelin laulajasta joka ei täyttänyt silloin yhtään merkittävyyskriteeriä (eikä täytä edelleenkään). Siksi aina välillä myös palaan tähän aiheeseen, kun joku väittää jotain Nygårdia merkittävämpää rajatapausta epämerkittäväksi. Ja oikeastaan kaikki aloittelevat bändit ovat ensin alkuun tälläisiä rajatapauksia, kun levy-yhtiöt eivät noita levyjä enää julkaise niin kuin vielä 10 vuotta sitten. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 21.22 (EEST)

Varmaankin ihan sitä varten, että laulaja oli tunnettu ja osallistui kansainvälisiin kilpailuihin. Jos mennään hiukan eteenpäin keskustelussa, niin miten sinusta pitäisi mennä tuo valikointi siitä mistä yhtyeistä ja artisteista tehdään artikkeleita Wikipediaan? Henkilökohtaisesti voisin ihanhyvin vetää rajan siihen, että mikäli bändi on tehnyt levyn josta löytyy levyarvostelu ja/tai siitä löytyy keikka-arvosteluja niin siitä voisi tehdä artikkelin (ts. bändille löytyy lähteitä), mutta ainakin 10-vuotta sitten olin näkemyksineni vähemmistössä. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 22.46 (EEST)

Mä valikoisin vielä niin että bändiltä pitää löytyä oikein kokopitkä levy, oli se sitten omakustanne tai ei. Ja se pitäisi olla arvosteltu ainakin niin että saa pääosin yli 50% maksimiarvostelusta (esim 3/5 tähteä tai 6/10 arvosanan riippuen siitä millainen skaala arvostelussa on) useammassa julkaisussa. Niistä tietää että artisti tekee hommia tosissaan (tosin mahtaako kukaan julkaista arvosteluja jossa tuntuu että kyse on huumoribändistä). Ja levyn lisäksi täytyisi löytyä pari muutakin juttua lehdistä, sellaisia että huomaa ettei ole yhden ainoan tiedotteen perusteella tehty. Kyllä merkittävän bändin tunnistaa siitäkin että jossain maakuntalehdessä on haastattelu. Kai nämä kuitenkin on tapauskohtaisia, mutta mihinkään ei levy-yhtiön kautta levyä <-> ei merkittävyyttä -automaatioon mä en enää 2020 -luvulla lähtisi ja toivoisin että nämä joille tuo on automaatio pystyisivät katsomaan tätä hiukan uudelta kantilta. Maailma on muuttunut muissakin asioissa siitä mitä se oli kun suurin osa aloitti Wikiuransa. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 23.33 (EEST)

Eikö tämän tyyppisellä lähteistyksellä levy-yhtiöiden ulkopuoliset bändit nykyiselläänkin säily? Ongelma enemmänkin on se, että artikkeleita kirjoittavat ei tiedä että heidän pitäisi kaivaa enemmän lähteitä artikkeliinsa (tms. niissä artikkeleissa ei välttämättä ole yhtäkään riippumatonta lähdettä) --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 07.07 (EEST)

Kyllä edelleen on olemassa yhtyeitä, joiden levyjä kustannetaan ja joista julkaistaan oikeissa lehdissä oikeita levyarvioita. Siis sellaisia, jotka on kirjoittanut joku oikea toimittaja eikä kyse ole yhtyeen itsensä työntämästä promosta jollekin nettialustalle. Tyylilajina voi myös olla huumori. Esimerkiksi tämä Portion Boysin Dynastia sai Helsingin Sanomien kriitikko Aleksi Kinnuselta komeat kaksi tähteä. Tässä tapauksessa myöskään aiheen huomattavan laajan käsittelyn osoittaminen ei ole mitenkään ylivoimaista. Joihinkin maakuntalehtiin sitä on arvioinut myös vakavana pidettävä toimittaja Arttu Seppänen (en tilaa, joten en tiedä paljonko pojoja). Myös esiintymiset saavat aika paljon huomiota. Eli jos esiintyy jatkuvasti isoimpien festivaalien päälavalalla parhaaseen katseluaikaan, niin kyllä noista poikkeuksellista tunnettuuttakin tulee. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 07.41 (EEST)

Jep, iso osa ongelmista lähtisi jo sillä kun artikkelin kirjoittaja vaivautuisi katsomaan mallia jostain toisesta artikkelista. Lähteistyksen saattaminen edes jonkinlaiseksi on kuitenkin melkoisen helppoa. Itse olen aloittanut useampia bändiartikkeleja ja niihin löytyy helpolla 3-4 lähdettä ilman mitään sosiaalisia medioita ja sieltä voi joku sitten löytää lisää (usein tiedotteet tulevat sinne). Ongelma on usein se että jokubändin jäsen tekee tänne artikkelin bändistään, vaikka tämä on kyllä täysin väärä paikka jos sille haluaa näkyvyyttä. Ja kyllä, onhan nuo levyarvostelut aika paljon kirjoittajasta kiinni. Vaikka itse olen ns hevimiehiä niin pidän Portion Boysiä parempana kuin kakkosen arvoisena. Noh, tuo oli kyllä bändi jonka merkittävyys oli jo selvä (radiosoittomäärät, esiintymiset, näkyvyys) ennen levyn ilmestymistäkin. Korkki74 (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 10.59 (EEST)

Minä en arvostelumenestystä lisäisi kriteereihin. Ne eivät mielestäni määritä merkittävyyttä ja ovat muutenkin subjektiivisia juttuja. --Kärrmes (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 19.20 (EEST)

Totta. Ei sitä pidä lisätä. -- Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 19.43 (EEST)

Juuri niin. Jos arvosteluja löytyy runsaasti ja vielä tunnettujen arvioitsijoiden, se lisää sinänsä merkittävyyttä. Sillä ei ole väliä, haukutaanko vai kehutaanko. -93.106.4.203 23. toukokuuta 2024 kello 19.59 (EEST)

Kun wikimerkittävä henkilö muokkaa Wikipediaa

Mitä sellaisessa tapauksessa tehdään, jossa wikimerkittävän henkilön nimellä tai taiteilijanimellä muokataan Wikipediaa, hänen keskustelusivullaan epäillään, että onko hän oikeasti se wikimerkittävä henkilö ja hän sanoo olevansa se. Uskommeko häntä vai pitäisikö pyrkiä jotenkin vahvistamaan se? Törmäsin äsken tällaiseen tapaukseen, mutta sillä kertaa asia vahvistui helposti Instagram-yksityisviestillä kyseiselle henkilölle. Luurankosoturi ✉️ 24. toukokuuta 2024 kello 16.40 (EEST)

Ei kai häneltä voi kieltää Wikipedian muokkaamistakaan. Mutta silti pitää vaatia lähteitä, kuten vaikka Silmun Simolta on vaadittu Yölintu -artikkelissa. Korkki74 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.00 (EEST)

Eikös tuossa tapauksessa muokkauksiin tulisi suhtautua aivan kuten ihan "tavallistenkin" rekisteröityjen käyttäjien muokkauksiin, lähdevaatimukset, neutraali tyyli yms. Eli onko sillä oikeastaan suurta merkitystä onko käyttäjä oikeasti kyseinen henkilö vai ei? --Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.04 (EEST)

Myös rekisteröitymättömien muokkaajien muokkauksiin pitää suhtautua aivan samalla tavalla kuin rekisteröityjen. Joillekuille se vain tuntuu olevan vaikeaa. -94.199.117.113 24. toukokuuta 2024 kello 17.21 (EEST)

Aivan totta tämäkin. -Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Usein ainakin mainehaittaa syntyy varsinkin keskustelukommentien takia, joten jos kirjoittelija on joku muu, niin on se ikävää ja identiteettivarkaus.--MAQuire (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.26 (EEST)

Tuo on kyllä aivan totta. Jos asiaa epäillään ja se todennettavissa vääräksi, niin tulisi kyllä vaatia käyttäjänimen muuttamista. Onhan se silloin sääntöjen vastainen.--Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Kaikki käyttäjät, jotka haluavat tälle tietosanakirjalle hyvää ovat tervetulleita ;). --Pietiboii (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.40 (EEST)

Pointti siis oli, että mitä jos se, joka väittää olevansa joku kuuluisa henkilö, onkin jokin huijari tai häirikkö. Käytännössäkin kielletään käyttäjätunnus, joka on "hämäystarkoituksessa julkisuuden henkilöön, yritykseen, yhdistykseen, julkisyhteisöön tai tuotemerkkiin viittaava". Luurankosoturi ✉️ 24. toukokuuta 2024 kello 17.46 (EEST)

Toki asiaan tulee puuttua, jos voidaan osoittaa, että tuota käytäntöä rikkoo ja selkeästi esiintyy jonain, mitä ei ole. Jos todentaminen ei syystä tai toisesta onnistu, on varmaan vaikea tehdä asialle mitään. --Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.30 (EEST)

Lähtökohtaisesti varmaan kuuluu olettaa hyvää tahtoa ja uskoa käyttäjää, ellei muuta todisteta. --Kärrmes (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 23.30 (EEST)

Tekijänoikeudet

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekijänoikeudet

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekijänoikeudet!

Keskustelua Wikipedian tekijänoikeuksista. Tällä sivulla on yleistä keskustelua Wikipediasta ja tekijänoikeuksista. Yksittäisten sivujen ja kuvien tekijänoikeusongelmat ratkaistaan sivujen ja kuvien keskustelusivuilla. Wikipedian plagiointia muissa medioissa käsitellään omalla sivullaan. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Tekijänoikeudet Wikipediassa
Tiedostojen käyttösäännöt
Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja

Vain henkilökohtaiseen käyttöön

Kysyin aiemmin tällä palstalla, miksei Wikimedia hyväksy valokuvia, joissa on merkintä "NC" eli ei-kaupalliseen käyttöön. Vastauksena oli, että Wikimedia kannatttaa (suuryritysten) vapauksia. Näin Wikimedia polkee valokuvaajien toiveita. Monilla sivustoilla on parempia kuvia kuin Wikimediassa, koska useat kuvaajat eivät halua viedä tuloja puoliammattilaisilta tai ammattilaisilta, joten sivustoilla on NC-merkintä. Tämä oli johdatus aiheeseen.

Luin äskettäin läpi erään tutkimuksen. Siinä oli paljon tärkeää asiaa kahteen Wiki-artikkeliin, joita muokkasin kauan. Lopulta huomasin, että erään pystysuuntaan präntätyn tekstin joukossa oli teksti "For personal use only." Sitten googlasin, mikä on Wikipedian kanta tällaisiin pyyntöihin, jotka käsittääkseni ovat samaa kuin "NC". Enpä löytänyt yhtään Wikipedian tai Wikimedian sääntöä asiasta. Suomenkaan copyright-sivulla ei ollut mainintaa tekstistä "personal use only". Tosin Afganistanin kohdalla mainittiin: Article 39 permits reproductions of published works "for personal use only". Lisäksi yhdellä arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons." Onko siis tulkintani oikein, että mitään tekstejä, joissa on merkintä "for personal use only", ei saa käyttää Wikipediassa?

Toinen kysymys: Wikimediassa on googlehaun perusteella valtavasti "for personal use only" -kuvia, valtionjohtajia myöten, kuten Barack Obama ym. ja Kamala Harris. Miksi Wikimedia pitää tällaista porsaanreikää vaikka toisaalta polkee kuvaajien tuloja suuryhtiöiden eduksi? Wikimedialta ei kannata asiaa kysyä, koska se on asiaan osallinen ja sieltä tulee yleensä vastaus, että Wikimedia on aina oikeassa ja minä kysyn typeriä. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.33 (EET)

"For personal use only" ei rajoita lähteenä käyttämistä. Ylipäänsä mitään sivuja ei voi kopioida Wikipediaan, ellei niiden tekijänoikeussuoja ole poistunut tai ilmoiteta että voit kopioida vapaasti. Ymmärrän niin, että lausekkeella yritetään sanoa, ettei tekstiä voi monistaa esimerkiksi opetuskäyttöön, mitä opettajat kuulemma tekevät minkä ehtivät. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.43 (EET)

Yksi jatkokysymys ja yksi vastaus Jari Raumalle:

1.) Vastatakseni tähän, niin tarvitsen tarkemman linkin jotta siitä selviää mitä tarkoitat seuraavalla: arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons."

2.) Yhdysvaltain valtion työntekijöiden työssään tekemät teokset ovat tekijänoikeusvapaita. (ks. en:Copyright status of works by the federal government of the United States)

--Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.52 (EET)

Tarkempi osoite oli sivun kohdassa 164. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.52 (EET)

Lyhyt muisti: kohteissa 162-163. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.54 (EET)

Ero siis tekstiin on se, että tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä tai ideoita tai ajatuksia. Wikimedia Commonsiin ei voida kopioida suoraan ohjelmasta otettua kuvaa joka on Play tai Appstoressa (ts. kyseessä on suora kopioi). Ero lähteenä käyttämisessä on se, että kun käytetään jotain lähteenä niin asia kerrotaan omin sanoin. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.04 (EET)

Hyvin vastattu vaikeaan aiheeseen. Tosin täytyyhän siihen laittaa lähdeosoite.

Minulla olisi toinenkin mielenkiintoinen juttu samasta aihepiiristä. Erään asiantuntijan tällä sivustolla on lausunto kalasta, joka on maailman yleisin makean veden kalalaji (2 lajia joita kirjallisuudessa kuitenkin yleensä käsitellään yhtenä: moskiittokala). Sen mukaan tutkijat olivat huolestuneita lajin maailmanlaajuisesta käyttäytymisestä. Lajista on nimittäin tullut noin 40 vuden maassaolon jälkeen vitsaus Australiassa. Miten tällaisia tekstejä voi referoida, jotka kieltävät minkään osankaan julkaisemista. Sivuston kohdassa "Contact Us" on vain kirjepostiosoite (Australiassa) sekä puhelinnumero. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.53 (EET)

Käytetään lähteenä kuten mitä tahansa muutakin lähdettä käytetään. Ei lähteenä käyttäminen tarkoita "minkään osankaan julkaisemista" sellaisenaan. --Nitraus ^(wikinät) 8. helmikuuta 2023 kello 15.03 (EET)

Ilmeisesti Wikimedia Foundationilla on jokin palvelu, joka tähdätty yrityksille ([12]). Tuo varmaan on syy miksi Commons ei hyväksy kaupallisen käytön rajoituksia ([13]). FAQ. Ipr1 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Commons perustettiin vuonna 2004, ja yksi sen ideoijista, en:Erik Möller kirjoitti tuolloin sähköpostilistalla näin: All material in the commons would have to be licensed under one of several licenses, not necessarily the FDL, but all allowing at the very least free distribution and commercial use. // There would be NO fair use material on commons.wikimedia.org. Todennäköisesti lisenssivaatimuksista pidettiin jonkinlainen keskustelu tai äänestys Commonsin perustamisen aikoihin. API-palvelua myyvä Wikimedia Enterprise perustettiin 17 vuotta myöhemmin. Jos jossain vaiheessa oltaisiin päätetty, että Commonsissa alettaisiin sallia myös ei-kaupallinen sisältö, niin sellainen materiaali olisi todennäköisesti hyvin helppo erottaa muusta sisällöstä ja tarjota vain rajoituksetonta sisältöä ostajille. Tosin ainakaan tällä hetkellä kyseinen API-palvelu ei sisällä Commonsia, enkä tiedä onko sen koskaan tarkoitus sitä sisältääkään. kyykaarme (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 12.21 (EEST)

Ja siis ylipäätänsä Wikimedian idea on koota yhteen sellaista aineistoa jota saa käyttää ja tavoite on olla se perustaso joka on saavutettavissa kaikille. Tämä pitää sisällään muokkaamisen sekä edelleenkäytön mukaan lukien kaupallisen hyödyntämisen. --Zache (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 17.06 (EEST)

hyväksyn Käyttöehdot. T: Anne Luukkonen 87.95.33.185 11. huhtikuuta 2024 kello 16.49 (EEST)

Seuran logo

Voiko seuran (tässä tapauksessa Ilveksen) vanhempaa logoa ladata Commonsiin? Onko siis mitään mallinetta, joka tekee siitä hyväksyttävää. Fair usen lisäksi.

Etenkin vuosien 1948-1960 versio kiinnostaisi. (https://www.ilveshistoria.com/seura/tunnukset-ja-varit/) Xәkim (keskustelu) 15. heinäkuuta 2023 kello 23.15 (EEST)

Yleensä jos niissä on jotain muuta kun yksinkertaista tekstiä niin ne on poistettu sieltä. Jos on epävarma että säilyykö siellä ja logo on täällä niin ei kannata siirtää. --Linkkerpar^keskustelu 15. heinäkuuta 2023 kello 23.32 (EEST)

Äänitiedosto

Voiko Yleisradion arkistoista löytyvää 1950-luvulla nauhoitettua haastattelua ladata commonsiin? Xәkim (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 13.01 (EEST)

Ei voi, koska tekijänoikeudet säilyvät 70-vuotta tekijän kuolemasta, niin hyvin suurella todennäköisesti 1950-luvun nauhoitetut haastattelut ovat tekijänoikeuden alaisia. -- Zache (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 15.56 (EEST)

Eikös pelkän äänitteen tekijänoikeudet ole voimassa vain 70 vuotta tallentamishetkestä? Ja sävellyksillä on sitten se 70 vuotta säveltäjän kuolemasta. Tuolla ainakin puhutaan 70 vuodesta: https://operight.fi/artikkeli/musiikki/aanitteen-tuottajan-suoja Eli vuonna 1952 äänitetty haastattelu pitäisi olla jo vapaa? --Zunter (keskustelu) 28. heinäkuuta 2023 kello 13.33 (EEST)

Commonsiin tallennettaessa pitää huomioida sekä itse äänitteen että sen mahdollisesti sisältämän teoksen (esim. musiikin) tekijänoikeustilanne. Tässä tapauksessa oleellinen kysymys lienee, onko nauhoitettu haastattelu teos? Jos ei ole, silloin siihen ei ole varsinaista tekijänoikeutta ja lähioikeus on tosiaan rauennut ennen vuotta 1953 julkaistuilla äänityksillä. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.32 (EEST)

Tai enpäs olekaan varma, olisiko lähioikeuden kesto tässä tapauksessa 50 vai 70 vuotta. Tuo 70 vuoden sääntö mainitaan tekijänoikeuslain pykälässä 46, jossa puhutaan julkaistuista äänitallenteista, mutta tallennettujen radio- ja tv-lähetysten lähioikeudet on määritelty erikseen pykälässä 48, ja niitä koskee vain 50 vuoden suoja. Jos kyseessä on Ylen itse julkaisema äänitallenne sen omasta radiolähetyksestä, niin en osaa sanoa kumman pykälän mukaan se menee. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.53 (EEST)

Kyseessä on tämä haastattelu: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50417417 Xәkim (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 23.29 (EEST)

Kuvien tallennuksesta

Oon aika pihalla, niin voiko esim IMDb:stä tallentaa elokuvien postereita ja käyttää niitä sitaattioikeudella niiden omissa artikkeleissa tai pitääkö sen olla joku muu sivusto mistä kuvan tallentaa tms. Oon kyllä tutkinu tuota Tiedostojen tallentaminen -wikipedia ohjesivua, mut en siltikää tajua asiasta mitään. Jos joku viisaampi vois auttaa. Pietiboii (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 11.11 (EEST)

Mun käsittääkseni sivulla ei ole väliä, kunhan on mahdollisimman hyvä kuva. En kyllä tiedä saako tekijänoikeutta rikkoneilta sivuilta ottaa, mutta olen hyvin varma, että IMDb:stä voi ottaa tuollaisia kuvia. Luurankosoturi ✉️ 19. elokuuta 2023 kello 13.21 (EEST)

Minä olen ottanut kuvia vain sieltä mistä ne saa tallennettua kuvaa hiiren oikeaa nappulaa klikkaamalla ja valitsemalla ”tallenna kuva”. Googlen kuvahaulla löytää aika hyvin, ja sen tuloksista voi etsiä tarkemmin taas kuvaa hiiren oikealla nappulalla klikkaamalla ja valitsemalla ”etsi kuvaa Googlella” tjs. (minulla on käyttöjärjestelmä englanninkielinen), ja voi etsiä kuvasta parempia versioita ja samakaltaisia jolloin voi löytyä parempia. On sellaisia selaimenlaajennuksia joilla saa suunnilleen kaikilta sivulta tallennettua kuvat, mutta varmuuden vuoksi en ole niitä käyttänyt. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 13.40 (EEST)

Minulla ei ole valintaa ”etsi kuvaa Googlella”, ei edes sinnepäin. Ehkä se on selainohtainen tai sitten joku lisäke, jonka olet tallentanut tai hyväksynyt? Mitä selainta käytät hakuun? --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 14.08 (EEST)

Varmaankin selaimesta kiinni. Minä käytän yleensä Chromea, FireFoxissa ei näköjään toimi, mutta siinä voi kuvan retuuttaa hakutuloksista hakukenttään niin kun Chromessakin. Tuo DuckDuckGo löytää monesti sellaista mitä Google ei tarjoa. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 14.53 (EEST)

Käytän joskus Duckia, mutta tulokset ovat usein kaukana siitä mitä haen, vielä kauempana kuin Googlessa. --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 15.02 (EEST)

Joo, hakutulokset ei ole samaa luokkaa kun Googlella, mutta kuvahaku toimii aika hyvin. DuckDuckGo on minulle ollut sellanen hätävara jos Googlella ei löydy niin joskus sillä on löytynyt. Tosin Googlellakin hakutulokset ovat viime vuosina huonontuneet siitä mitä ne aiemmin olivat kun pitää tehdä aina vaan enemmän voittoa. Usein pari ensimmäistä sivua on täynnä wikin klooneja, tai muuten kelvottomia sivuja jotka eivät käy lähteeksi. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 15.11 (EEST)

Vivinho

File:Vivinho.jpg copyright Facebook - Facebook  –Kommentin jätti 103.208.221.134 (keskustelu)

Pitäisi tietää mitä siinä Brazilian edeltävässä tekijänoikeuslaissa sanotaan valokuvista jotta asiaan osaisi ottaa kantaan. Sellainen huomio kuitenkin mikä noissa FB-ketjuisssa on jäänyt sanomatta on, että kuva ei taida olla tekijänoikeuden kannalta valokuvateos Suomessakaan vaan tavallinen valokuva. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 14.36 (EEST)

Ei kai kuvaan voi soveltaa Brasilian tekijänoikeuslakia, jos kuvaa ei ole Brasiliassa koskaan julkaistukaan. Ja vaikka Brasilian tekijänoikeuslakia voitaisiin soveltaa, sen perusteella kuvaa kai voisi käyttää korkeintaan portugalinkielisessä Wikipediassa mutta ei muualla. Eli kai tuo Commonsista tulisi poistaa joka tapauksessa, kun nyt tiedosto on Commonsin kautta muissakin Wikeissä. --Farma3110 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 15.36 (EEST)

Jos ymmärsin oikein, niin kuvaaja on tallentanut valokuvan Photoshelter -nimiseen tallennuspalveluun, joka on tarkoitettu valokuvaajille. Verkkosivulla sanotaan: "All photographs and illustrations that appear on the site are copyright of their respective owners". Sieltä sitten joku on napannut kuvan ja tallentanut sen Commonsiin. Brasilia liittyy asiaan sillä tavoin, että valokuva on otettu Rio de Janeirossa. Photoshelter ilmoittaa osoitteekseen New Yorkin. Kuvaaja on pyytänyt valokuvan poistoa Commonsista jotenkin sähköpostitse. Se ei onnistu, vaan hänen tulisi tehdä poistopyyntö saamiensa ohjeiden mukaan Commonsissa. En tiedä, voiko poistopyynnön tehdä IP:llä vai pitääkö olla käyttäjätunnus. Tamminen on saanut neuvon ottaa yhteyttä Foundationin Legal-osastolle ja sen hän on tehnyt. Brasilian tekijänoikeuslaista en tiedä mitään, mutta ei olisi tavatonta, että maiden tekijänoikeuslait eroavat esim. Suomen tai muiden EU:n maiden lainsäädännöstä. Kuvaajan asuinpaikka ei välttämättä ole ratkaiseva, vaan julkaisupaikka. Uskoisin että Foundationin Legal on tässä tapauksessa pätevin paikka ratkaista ongelma. Jos he tulevat siihen tulokseen, että kuvaa ei olisi saanut julkaista Commonsissa, se todennäköisesti poistetaan, Foundationin toimesta. -- Htm (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 16.56 (EEST)

Tein poistopyynnön, sillä tuo kuva lienee tekijänoikeuden alainen ainakin Yhdysvalloissa, jos valokuvaajan antamia tietoja uskotaan (julkaistu 2006 jälkeen). Antti T. Leppänen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.59 (EEST)

Tekniikka

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekniikka

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekniikka!

Keskustelua Wikipedian teknisistä yksityiskohdista. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sanasto (termien selityksiä)

Edit Recovery

Tämä kun saattanee joitakin kiinnostaa. Wikipediaan on nyt lisätty muokkauksen palautustoiminto (”Edit Recovery”, kts. mw:Help:Edit Recovery). Ominaisuuden saa päälle omista asetuksista (Asetukset->Muokkaus->”Enable the Edit Recovery feature”). Tuon avulla tallentamattomat muutokset on palautettavissa (sivulta Toiminnot:EditRecovery) vaikka vahingossa sulkisi välilehden tai selaimen. Muutokset on tallennettu selaimen muistiin, eli ne on palautettavissa vain sillä koneella/selaimella millä alun perin sivua muokattiin. Pikaisella testauksella näyttäisi tallentavan keskeneräisen muokkauksen tuonne vaikka ei olisi mitään muutoksia vielä edes tehnytkään. Itse ainakin usein avaan sivun muokkaustilaan ja sitten vain suljen välilehden jos en tehnyt muutoksia tai tekemäni muutokset olivat niin pieniä etten jaksa tallentaa. Myös tuonne tallentuneen muokkauksen saaminen pois tuolta ei ainakaan itselläni tällä hetkellä oikein toimi. –Anr (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 16.37 (EEST)

Muokkausyhteenvedot tekoälyllä?

Onko missään ollut harkinnassa tai suunnitteilla tekoälyn käyttöä siihen, että se kirjoittaisi automaattiset muokkausyhteenvedot esim. kaikkien ip:eiden ja ei-automaattiseulottujen käyttäjien tekemiin muokkauksiin, myös niihin, joihin on kirjoitettu manuaalinen muokkausyhteenveto? Ainakin ChatGPT osaa kirjoittaa pääsääntöisesti hyviä ja tiiviitä muokkausyhteenvetoja, kun kysymyksen asettaa huolellisesti. Se olisi hyvä tapa havaita kaikki sotkemiset jo uusien muokkausten listasta ja estäisi myös harhaanjohtavat muokkausyhteenvedot. --Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 12.24 (EEST)

Edellytys "jos kysymyksen asettaa huolellisesti" nostaa kynnyksen tavoittamattomiin korkeuksiin, sillä jo yleinen ohjeiden lukeminen on monille mahdotonta. --abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 13.57 (EEST)

No valitsee sellaisen botin, jolle yleinen ohjeiden lukeminen on mahdollista. Tekoälybotteja tosiaan voi olla huonojakin, niin tuolta osin pitää olla tarkkana, että lopputuloksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. En tiedä, kannattaako alkuperäisiä muokkausyhteenvetoja korvata, vaan lisätä sen lisäksi tekoäly-yhteenveto, koska joskus muokkaajien muokkausyhteenvedot ovat hyödyllisiäkin.--MAQuire (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 14.12 (EEST)

Niin, ajattelin että ensin olisi muokkaajan oma yhteenveto ja sen perässä esimerkiksi suluissa tai hakasulkeissa tekoälyn kirjoittama yhteenveto. Minä käytin ChatGPT:n kanssa kysymystä: "Kirjoita alle 10 sanan mittainen Wikipedian muokkausyhteenveto, kun tämä tietosanakirjan teksti: " - - - " muutettiin täksi tekstiksi: " - - - ". Kun käytin sitä tähän sotkentaan, se kirjoitti muokkausyhteenvedon "Muokattu henkilön tiedot virheellisiksi ja epäasiallisiksi." Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 15.59 (EEST)

Kokeilin samalla tavalla omaan muokkaukseeni, ja ChatGPT:n vastaus oli "Muokattiin Danica McKellarin taustatietoja, lisättiin tietoja hänen tietokirjoistaan ja näyttelijänurastaan aikuisena sekä korjattiin pieniä oikeinkirjoitusvirheitä." No ei ihan huonosti tekoälyltä, vaikka ei ehkä kovin täsmällistäkään. Ehkä tekoäly tunnistaisi ainakin selvät sotkut, mutta varmaan sitä olisi helppo huijata, eli ei kannata pelkästään siihen luottaa. Olisi se kuitenkin edistysaskel - nykyäänhän ainakin omiin asiallisiin muokkauksiini ilmestyy silloin tällöin merkkaus "seulottavat", "virheellinen wikikoodi" ym. ilman mitään järkevää syytä. -217.140.214.237 10. huhtikuuta 2024 kello 17.28 (EEST)

Tuollaisia erillisiä merkkauksia yhteenvetokentän jälkeen tuottaa Wikipedian oma väkä-äly. Näinköhän jossain vaiheessa Abuse Filter -mekanismi voitaisiin korvata älykkäämmällä? Kenkä tietää. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.22 (EEST)

Hakusivun valinnat muuttuneet: ”ns12” ja ”ns4”

Phabricator
Task T362458

Ohjesivulla Sisällys on haku (Hae Wikipedian käytäntöjä ja ohjeita), jossa valittavina kohtina on ”ns12” ja ”ns4”. Mitä ne tarkoittavat? raid5 18. huhtikuuta 2024 kello 23.35 (EEST)

ns = namespace. Ne on niitä avaruuksia. Lisää Mediawikin sivulla Help:Namespaces. ns12 on Ohje-avaruus ja ns4 Wikipedia-avaruus. -- Htm (keskustelu) 18. huhtikuuta 2024 kello 23.57 (EEST)

Kiitos vastauksesta ja linkistä. Lyhenteet säästävät tilaa avaruudessa. Totun muutokseen kohta. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 00.30 (EEST)

Mulla ne näkyy ihan selkokielellä "Ohje" ja "Wikipedia". Sain nuo ns12 ja ns4 näkyviin vain, kun selasin ko. sivun muokkaushistoriaa taaksepäin. Chrome. Firefoxilla ne näkyy näköjään ihan lukutilassa. Outoa. -- Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 00.35 (EEST)

Uusin Firefox ESR näyttää sivulla lyhenteet eristetyllä välilehdellä (vastaa kirjautumattomuutta) ja Safarilla. Voisin kokeilla muilla selaimilla, mutta ne pitäisi ensin päivittää. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 00.47 (EEST)

Se on bugi mw:Extension:InputBox-lisäosassa, tai todennäköisesti lisäosaa ei oltu päivitetty kun mediawiki oli mennyt eteenpäin. Tiketillä phab:T362458 on jokin korjaus, mutta odottaa että menee arvioinnista läpi ja päätyy tuotantoon. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 05.38 (EEST)

Ok. Kiitos tiedosta. Arvelin, että toisella selaimella toistuva tilanne voisi johtua Wikipedian tekniikasta. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Korjaus meni nyt läpi vertaisarvioinnista ja julkaistiin. Se tulee käyttöön kun uusi mediawiki versio pyörähtää tuotantoon asti. --Zache (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 00.23 (EEST)

Mobiilimuokkaukset

Miksiköhän mobiililaitteella ei pääse muokkaamaan mitään, mikä on artikkelssa varsinaisen leipätekstin jälkeen. Eritoten luokkien lisäys, muutos ja/tai poisto olisi tarpeen ja miksei myös joskus tulis tarve lisätä joku malline. EskoG-67 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 10.22 (EEST)

Kokeile painaa sivun otsikon alapuoleisen työkalupalkin oikeassa reunassa olevaa kolmea pistettä ja sieltä "Edit full page". Sen pitäisi antaa muokata sivua koko pituudeltaan. Ainakin itselläni tuon samaisen palkin muokkaa-painikkeesta voi muokata vain artikkelin ensimmäistä kappaletta. --VynedJ (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 15.16 (EEST)

Ihan alhaalla on linkki työpöytä, jota painamalla pääsee muokkaamaan kuin tietokoneella.--MAQuire (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 15.20 (EEST)

Vaihda wikitekstimuokkaimeen muokkausnäkymän oikeasta yläkulmasta. Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 18.54 (EEST)

Wikitekstimuokkaimen käyttöönotto ei vaikuta tuohon kyseiseen ongelmaan. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. huhtikuuta 2024 kello 17.48 (EEST)

Vaikuttaahan; menet alimman alaotsikon kohdalle puhelimella visuaalisessa tilassa. Se ei anna mahdollisuuksia muokata luokkia tai lopussa olevia mallineita - vaihda wikitekstiin niin antaa. Pietiboii (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 19.11 (EEST)

Jos siis pelkistä luokista puhutaan niin kyllä, mutta wikitekstimuokkain ei auta siinä että muokkauspainiketta painamalla ei voi muokata muita osioita artikkelista kuin vain alkua ennen alaotsikoita. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. huhtikuuta 2024 kello 19.42 (EEST) edit: eli muokkaispainikkeesta ei voi muokata koko artikkelia vaan pelkästään osaa ennen alaotsikkoja. Tietokoneella muokkauspainikkeesta voi muokata suoraan koko artikkelia. Jos haluaa puhelimella muokata koko artikkelia suoraan, joutuu käyttämään toimintosivua apuna. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. huhtikuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Pieni ongelma eräissä kahvihuonearkistoissa

Toisessa kahvihuoneessa on eräs käyttäjä jakanut linkin arkistoituun sivuun Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 20, ja huomasin siellä sellaisen pienen ongelman, että yhden keskustelunavauksen ("Feminism and Folklore 2023", osio 21) ympärillä jostain syystä olevien kehysten "div"-merkinnät ilmeisesti katkaisevat samalla myös {{Arkisto}}-mallineen toiminnan, joten koko sivun loppuosa jää sinisen arkistolaatikon ulkopuolelle. Sama juttu sivulla Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 21. Lähinnä tuo lienee esteettinen haitta, mutta voisi sen kai silti korjata jotenkin. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.20 (EEST)

En tiedä, hoituiko tuo nyt oikeaoppisesti, mutta nähdäkseni onnistuin korjaamaan ongelman. Kertokaa, jos hajotin jotain. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.31 (EEST)

Hyvä, sehän kävikin helposti. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 16.07 (EEST)

@Atraie: Voisiko botti korjata joskus Lint-virheitä arkistoista? raid5 26. huhtikuuta 2024 kello 00.30 (EEST)

Tiedosto-etuliite

Fi-wikissä on kymmeniätuhansia artikkeleita, joiden wikikoodissa on prefiksi "Kuva:", "File:" tai "Image:". Onko jossain sovittu tai ohjeistettu, että ne käydään käsin muuttelemassa muotoon "Tiedosto:"? Tietosanakirjasisällön ja ulkoasun kannaltahan tämä on nollamuokkaus, koska mikään ei muutu. Käsin muuttamisella saadaan kyllä takuuvarmasti aikaan virheitä. Jos muutos on tarpeen, olisiko fiksumpaa käyttää jotain konetta? --Jmk (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 22.48 (EEST)

Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja vastaan, että tiedossani ei ole tällaista ohjeistusta, päin vastoin nollamuokkaukset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Asiaan löyhästi liittyen, niin olen tallentanut tänne suomenkieliseen Wikipediaan, pääosin patsaprojektiin liittyen, jokusen valokuvan taideteoksesta tai muistomerkistä ja kuvaa tallennettaessa sen prefiksiksi tulee käsittääkseni ihan itsestään "tiedosto" ja se sijaitsee Tiedosto-avaruudessa. Olen tallennellut myös Wikimedia Commonsiin joitakin valokuvia, joita olen liittänyt täällä fi-wikissä artikkeleihin. Commonsissa tallennetut tiedostot saavat prefiksikseen "file". Kuvia artikkeliin liittäessä olen ihan vaan copypastennut tiedostonimen ja liittänyt sen sellaisenaan, joiloin virheiden syntymisen mahdollisuus on aika lähellä nollaa. Joissain tapauksissa täällä nyt kuvatiedoston prefiksi on "kuva", tai "image". Mistähän se on peräisin? Esimerkiksi mainitsemasi esimerkki eli valokuva Albert Edelfeltin patsaan paljastustilaisuudesta on tallennettu tänne fiwikiiin prefiksillä "tiedosto", mutta kun se on liitetty artikkeliin, siihen on muutettu "kuva". Miksi, en tiedä. Olen ollut myös huomaavinani, että Commonsin kuvia, joissa on prefiksi "file" on muokattu niin, että prefiksi on "tiedosto". Käytännössä on ihan sama mitä tiedostonimen edessä lukee, jälkiosa eli tiedoston varsinainen nimi on ratkaiseva. Parhaassa tapauksessa artikkelissa, jossa on runsaahkosti kuvia, on käytetty kolmea erilaista prefiksiä. On tietysti harmillista, jos tulee kirjoitusvirheitä, tässäkin sepustuksessani niitä varmaan on. Mutta vähemmällä pääsisi, jos antaisi prefiksin alun perin olla sellainen kuin se on. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 00.50 (EEST)

Kun käyttäjä takertuu taas minun tekemääni virheeseen tai itse asiassa näppäimistön (=kone), kai minun on pakko kommentoida: Jos haluaa tutustua Tiedosto-etuliitteen keskusteluhistoriaan, voi aloittaa vaikka tästä ja ihmetellä, mihin botin käynnistäminen on unohtunut. Teknikon taidoilla voi löytää Tiedosto-sanasta lisää keskusteluja. Ohjeessa painotetaan sanaa Tiedosto. Ongelma paljastuu, jos on tarpeen etsiä kuvatekstejä varsinkin pitkästä artikkelista. Jos kaikissa kuvissa olisi sama sana, oli se sitten mikä tahansa, ongelmaa ei olisi. Ihminen ei ole kone, siksi syntyy kirjoitusvirheitä. Niiden pilkkaaminen on sanonko mitä. Jos haluaa välttää virheitä, on paras olla tekemättä mitään. Kirjoitusvirheet näkee helposti, tyylivirheitä ei. --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 09.32 (EEST)

Kuten hyvin näkyy keskustelunavaukseni ei ole yksilöity keneenkään eikä sisällä mitään pilkkaamista. Kysymys on tekninen, onko etuliitteiden muuttelusta sellaista hyötyä, että sitä on mielekästä tehdä käsityönä. Vaikutus tietosanakirjaanhan on parhaimmillaan pyöreä nolla (ei muutosta), tosiasiassa keskimäärin negatiivinen (rikkoutuvat linkit). Kun keskustelunavausta ei ole keneenkään yksilöity, niin tokihan siitä voi älähtää kuka tahansa, joka kokee tekevänsä sellaista linkkejä rikkovaa nollatuotoksista muuttelutyötä. Älähdysten sijaan kiintoisampaa olisi saada kommentteja tekniikkaa tuntevilta käyttäjiltä. Ehkä voisi kiinnittää huomiota Htm:n kommenttiin: "vähemmällä pääsisi, jos antaisi prefiksin alun perin olla sellainen kuin se on". Näinhän se on ja silloin ne eivät rikkoudukaan, jos niihin ei kosketa. --Jmk (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 11.34 (EEST)

Keskustelun aloittajan kommentti on reaktio kirjoitusvihreeseeni: [14] --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.25 (EEST)

Wikikoodia sotkevien kirjoitusvirheiden huomaamiseen on kaksi vaihtoehtoa: esikatselu ja jälkikatselu. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.55 (EEST)

En ymmärrä miten se, että kirjoitetaan tiedosto väärin, liittyy filen, imagen ja kuvan muuttamiseen tiedostoksi. Luurankosoturi ✉️ 7. toukokuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Probleemaa ei ole, kun homma hoidetaan epänollamuokkauksen yhteydessä. Ei tuosta haittaakaan minusta ole. Pietiboii (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.29 (EEST)

Turisen vielä patsastaulukoista: jostain syystä on tullut minulle mieleen katsoa, ovatko taulukkojen kuvat Commonsista (=vapaasti käytettäviä kuvia) vai fiwikistä (sitaattikuvia tekijänoikeuden alaisista taidetoksista). Prefiksistä näkee tiedostoa avaamatta, mistä tiedosto on kotoisin, jos kukaan ei ole sorkkinut prefiksiä. Patsastaulukoissa on yli 8200 patsas/muistomerkki/laattakuvaa nyt ja laskemattomat mukaan lukien arviolta yli 9000. --Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Prefiksi tosin ei ole kovin luotettava tapa tarkistaa kuvan alkuperää, kun Commons-kuvan voi lisätä artikkeliin suoraan prefiksillä "Kuva", tai "Tiedosto". Esim. muokkaus. Silloin Commonsista peräisin oleva kuva ei ole prefiksillä "File", vaikka kukaan ei olisi sorkkinut prefiksiä. --Farma3110 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 14.53 (EEST)

Niin, tuossa muokkauksessa on alkuperäinen prefiksi "file" muutettu "kuvaksi", tallennettu ja poistuttu sen enempää katsomatta, miten kävi. Lisäksi visuaalinen muokkain tunkee taulukkoon väärän kuvakoon ja ylimääräisiä määreitä. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 15.00 (EEST)

No joo, esimerkkimuokkaus saattoi olla huonosti valittu. Pointti silti pätee, eli Commons-kuvan voi aivan hyvin lisätä artikkeliin prefiksillä "Kuva" tai "Tiedosto", joten pelkän prefiksin perusteella ei voi sanoa onko kuva lisätty artikkeliin Commonsista vai onko kuva tallennettu fiwikiin. --Farma3110 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 16.29 (EEST)

Näinhän se on. Mä itse tosiaan kopsaan suoraan enkä muuttele. --Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 16.32 (EEST)

Taitaa vaan olla harvinainen käytäntö, joka on vielä ohjeistusta vastaan (eikös ohjeissa ole "Tiedosto:") Aulis Eskola (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.46 (EEST)

Palataan itse asiaan eli Filen, Imagen ja Kuvan muuttamiseksi Tiedostoksi. Neljä ja puoli vuotta sitten Jmk ehdotti, että muutos tehtäisiin botilla ja antoi hyvät ohjeetkin. Hän tai kukaan muukaan ei pannut toimeksi. Olisiko nyt aika, niin eivät käyttäjät tekisi muutoksia käsin? Joku? --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Korjataan nyt sen verran, että ehdotukseni (Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka)/Arkisto 51#Tarpeettomia automaattisia nollamuokkauksia sotkemisen yhteydessä) oli Jos ne halutaan muuttaa muotoon Tiedosto... (alleviivaus lisätty). Siinä on iso "jos". Ilmeisesti kukaan ei ole pitänyt muutosta niin tarpeellisena, että bottiajoa olisi tehty. Vielä helpompi toimenpide-ehdotus on: Jätetään prefiksit silleen, eivätkä ne silloin rikkoudukaan. – Jos muuten joku on vielä tietämätön termin prefiksi muista kuin kielitieteellisistä merkityksistä, täsmennyssivulta Prefiksi (täsmennyssivu) voi paikkailla sivistyksensä aukkoja. Sen jälkeen voi vaikka vetäytyä introspektioon teemalla "Tiedon rajat". --Jmk (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 12.01 (EEST)

Early access to the dark mode (mobile web, logged-in)

Hi everyone, as announced in November, the Web team at the Wikimedia Foundation is working on dark (sometimes also called night) mode. Now, we have released the feature for logged-in users of advanced mobile mode across all wikis for testing purposes. But don't worry, the new feature is not disruptive! (See the "known limitations" section below.) It's just important for us to work together with you before we release this feature to a wider audience. Our goals for the early rollout are to:

• Show what we've built very early. The earlier you are involved, the more your voices will be reflected in the final version
• Get your help with flagging bugs, issues, and requests
• Work with technical editors to adjust various templates and gadgets to the dark mode

Go to the project page and the FAQ page to see more information about the basics of this project.

Known limitations of the initial release

• Currently, dark mode is only available on mobile, for logged-in users who have opted into advanced mode, as an opt-in feature.
• Gadgets may initially not work well with dark mode and may have to be updated.
• Our first goal is making dark mode work on articles. Special pages, talk pages, and other namespaces have not been updated to work in dark mode yet. We have temporarily disabled dark mode on some of these pages.

What we would like you to do (the broad community)

If you have questions - ask us! Also, where appropriate, consider linking to the Recommendations for dark mode compatibility on Wikimedia wikis on pages explaining how to define colors in code. Soon, this page will be marked for translation. We would like to emphasize that the recommendations may evolve. For this reason, we are not suggesting to create your local wiki copies of recommendations. At some point, the copy could become different from the original version.

What we would like you to do (template editors, interface admins, technical editors)

When most bugs are solved, we'll be able to make the dark mode available for readers on both desktop and mobile. To make this happen, we need to work together with you on reporting and solving the problems.

1. To turn it on, use the mobile website and go to the settings part of your menu and opt into advanced mode, if you haven't already. Then, set the color to dark. (Later, we will be allowing the device preferences to set dark mode automatically).
2. Next, go to different articles and look for issues:
   • If you have noticed an issue with a template but do not know how to fix it
     1. Go to the recommendations page and find a relevant example
     2. If no relevant example is available or you're not sure of the fix, contact us
   • If you want to debug many templates in dark mode
     1. Go to https://night-mode-checker.wmcloud.org/ and identify templates that need to be fixed. The tool flags the top 100 most read articles.
     2. Go to the recommendations page and find a relevant example
     3. If no relevant example is available or you're not sure of the fix, contact us
   • If you want to identify problems beyond the top 100 articles.
     1. Install the WCAG color contrast browser extension (Chrome, Firefox) and visit some articles. Use it to identify problems
     2. Go to the recommendations page and find relevant examples
     3. If no relevant example is available or you're not sure of the fix, contact us
   • If you have a bug report for dark mode that is not related to templates
     1. Take a screenshot of what you are observing.
     2. Contact us. If possible, please write down your browser version and operating system version.

Thank you. We're looking forward to your opinions and comments! SGrabarczuk (WMF) (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 19.23 (EEST)

Doi Lehtiviitteessä

Lehtiviite-malline lisää plussan Doin perään, jolloin linkki ei toimi. Huomasin artikkeleissa Bangladeshin nälänhätä 1974 ja Pikkukidushai. --Tappinen (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 23.54 (EEST)

Niissä oli molemmissa "| Tunniste= https://doi.org/" kun Tunniste-parametrin muuttaa "| Doi = " ja ottaa pois tuon alun https://doi.org/ niin toimii diffi. Korjasin nuo kaksi. --Linkkerpar^keskustelu 11. toukokuuta 2024 kello 00.09 (EEST)

Kiitos! --Tappinen (keskustelu) 11. toukokuuta 2024 kello 10.10 (EEST)

Mallinepohjapyyntö

Moi, ajattelin tehdä artikkelin jokaisesta Counter-Striken major-turnauksesta, mutta en osaa yrityksistä huolimatta käyttää mallinetta, joka näyttää mitkä joukkueet ovat edenneet puolivälieriin, semifinaaliin ja lopulta finaaliin. Tarkoituksena on siis modifioida tuolta löytyvä heti otsikon alta löytyvä malline, mutta haluan siihen vain kolme osiota. Ensimmäisessä neljä puolivälierien parilohkoa, toisessa kaksi semifinaalien parilohkoa, joihin yllättäen etenivät puolivälierien voittajat. Lopussa finaaliin yksi parilohko, johon etenevät puolivärierien voittajat. Selitys on vaikeaa, mutta katsokoon mallia täältä löytyvästä Champions Stage -kohdasta (rullaa hiukan alas). Jos joku tekniikkaa osaava tekisi tuosta mallineesta tarpeisiini käyvän johonkin sivulle, vaikka mun alasivulle tai hänen omalleen, jotta voisin sen kopioida ja käyttää sitä modifioituna kaikkien majoreiden artikkeleissa. Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 18.51 (EEST) EDIT: Vaihtoehtoisesti riittää joku selkokielinen ohjeistus, mitä tuon mallineen eri parametrit tarkoittavat tai onko noille lohkopeleille joku muu malline, jota käyttää helpommin. --Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 18.56 (EEST)

Toimiiko tämä:

{{#invoke:RoundN|main|columns=3|style=white-space:nowrap|bold_winner=high|widescore=yes
|RD1=Puolivälierät
|RD2=Semifinaalit
|RD3=Finaali
<!--Puolivälierät-->
| pvm ja paikka | joukkue | pisteet | joukkue2 | pisteet2
| | | | | 
| | | | | 
| | | | | 
<!--Semifinaalit-->
| | | | | 
| | | | | 
<!--Finaali-->
| | | | | 
}}

Joka näyttää tältä:

	Puolivälierät				Semifinaalit				Finaali
	pvm ja paikka
	joukkue	pisteet
	joukkue2	pisteet2

Tuon moduulin sivulla on lisäohjeita: Moduuli:RoundN --Atraie (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Haluaisin tuon pvm ja paikka parametrin tai mikä ikinä onkaan kokonaan pois, joten siinä olisi vaan nuo joukkue ja piste boksit. Voisitko näyttää tuon ilman sitä? Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 19.58 (EEST)

Kopioi tuo, mutta poista pvm ja paikka. Luurankosoturi ✉️ 17. toukokuuta 2024 kello 20.36 (EEST)

Silloin se siirtyii siten, että "joukkue" menee siihen ylös sen tilalle, kun taas "pisteet" vasen yläkulma, "joukkue 2" oikea yläkulma ja "pisteet2" vasen alakulma, enkä saa sitä korjattua. Jotain hyvin outoa siinä tapahtuu. Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 20.47 (EEST)

Älä sitä koko parametriä poista, vaan pelkkä teksti. Luurankosoturi ✉️ 17. toukokuuta 2024 kello 20.57 (EEST)

Jees, nyt toimii. Kiitos! --Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 21.01 (EEST)

Tunnet tekniikkaa. Voisiko elektronisen urheilun turnaukselle tehdä oman mallineen, jota voisi käyttää kaikissa yllättäen elektronisen urheilun turnausartikkeleissa, kuten noissa majoreissa. Esim. tapahtuma-malline ei tarjoa tarpeeksi informatiivista tietoa liittyen niihin. Jos sen voisi tehdä, auttaisitko sen tekemisessä, jos kyselisin sitä tuolla mallinepyyntösivulla? --Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 21.31 (EEST)

Eikös tuollaiset mallineet ole jo olemassa. Malline:Turnauspuu8 pronssiotteluton vastannee tuota kysyttyä. Jos olisi yksi kierros enemmän ja vielä pronssiottelu mukana, olisi käytössä Malline:Turnauspuu16. --Lax (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 09.20 (EEST)

InternetArchiveBot ja kuolleet linkit, jotka eivät ole ihan kuolleita

Tarkistin hiljan sattumalta pari artikkelia, jossa IABot oli käynyt toteamassa linkin kuolleeksi, artikkelit olivat Achim Kühn ja Raili Mikkonen. Kävikin sitten ilmi, että lähteenä olleen Turun Sanomien artikkelin url oli jossain vaiheessa muuttunut, eikä botti ymmärrä hakea samalla nimekkeellä olevaa artikkelia artikkelin nimellä, jolla se sitten löytyikin. Tutkin vähän asiaa ja havaitsin, että monen lähdeartikkelin url oli muuttunut ja botti merkkaa sen vanhentuneeksi, vaikka artikkeli sitten löytyykin ja artikkeli on arkistoitu Internet Archiveen tai voidaan arkistoida. Noita voisi käydä korjaamassa, mutta käsipelillä se on aikaa vievää. Saisikohan jollain lailla selville eli listan, missä artikkeleissa botti on käynyt merkitsemässä Turun Sanomien linkin tai useita linkkejä kuolleeksi ja se merkintä on lähdeviitteen jatkona edelleenkin? Tässä vaiheessa muut lähteet kuin TS eivät ole prioriteelissä. -- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.16 (EEST)

Osa Turun Sanomien kuolleista lähteistä on oikeasti kuolleita, mutta löytyvät netistä jos lähteen käyttäjä on laittanut osoitteen lisäksi artikkelin otsikon. --Linkkerpar^keskustelu 26. toukokuuta 2024 kello 13.10 (EEST)

Juu, noissa tapauksissa niin on ollut ja ihan oikeastikin vanhentuneita on. Ajattelin lähinnä sitä, onko mahdolista tuottaa lista artikkeleista, joissa on TS-linkkejä botin kuolleeksi väittämänä? -- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)

Ne ovat vaihtaneet http:sta https:ään. Artikkelit ovat aika vanhoja, mutta niissä on ollut jotain artikkelin kannalta oleellista faktaa pysyväisaiheita. -- Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 09.35 (EEST)

Jos tässä nyt uskaltaa aukaista suutaan ilman eston vaaraa, niin ei muun muassa TS:n uusien linkkien löytyminen ole mikään uutinen. Monet, minä joukossa, ovat niitä päivitelleet, kun kohdalle osuu, juuri otsikon avulla. Sitten on käyttäjiä, joille otsikon ilmoittaminen on äärimmäisen vaikeaa tai vastenmielistä, ja käyttäjätunnuksia, jotka ovat sitä mieltä, että turhaa touhua, wikikäytännöissä kun ei sellaista vaadita, ja näin siunaavat linkkilähteet. Tällaisen jälkeen käyttäjät jatkavat aivan luvan kanssa entiseen malliin. Ja miksi lista pitäisi tehdä vain TS:stä, kun ongelma on laaja, koskee myös mm. Helsingin Sanomia ym? --abc10 (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 20.59 (EEST)

Koko maailmaa ei voi pelastaa yhdellä kertaa. Turun Sanomista on hyvä aloittaa. Lisäksi mulla ei ole HS:n tilausta, TS:n on. -- Htm (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 21.44 (EEST)

Minulla ei ole Turun Sanomien tilausta, mutta olen silti tähän asti korjaillut linkkejä, kun olen ajatellut lukijoiden palvelemista. Mutta jos olet sitä mieltä, että Turun paikallislehti Turun Sanomat on ensisijainen, ehkäpä joku tekee listan. Wikipediassa on kyllä valtakunnallisen Hesarin lisäksi valtakunnallinen Yle, jonka linkkejä joutuu toisinaan etsimään otsikon avulla. Yle ei vaadi tilausta, joten jos kuolleet linkit voi listata, siitä olisi korjausten jälkeen apua jokaiselle lukijalle, joka haluaa päästä lähteelle. Voisin ottaa korjaustyötä omalle tehtävälistalleni, sikäli kuin täällä vielä saan jotakin tehdä, kun estouhkailuja ja kaikkea muuta satelee. --abc10 (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 09.25 (EEST)

Parempi seulontatyökalu

Hei käyttöliittymän ylläpitäjät ja superseulojat, onko mahdollista kehittää ihan näin vaikka omaan käyttöön parempi seulontatyökalu? Olen nyt parhaillaan tyhjentämässä ylipaisunutta seulontajonoa, mutta tuolla työkalulla ei tästä hommasta pääse ihan hetkessä. Onko siis käytössä joku vikkelämpi versio tai pääseekö rajapintaan jotenkin käsiksi? --Osmo Lundell juttusille? 27. toukokuuta 2024 kello 16.35 (EEST)

@Osmo Lundell Teknisesti on mahdollista, mutta en välttämättä ehdi ajallisesti tehdä mitään just nyt. Merkittyihin versioihin on API ( mw:Extension:FlaggedRevs#API ), ja Pywikibot:lla muokkauksia pystyy hyväksymään API:ll [näin (huom. koodi on 7 vuotta vanhaa ja muistaakseni editToken on vaihtunut toisennimiseen tokeniin sen jälkeen kun tuo on kirjoitettu). Kysymys, minkä tyyppistä käyttöliittymää haluaisit tuohon seulontaan? --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 11.50 (EEST)

Moikka, ja kiitti linkeistä, käyn tutustumassa noihin.

Olin kaavaillut tuohon kompaktimpaa käyttöliittymää, jossa näkyy seulonnan kannalta selkeästi vain olennaiset muutokset, muutokset olisivat yhdellä rivillä ja hyväksymisiä / hylkyjä voisi tehdä pikanäppäimillä (saan kohta reuman tästä hiirellä klikkailusta). Erityisesti harmittaa joutua painamaan arvioi-nappia aina erikseen, kun muutoksia on liian pitkälti ja joudun siirtymään toiselle sivulle muutosten tarkistamiseksi. Sinällään voisin vain peukaloida olemassa olevaa koodia sillä toiminallisuus ei laajoin osin muutu, eli käytännösä voisin tehdä työkalusta vain oman versioni omilla asetuksillani.

Mutta kiitos vielä toistamiseen noista ohjeista! Varmuuden vuoksi @Zache jottei vastaukseni huku tänne. --Osmo Lundell juttusille? 29. toukokuuta 2024 kello 18.29 (EEST)

Virhe kuvan tallentamisessa

Kysyn käyttäjän @Namikolinx puolesta: Hän yritti tallentaa kuvaa artikkelin muokkaustilassa, mutta kun hän painoi sieltä Lisää-valikosta Kuvat ja media ja sieltä sinne Tallenna-välilehteen, niin ei tullut mmitään etenemisvaihtoehtoja, vaan tällainen virheviesti "you don’t have permission to käyttää tätä tiedostoa", joka on myös oudosti puoliksi suomeksi ja puoliksi englanniksi. Koitin tulisiko uloskirjautuneena sama viesti. Ei tullut, vaan "You must be logged in to tallentaa tätä tiedostoa.", joka tuon toisen tavoin on puoliksi suomeksi ja puoliksi englanniksi. Missä vika ja voisiko joku käydä kääntämässä nuo ja muut mahdolliset kokonaan? Luurankosoturi ✉️ 27. toukokuuta 2024 kello 23.09 (EEST)

Jaa-a. Milloin tämä tapahtui, minkälaista /mitä /missä olevaa tiedostoa hän mahtoi yrittää tallentaa? -- Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.18 (EEST)

Kuvauksen perusteella virhe tulee kun yrittää tallentaa uutta kuvaa visuaalisen muokkaimen kautta. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 07.16 (EEST)

Joo se kyllä selvisi. Tuossa ei ilmeisesti ole kysymys liian uudesta tunnuksesta? - Htm (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 11.12 (EEST)

Tuo käännös voisi olla @Nikerabbit:in heiniä. --Htm (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 11.14 (EEST)

Centralauth ei ole luonut tunnusta automaattisesti commonsiin, niin voi olla että tuossa on kyse siitä että se yrittää tarkistaa jotain mille ei löydy käyttäjää. Periaatteessa siis centralauth luo sen käyttäjän automaattisesti kun käyttäjä tekee sisäänkirjautuneena jotain commonsiin liittyvää. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 11.18 (EEST)

Uutiset

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Uutiset

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Uutiset!

Uutisia ja tiedotteita ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat Wikipediaa, Wikimedia Suomi -yhdistystä tai yleisesti Wikimedia-toiminnan asioita sekä keskustelua uutisista ja tiedotteista. Keskustelut, joihin ei ole tullut uusia kommentteja 45 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Wikipedia:Medianäkyvyys
Wikipedia:Uutiskirjeet

Tasa-arvovaltuutetun lausunto 2024 aiheesta deadname Wikipediassa

Huomasin, että Suomen tasa-arvovaltuutettu on antanut lausunnon otsikolla "Sukupuoli-identiteettiä koskeva tieto Wikipediassa)" (TAS/525/2023, annettu 22.01.2024). Asia koskee haamunimeä eli "deadnamea". Panen linkin myös artikkelikeskusteluun. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 12.40 (EET)

Kiitos tästä tiedosta. --Paju (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Wikipedian lukutaitotapahtuma

Wikipedian lukutaito-aiheinen muokkaustilaisuus on keskiviikkona 24. huhtikuuta 2024 Helsingin keskustakirjasto Oodissa, ryhmätila 4:ssa (2. kerros) klo. 17. - 20.00. Tapahtumassa työstetään, päivitetään ja luodaan yhdessä Wikipedian lukutaito-aiheita. Tervetuloa! --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 10.15 (EEST)

Iltalehden artikkeli Samu Haberista

Onkohan tässä artikkelissa mainittu tieto peräisin Wikipediasta, vai onko taas sekoitettu Wikipedia ja Internet keskenään niinkuin Seela Sellan tapauksessa. --HenriHa (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Jostain Haber-artikkelin historiasta löysin maininnan pituudesta, mutta siinä oli 190 cm. En jaksanut kelata sitä muokkaushistoriaa kokonaan läpi alusta asti, mutta ainakin tuo tieto siellä on joskus ollut. Voi se puuttuva kolme senttiäkin jostain löytyä.-- Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 12.54 (EEST)

Vote now to select members of the first U4C

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Dear all,

I am writing to you to let you know the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is open now through May 9, 2024. Read the information on the voting page on Meta-wiki to learn more about voting and voter eligibility.

The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please review the U4C Charter.

Please share this message with members of your community so they can participate as well.

On behalf of the UCoC project team,

RamzyM (WMF) 25. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Sign up for the language community meeting on May 31st, 16:00 UTC

Hello all,

The next language community meeting is scheduled in a few weeks - May 31st at 16:00 UTC. If you're interested, you can sign up on this wiki page.

This is a participant-driven meeting, where we share language-specific updates related to various projects, collectively discuss technical issues related to language wikis, and work together to find possible solutions. For example, in the last meeting, the topics included the machine translation service (MinT) and the languages and models it currently supports, localization efforts from the Kiwix team, and technical challenges with numerical sorting in files used on Bengali Wikisource.

Do you have any ideas for topics to share technical updates related to your project? Any problems that you would like to bring for discussion during the meeting? Do you need interpretation support from English to another language? Please reach out to me at ssethi(__AT__)wikimedia.org and add agenda items to the document here.

We look forward to your participation!

MediaWiki message delivery 15. toukokuuta 2024 kello 00.22 (EEST)

Feedback invited on Procedure for Sibling Project Lifecycle

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Dear community members,

The Community Affairs Committee (CAC) of the Wikimedia Foundation Board of Trustees invites you to give feedback on a draft Procedure for Sibling Project Lifecycle. This draft Procedure outlines proposed steps and requirements for opening and closing Wikimedia Sibling Projects, and aims to ensure any newly approved projects are set up for success. This is separate from the procedures for opening or closing language versions of projects, which is handled by the Language Committee or closing projects policy.

You can find the details on this page, as well as the ways to give your feedback from today until the end of the day on June 23, 2024, anywhere on Earth.

You can also share information about this with the interested project communities you work with or support, and you can also help us translate the procedure into more languages, so people can join the discussions in their own language.

On behalf of the CAC,

RamzyM (WMF) 22. toukokuuta 2024 kello 05.25 (EEST)

Wikimedia Suomen kevätkokous maanantaina 27. toukokuuta 2024 kello 18.00

Wikimedia Suomen kevätkokous pidetään maanantaina 27. toukokuuta 2024 kello 18.00 etäkokouksena Google Meetissä ja paikanpäällä Maria01:n Urban 3 -tilassa Helsingissä, os. Lapinlahdenkatu 16. Kokous on avoin kaikille.

• Aika: 27. toukokuuta 2024 kello 18:00
• Meet: meet-kokouslinkki kokouskutsussa
• Osoite: Maria 01, Lapinlahdenkatu 16, Helsinki. Paikka Maria01:ssä rakennus 3, kerros 2, Urban 3 -tila.

Kevätkokouksessa esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto, sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

Kokous pidetään sekä etänä Google Meetissä että Maria01:ssä, osoite Lapinlahdenkatu 16, Helsinki, Urban3. Maria01:een tulevien toivotaan ilmoittavan osallistumisestaan etukäteen, jotta tila voidaan varustaa henkilömäärälle sopivaksi. Ilmoittautua voi joko wikissä käyttäjälle [[:user:Zache]] tai sähköpostilla osoitteeseen info@wikimedia.fi. Tervetuloa!

• Kokouskutsu esityslistoineen.

--Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 05.43 (EEST)

Sekalaista

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Malline ei näytä tietoja

Tein artikkelin Zandile Ndhlovu. Malline artikkelissa näytti vielä hiekkalaatikollani tietoja, mutta kun siirsin sen varsinaiseen artikkeliin, niin malline ei enään näyttänyt muuta kun syntymäpaikan. Mallineessa oli kyllä syötetty muutkin tiedot. Näin on käynyt ennenkin ja on sitten pitänyt laittaa tiedot uudestaan mallineeseen. Miksi tämä näytää toimivan näin? Tietääkö kukaan? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.35 (EEST)

Taitaa olla konekäännös, et ole merkinnyt käännökseksi. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 19.44 (EEST)

Suosittelisin katsomaan tarkemmin. Ei ollut käännös. Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

En syventynyt tarkemmin enkä tiedä niiden vaikutusta, mutta sivun tiedoissa on useita lint-virheitä (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4 (verkkoviite), Stripped tags). Muuhun muokkaukseen liittyviä huomioita: Tietolaatikon parametri kansallisuus pitäisi olla kansalaisuus. Tosin onko tarpeellista mainita tässä artikkelissa? Otsikot kannattaa erottaa edellisestä kappaleesta rivinvaihdolla. raid5 23. huhtikuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Lint-virheistä en sitten tiedä yhtään, ja miten kansallisuus ei ollut kansalaisuus? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.53 (EEST)

Kananttaa miettiä mitä vikaa on tässä ”Ndhlovu on maan ensimmäinen musta ihoinen naispuolinen vapaasukellus ohjaaja.” tai tässä ”Ndhlovusta tuli vuonna 2023 11th Hour Racingin suurlähettiläs.” Miksi et heronut tuota hiekkalaatikolla paremmmaksi vaan työnsit ilmeisesti raakakäännöksen artikkeliavaruuteen. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 19.56 (EEST)

Koska en tiedä mitä pitäisi heronua? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 20.09 (EEST)

Lue ne ääneen ja mieti miten sanot ne, tai miten sanoisit ne suomeksi. Jos olisit kirjoittanut tuon itse siinä ei olisi tuollaista kieltä, mutta nyt olet kääntänyt sen suoraan englannista miettimättä ollenkaan missä järjestyksessä sanat ovat suomessa. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 20.18 (EEST)

Toisessa olisin ehkä voinut tehdä paremmaksi, mutta toinen kuulostaa ihan järkevältä. Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 20.21 (EEST)

En tiedä mitä tarkoittaa "herominen", mutta ensimmäisessä on kaksi yhdyssanavirhettä, toisessa en näe mitään virhettä ellei sitten suurlähettiläs pitäisi olla pelkkä lähettiläs tai jotain muuta. Artikkelissa on kyllä muualla paljon tekstiä, joka kaipaa kielenhuoltoa. Niin, ja kyllä tuosta "varhaisesta elämästä" pitäisi jo päästä eroon. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 10.19 (EEST)

Jaa mitä "varhaisesta elämässä" on vikana? Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 14.50 (EEST)

Törmäsin ilmaisuun "varhainen elämä" ensimmäisen kerran Wikipediassa, ja ilmeni että se on peräisin en.wikipedian artikkeleista. Suomessa se ei ole luonteva, meillähän on kätevä ilmaisu "nuoruus". Varhaisvuosista tosin puhutaan, ja varhais*-alkuisia yhdyssanoja onkin Kielitoimiston sanakirjassa kymmenittäin. Hakukoneella tuli satakunta osumaa "varhainen elämä", lähinnä Wikipedia-kopioita ja konekäännöksiä. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Linkkerparin omassakin kommentissa näkyy olevan kielenhuollettavaa ("kananttaa"). Syytä on siis sysissä jos sepissäkin. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 10.41 (EEST)

Tämä ei ole artikkeli, enkä viitsi alkaa korjailemaan kirjoitusvirheitä jotka olen huolimattomuuksissani tehnyt jos kommentin voi kuitenkin ymmärtää. Jotkut kyllä korjailee samaa komeenttia useitakin kertoja, joskus jopa senkin jälkeen kun siihen on vastattu. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 11.34 (EEST)

Linkkerparin kommentti näkyy sisältävän salaisen suomen kielen testin. Siinä esiintyy kuvitteellinen verbimuoto "heronut". Sen perusmuoto olisi luullakseni "heroa" tai "herota". Jos sitä taivuttaa muotoon "en tiedä, mitä pitäisi heronua", niin se kertoo kyllä, että riippumatta siitä, tehdäänkö kielenkääntämistä koneella vai koneetta, on selvää, että lopputulos on onneton. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 17.10 (EEST)

Kommenttisi antaa kuvan, että olen täällä jollain kääntäjällä muokkaamassa. Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 17.31 (EEST)

Se "heronut" piti olla "hieronut", en edes lukenut kommenttiani sen jälkeen kun kirjoitin sen koska "tiesin" mitä siinä lukee ;). Artikkeleita, varsinkin koneen tekemiä, kanattaa hioa tai hinkata siellä hiekkalaatikossa niin että ne ovat julkaisukelpoisia. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 21.17 (EEST)

No nyt en ymmärtänyt. Mitä koneen tekemiä artikkileita? Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 21.42 (EEST)

Jos käännät artikkelin käännöskoneella, niin onko se silloin sinun vai koneen tekemä? Eikä tuolla artikkelissa ole edellenkään {{Käännös}} -mallinetta. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 21.53 (EEST)

Paitsi, että artikkeli ei ollut edelleenkään käännös. Tietäjä pro (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 07.10 (EEST)

On täysin mahdollista kääntää artikkeli omilla aivoillaan ns. suomeksi suomentamatta sitä. Iivarius (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 15.29 (EEST)

Tietolaatikossa on tulostumattomia merkkejä, jotka sotkevat tulostuksen. Huomasin ne tekstieditorilla. Anr korjasi ”sitovia välilyöntejä pois mallineesta”. Parametriksi on merkitty kansallisuus, joka tulostuu kansalaisuutena. raid5 23. huhtikuuta 2024 kello 20.04 (EEST)

Onko teistä oikeasti hauskempaa veistellä täällä toistaitoisuuudesta, kuin korjata ilmeisiä lapsuksia kuten "Musta merenneitoksi", "Hän luulin"? Aikoinaan ystäväni Albval totesi usein että Jaaha, tehdääs välillä tietosanakirjaa. (Siihen kummasteltuun kohtaan laittaisin, että "11th Hour Racing -järjestön edustaja" - kun luultavasti ei ole ajateltu että on tuntijuoksun yhdestoista lähettiläs.) --Tappinen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.39 (EEST)

Erinomainen kommentti. Varsinkin, jos tuo on järjestö. Iivarius (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 15.30 (EEST)

Onko agronomi agronomi? Ottaako agronomi lisää kahvia?

Tein artikkelin miehestä nimeltä Aino Lindeman‎‎, jota lähteessä tituleerataan agronomiksi, vaikka kerrotaan hänen käyneen vain vuoden mittaisen maanviljelyskoulun Söderkullassa. Tuohon aikaan agronomin tittelin sai sv-wikin ja Uppslagsverketin mukaan vain Mustialasta, myöhemmin Helsingin yliopistosta. Voisiko tuo olla joku myöhemmällä iällä saatu arvonimi? Kotivalo (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 08.05 (EEST)

Ei kait näitä jaeta kuin koulutuksen käyneille. Sitä voi väittää tuohon aikaan vaikka ja mitä koulutukseksi eli vähän suurentaa todellisuutta. Maanviljelysneuvos olisi arvonimi minkä voisi saada.--Elastul (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.31 (EEST)

Kun aikanaan laadin luetteloa Luettelo Suomessa itsenäisyyden aikana myönnetyistä arvonimistä, minulla oli käytössäni kaksi eri lähdekirjaa ja lisäksi myös erikseen Valtioneuvoston kansliasta saadut erilliset luettelot. Missään ei mainittu "agronomia" sellaisena arvonimenä, jonka valtiovalta olisi voinut myöntää vuosina 1918–1929/1995. Muutenkaan arvonimien joukossa ei taida olla lainkaan oppiarvoja viimeiseen sataan vuoteen, koska ilmeisesti oppiarvot (tohtori) on pidetty tarkasti erossa virka-arvoista (professori). Lähteet eivät kuitenkaan kerro mitään suuriruhtinaskunnan ajan asioista. --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.13 (EEST)

Suurruhtinaskunnan ajan arvonimistä saattaa löytyä lähteitä tai sitten ei. Nykyään on yliagronomi arvonimenä. Mutta jos Lindemania menee nimittämään agronomiksi, niin se on ainakin lähteenmukaista.-- Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.58 (EEST)

mikähän eläin toi morakotka tuol Aconcaquan artikkelissa on?

hei, uusi täällä. tuolla olisi joku mysteerieläin mainittuna, jota google tai wikipedia ei tunne: Aconcagua .

pitäisikö se poistaa tai vaihtaa esim. deguhaukkaan https://es.wikipedia.org/wiki/Geranoaetus_melanoleucus Tesnopesno (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 03.34 (EEST)

Se on varmaan águila mora eli deguhaukka, käännetty artikkeliin englanninkielisestä nimityksestä mora eagle. Vaihdan sen. Savir (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 10.11 (EEST)

Kannattaako tästä tehdä artikkelia?

Joku tai jotkut joskus jossain keksivät, että hei, tehdään nettiin feikkivideoita missä pelastetaan pulassa olevia eläimiä jotka ollaan itse laitettu pulaan tai joita ollaan itse satutettu. Oon silloin tällöin katsonut Youtubessa videoita joissa tätä huijausta käsitellään, esim. tämä.

Nyt tänään huomasin että ei ole pelkästään Youtubessa käsitelty juttu, vaan löytyy esim. Vice, Futurism, Business Insider, Telegraph, Tech Times ja Times jotka kirjoittaneet tästä. Mietin että onko jo sellainen asia josta voi tehdä myös Wikipedian artikkelin?

Tästä ei kyllä taida missään muunkielisessä Wikipediassa olla artikkelia, niin en sitten tiedä. Harmittaisi ainakin jos tekisinkin turhaa työtä, mutta toisaalta olishan se kivaa olla niin sanotusti uranuurtaja. Nimikin vähän vielä epäselvä kyllä. Englanniksi taitaa olla useimmiten "fake animal rescue" jos yhtään auttaa. Röllin vene (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 20.50 (EEST)

Hyvä aihe, ja tuossahan olet jo löytänyt hyviä lähteitäkin. Suomeksi on tässä käytetty nimitystä "tekaistu eläinpelastusvideo". -86.114.239.249 6. toukokuuta 2024 kello 22.03 (EEST)

Wikipedian alkuvuosina Jimmy Wales sanoi, että jos aiheesta ei ole enempää sanottavaa kuin kaksi hyvää lausetta, ne on parempi lisätä johonkin olemassaolevaan artikkeliin. Mutta mihin? Johonkin näistä? Internethuijaus, Someilmiö, Luettelo internetilmiöistä, Sosiaalinen media. --Tappinen (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.09 (EEST)

Tämä osa ”tai joita ollaan itse satutettu.” liittyy artikkeliin eläinrääkkäys. ”Eläinrääkkäys on ihmisen aiheuttamaa, eläimeen kohdistuvaa julmuutta tai eläimen tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Teko on tahallista tai törkeästä huolimattomuudesta johtuvaa. Suomessa eläinrääkkäys luokitellaan rikokseksi ja siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen.” raid5 6. toukokuuta 2024 kello 23.48 (EEST)

Joo, tuskin kannattaa mainostaa omalla artikkelillaan kaikenlaista sekopäisyyttä, josta jotkut tekevät videoita, vaikka niitä videoita olisi paljonkin (videoiden tekeminen ja julkaiseminen on nykyään tuskattoman helppoa, ja keskenkasvuisilla on taipumus lähteä kaikenlaisiin hullutuksiin mukaan). --Lax (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 09.40 (EEST)

Kuulostaa minunkin mielestäni siltä, että sopii paremmin maininnaksi johonkin jo olemassa olevaan artikkeliin. Varmaan juuri tuohon eläinrääkkäykseen. --Kärrmes (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 14.04 (EEST)

Ei toi ihan internethuijaus ole kun ei huijaa ihmisiltä rahaa tai henkilötietoja, huomiota vaan. Ainakin tohon internetilmiöihin vois sopia kyllä hyvin. Röllin vene (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 18.50 (EEST)

Onko sinulla tuolle Jimmy Walesin lausunnolle jokin lähde. Se nimittäin ei kuullosta alkuaikojen Jimmy Walesilta ollenkaan. Itse asiassa kuullostaa aivan päinvastaiselta kuin wikipedian alkuaikojen eetos. Nimenomaan hyvänä stubina pidettiin ytimekästä tietoa jota joku toinen rakentaisi ja kolmas puleeraisi. Jotain asiasta ehkä tietäisin, olinhan siellä itsekin. -- Cimon Avaro 10. toukokuuta 2024 kello 03.48 (EEST)[EDIT: Luin tarkemmin ja kyse ei ollut hyvän tyngän määritelmästä vaan artikkelista josta ei ole enempää kerrottavaa, joka on tietysti eri asia. Mutta olen varma että jos hän on noin sanonut, niin se ei ollut alkuvuosina vaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Alkuvuosina kannustettiin tekemään edes jotain.] -- Cimon Avaro 10. toukokuuta 2024 kello 03.53 (EEST)

Muistan tätä käytetyn argumenttina fi-wikin minitynkäkeskustelussa, mutta nyt ainoa mitä löydän on en:Wikipedia:One sentence does not an article make, ja tuossa ei ole Jimbo-linkkiä. Ja oma kommenttini tässä Keskustelu wikiprojektista:Minityngät --Tappinen (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 11.37 (EEST).

Pieni merenneito -patsas

Huomasin, että suomenkielisestä Wikipediasta puuttuu kuva niinkin merkittävästä kohteesta kuin Pienestä merenneidosta. Commonsiin sitä ei saa tekijänoikeussyistä ladata, mutta yksittäiseen kieliversioon voi sitaattioikeudella lisätä myös patsaiden kuvia. Sattuisiko jollakulla wikipedistillä olemaan hyvä kuva ko. taideteoksesta? Itse en ole käynyt Kööpenhaminassa kuin ohikulkumatkalla. --Joona1999 (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 01.41 (EEST)

Wikipedian kirjoittajia/ylläpitäjiä haastattelututkimukseen

siirretty kysy vapaasti -kahvihuoneesta. --Zache (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 11.37 (EEST)

Hei,

Olen tutkimusavustaja Helsingin yliopiston tutkimusprojektissa Heuristics of Doubt: Information Foraging in Digital Media Environments, jossa tutkimme tavallisten ihmisten ja asiantuntijoiden strategioita erotella verkossa todenmukainen tieto virheellisestä tiedosta. Etsimme viestinnän ja faktantarkistuksen asiantuntijoita haastateltaviksi. Faktantarkistus on keskeinen osa Wikipedia-artikkeleiden kirjoittamisessa niin kysyn, jos täältä löytyisi kiinnostuneita kirjoittajia tai ylläpitäjiä, jotka olisivat valmiita kertomaan heidän faktantarkistusprosessistaan?

Teemme haastatteluja toukokuun aikana. Ne kestävät noin 45 minuuttia, toteutetaan verkon välityksellä ja nauhoitetaan. Jos löytyy kiinnostuneita niin lähettäkää minulle sähköpostia osoitteeseen hy-tutkimus(at)outlook.com.

Asiantuntemuksenne rikastuttaisi tutkimustamme suuresti! Master Kapusta (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 09.42 (EEST)

Kannattais varmaan liittää mukaan sellaista tietoa mistä ilmenee, että tutkimus on HY:ssä toteutettu. Edellä sitä väitetään, mutta tarjotaan Microsoftin sähköpostiosoitetta, ei tämän yliopiston tyypillistä helsinki.fi -loppuista sähköpostitunnusta. Ei kerrota kenen rahoittamana, millä yliopiston laitoksella tutkimus tehtäisiin ja kuka on tutkimuksen vastuullinen tekijä ja ohjaaja tai johtaja. Eli nyt ei ole kerrottu riittävästi faktaa, että kyselyn voi suht varmasti erottaa jopa vihamielisestä tai rikollisesta tietojenkalastelusta! Siksi toive: Täsmällisempää tietoa, faktaa peliin: Minkä laitoksen tutkimus, kuka on vastullinen tutkija ja mitkä ovat hänen yhteystietonsa? Voi linkittää esimerkiksi HY:n vastaaville sivuille: laitos X, tutkija YY, vastuullinen dosentti/proffa ZZ. Ja jos on ulkopuolinen rahoitus, sen voinee mainita? Wikipedistit voivat sitten vaikka hakea yliopiston puhelinluettelon ja varmentaa, että on validi tutkimus... Olisiko tallenne ääni- vai videotallenne? Onko nimimerkillä osallistuminen mahdollista? --Paju (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 07.33 (EEST)

Toisaalta, aika pienellä vaivalla Tutkimusportaalista löytyy haulla osin Koneen Säätiön rahoittama, ilmeisesti Aleksanteri-instituutin puitteissa toteutettava hanke Heuristics of Doubt: Information Foraging in Digital Media Environments, ja sieltä hankkeen konteksti ja nimiä, joista vastaava dosentti on ainakin itselleni tuttu. Vaan voinee arvon tutkija tai tutkimusavustaja itsekin vastata peruskysymyksiin ja lukijoitaan vakuuttaa? Vihje: Muistelisin kysely- ja haastattelututkimuksen perusteiden opinnoista, että ainakin hankkeen esittely ja mahdollisten haastateltavien vakuuttaminen kannattaa tehdä vakuuttavasti, ei kepoisesti. Faktoja kannattaa jaella, niin helpommin saa tutkimukseen osallistujia.--Paju (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 07.33 (EEST)

Minulle tuli samoja kysymyksiä mieleen kuin Pajulle eli mm. se, että viesti on allekirjoitettu wikitapaan vain keksityllä nimimerkillä, mutta Paju kirjoitti julkisen epäilyn vielä kattavammin. Tulipa mieleen, alkoiko tutkimusaineiston keruu jo täällä, eli näinköhän tuo aloitus oli muotoiltu jo ensimmäiseksi "faktantarkastustestiksi" meille Wikipedisteille. Sen verran kerron haastattelujen kapustelijalle, että vaikka ylläpitäjät eivät ole sen huonompia kuin muutkaan täällä, he eivät toimi artikkeleissa mitenkään muista poikkeavalla tavalla, vaan jokainen muokkaaja on vastuussa siitä, että hän tarkastaa itse käyttämänsä lähteet, ja samalla velvollinen sietämään sitä, että muut tarkastavat hänen muokkauksensa ja sitä kautta myös katsovat tiedon lähteeseen. Onnea ja menestystä tutkimukseen! Juuri äsken toivoin, että olisi oikeaa tutkimusta eikä vain Facebook-kavereilta kyselyjä asioista, jotka edes osittain liittyvät Wikipediaan tai tiedon metsästämis-keräämiseen. Terveisin Pxos (keskustelu), jolla on tapana kirjoittaa tarkistus a-kirjaimella 14. toukokuuta 2024 kello 18.07 (EEST).

Tutkimuksessa (?) tehdään aika rohkea oletus, että on olemassa jokin faktantarkistusprosessi. Se kuulostaa aika juhlalliselta, melkein pompöösiltä. Toki wikipedisteissä on heitä (meitä), jotka vaivautuvat tarkistamaan faktoja, mutta eiköhän kyse ole ennemminkin monipuolisesta ja kriittisestä lähteiden käytöstä. Faktantarkistuksen käsitekin lienee historiallisesti keksitty tietynlaiseen tilanteeseen ja työnjakoon. Ainakin on syytä ottaa huomioon se mahdollisuus, että "prosessi" on hajautunut: joku pläjäyttää uskomansa faktan (lähteineen) ja joku toinen (toivottavasti) tarkistaa. Juha Kämäräinen (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 18.35 (EEST)

Nyt kun keskustelua syntyi tänne niin kiinnitin huomiota myös sanaliittoumaan "tavallisten ihmisten ja asiantuntijoiden ratikoita". Toivottavasti tuo ei ole kovin binäärinen joko–tai-asetelma, koska Wikipedistit ovat lähtökohtaisesti tavallisia ihmisiä, jotka käyttävät asiantuntijoiden ja muiden influensserien tuotantoa lähteenä. Wikipedia ei ole asiantuntijaorganisaatio ja täällä on parhaimmillaan vain w-pediantuntijoita. Haastattelujen sijasta voisitte tutkia ennemmin vaikkapa Wikipedian käytäntöjä kuten Wikipedia:Tarkistettavuus, joka on suuntaviivana toiminnalle. Ennen tekemääni kielenhuoltoa siellä ei muusta juuri puhuttukaan kuin "tarkistamisesta". --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 19.03 (EEST)

Kiitos kaikille kommenteista ja palautteesta. Pahoittelut tutkimuksen suppeasta kuvauksesta, olen vasta aloitteleva tutkimusavustaja enkä ollut varma mitkä tiedot olivat oleellisia ilmoittaa. Avoimet tutkimuskutsut ovat minulle vielä uusia. Opin kuitenkin tästä ja teen seuraavalla kerralla paremmin. Saimme tarpeeksi haastateltavia täältä niin kiitän kaikkia kiinnostuneita! Master Kapusta (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Kirjastossa työskentelevä wikipedisti

Hei! Haluaisin haastatella Marginaalimerkintöjä-hankkeen blogiin kirjastossa työskentelevää wikipedistiä, mielellään tällä viikolla. Haastattelu voidaan toteuttaa tarvittaessa anonyymisti, esimerkiksi Google Docsin kautta. Halukkuudestaan voi kertoa laittamalla mulle mailia tällä sivulla löytyvään osoitteeseen. Haastattelu liittyy hankkeemme työpajojen markkinointiin, järjestämme niitä syksyllä kaksi, ensin Jyväskylässä, sitten Helsingissä. Työpajat ovat maksuttomia. Kiitos jo etukäteen avusta! Jjanhone (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 10.32 (EEST)

Wikiprojekti:Jääkiekko-sivun muokkaaminen

Onko sivulla Wikiprojekti:Jääkiekko joitain tavalliselle ihmiselle käsittämättömiä asetuksia? Jo se ihmetyttää, että väliotsikoiden kohdalla ei ole perinteisiä muokkauslinkkejä, mutta vielä enemmän ihmetyttää, että eilen sivuun tekemäni muokkaus näkyy muokkaushistoriassa muiden muokkausten tavoin mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta sivun tekstisisältöön. (Kysymys on tässä tuvassa, kun en tiedä, onko villakoiran ydin tekninen vai filosofinen.) --Lax (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 09.12 (EEST)

Siinä on jotain wikikoodia jonka takia se tiputtaa edit-linkit pois. Tuohon ei ollut vaikutusta tekstisisältöön, niin uskoakseni muokkaisit wikikoodissa eri kohtaa kuin kuvittelit muokanneesi. --Zache (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 09.20 (EEST)

Minulle versiot ennen ja jälkeen muokkauksesi kyllä näyttävät erilaisilta. Olet siis poistanut Kielet-laatikosta käyttäjiä, mutta tarkoititko poistaa ylemmästä osiosta? -86.114.239.249 15. toukokuuta 2024 kello 09.22 (EEST)

Hups, joo... Kylläpä silmäni harittivat. Homma kunnossa, kiitokset molemmille avusta. --Lax (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 09.30 (EEST)

Yrityssivut lähteenä

IP 176.72.65.221 kirjoittaa sinänsä asiallisia ruoka-artikkeleita mutta lähteenä näyttää olevan yritysten mainossivuja. Jotten tekisi mitään mistä tulee joltakulta sapiskaa, kysytään varmuuden vuoksi, voiko mainoslähteet poistaa. Huomautin kyllä jo IP:tä, mutta sama peli jatkuu. Hyviä lähteitähän on olemassa kaikenlaisille ruoka-asioille ilman että tarvitsee mainostaa tiettyä valmistajaa tai myyjää, kuten Arlaa tai Smelly cheeseä. --abc10 (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 14.17 (EEST)

Käyttääkö hän aina saman valmistajan sivua? Jos käyttää, niin taitaa olla mainostarkoituksessa tehtyjä artikkeleja.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 14.25 (EEST)

Olisin käynyt katsomassa mutta kun IP:tä ei ole vaivauduttu linkittää niin en minäkään laskuuttani viitsi sitä copy-pasteta minnekään :P. --Linkkerpar^keskustelu 15. toukokuuta 2024 kello 14.38 (EEST)

176.72.65.221 (keskustelu) Luurankosoturi ✉️ 15. toukokuuta 2024 kello 14.54 (EEST)

Tarkoituksena oli lähinnä kertoa käyttäjälle että jos haluaa että käyttäjän kysymys käsitellään niin sen käsittelystä kannattaa tehdä niin helppoa että joku viitsii nähdä vaivaa, eli siis wikilinkitys tai hyperlinkki, diffit tarvittaessa, jne. Kaikista vaivaattomin on on tälläinen molemmille laiskoille, kysyjä tai ilmoittaja ei jaksa linkittää ja minä en jaksa copy-pasteta :P. --Linkkerpar^keskustelu 15. toukokuuta 2024 kello 15.11 (EEST)

Ovat näköjään monien eri yritysten sivuja, joten mainostarkoituksesta ei liene kysymys. Kai se kaupallinen lähdekin on parempi kuin ei lähdettä ollenkaan, joten en poistaisi lähteitä, jos ei samalla laiteta parempaa tilalle. -86.114.239.249 15. toukokuuta 2024 kello 14.55 (EEST)

Kävin hänen viisi ensimmäistä artikkeliaan läpi ja nuo mitä hän on noiden lähteiden perusteella kirjoittavat vaikuttaa eri yritysten mielipiteiltä ja leivontatavoilta. Mun mielestä sen verran huonot lähteet, että ehkä artikkelitkin voisi poistaa? Luurankosoturi ✉️ 15. toukokuuta 2024 kello 15.14 (EEST)

Jos on noin, niin sitten on monimutkaisempi ongelma. Mutta lähdettä en lähtisi yksinään poistamaan. Totuus kuitenkin on, että artikkeli on kirjoitettu tuota lähdettä käyttäen ja kirjoittamisessa käytetyt lähteet tulee artikkelissa näkyä.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.24 (EEST)

Samaa mieltä. Tällä on joskus artikkeleita joissa ei ole lähteen lähdettä alun perin eikä niitä silti poisteta. --Linkkerpar^keskustelu 15. toukokuuta 2024 kello 15.27 (EEST)

Eikös ole eri asia, ettei ole lähdettä kuin että lähteet ovat huonoja? Luurankosoturi ✉️ 15. toukokuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Tottahan toki. Olemattoman lähteen rinnalla huonokin lähde on hyvä. --Linkkerpar^keskustelu 15. toukokuuta 2024 kello 15.51 (EEST)

On tullut itsekin aikoinaan käytettyä tuommoisia lähteitä paljonkin, kun yksinkertaisesti mitään muuta ei ollut saatavilla. Ei nuo minun mielestäni täysin roskaa ole, kunhan ei tosiaan mainosteta lähteen käytettyä yritystä millään tavoin, vaan kertoo asioista mikä tahansa merkki tyyppisesti. Eli siis jos Valion artikkelissa lukee, että pitää käyttää Valion maitoa, kirjoittaa artikkeliin, että tuote tarvitsee maitoa riippumatta valmistajasta. --Pietiboii (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.31 (EEST)

Niin, mutta eri merkeillä on omat niksinsä, leivontatapansa ja mielipiteensä. Mun nähdäkseni juuri tällaisia nuo käytetyt lähteet ovat. Luurankosoturi ✉️ 15. toukokuuta 2024 kello 15.38 (EEST)

Yhteenvetoni jäi kesken vahingossa, mutta poistin juuri tässä muokkauksessa pelkästään Arlan sivuilla olleen toteamuksen mahdollisista ruokakomboista. Tuon voi kumotakkin, jos joku näkee sen tarpeelliseksi. Mielestäni kuitenkin tuollaisille väitteille tarvittaisiin vain erillinen lähde, jossa väitettä puolustavat vaikkapa tunnetut ruokatoimittajat. --Pietiboii (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.41 (EEST)

Siinä heti yläpuolella antaa Maldon-suolafirma vastaavan lisukeohjeen, miksi se sai siis jäädä? Kotivalo (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Eikös täällä ole ollut tapana siirtää osa faktankurkistusvastuusta lukijallekin? Ongelmamallineita on käytettävissä ja lisääkin luotavissa, joten kai noihin voi lisätä tarvittaessa sellaisen. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.34 (EEST)

Onhan meillä tosiaan malline Parempi lähde. Siihen voi tarkennukseen laittaa, että lähteessä neuvotaan käyttämään Arlan maitorahkaa, mutta todellisuudessa muukin maitorahka käy.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.41 (EEST)

Löysin myös mallineen Malline:Kolmannen osapuolen, jossa tänään keskitytään epäneutraaliuteen (poistin vaikean tarkistettavuuden). --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.50 (EEST)

Arla on linkitetty 30 sivulle, ja niistä 19 eli lähes 2/3 on sellaisia artikkeleita, joissa lähteen tulisi olla neutraali, eli niissä ne ovat mainoslinkkejä. Joku jaksavainen voisi etsiä tilalle parempia, jos hän on sitä mieltä, ettei voi poistaa suoraan. Luultavasti on yrityksiä, joita mainostetaan paljon enemmän, mutta tästä voisi aloittaa, jos ei ole tähdellisempää tekemistä. --abc10 (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 14.07 (EEST)

Kumoamistyökalu artikkelia muokatessa

Onko täällä käytössä tai mahdollisuutta ottaa käyttöön jotain työkalua, jolla saisi kumottua oman muokkauksensa artikkelissa muokkauksen aikana. Eli siis vaikkapa jos luot artikkelia ja poistat sieltä jonkun massiivisen taulukon, jota teit tunnin, onko sen palauttamiseen mitään reversenappia muokkausnäkymässä? En itse löydä. Pietiboii (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 13.46 (EEST)

Hei! En tiedä onko olemassa mitään muokkausnäkymää, mutta ainakin tietokoneella muokatessa näppäinyhdistelmä Ctrl + Z pitäisi kumota viimeisimpänä tehty muutos. Ja jos haluat peruuttaa enemmän paina tuo yhdistelmä vaan uudelleen, niin palauttaa. Mutta jos haet takaa jotain millä voit kumota jonkun yksittäisen muokkauksen, ilman että kumoat samalla myös muut sitä ennen tehdyt, en osaa sanoa. Julius 12345 | Keskustelu 18. toukokuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Kiitos, kun kerroit! Sain toimimaan. --Pietiboii (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 14.03 (EEST)

Vinkiksi vielä, että toimii missä tahansa muuallakin, kuten tekstinkäsittelyohjelmissa. Julius 12345 | Keskustelu 18. toukokuuta 2024 kello 14.04 (EEST)

Hyvä tietää, en ole niin perillä näistä jutuista. --Pietiboii (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 14.04 (EEST)

Ole hyvä. Kysy vaan lisää, jos on jotain vastaavanlaista. Julius 12345 | Keskustelu 18. toukokuuta 2024 kello 14.06 (EEST)

Ja jos kumoilet liikaa Ctrl-Z:lla, niin Ctrl-Y:llä pääsee takaisinpäin aikajanalla. --Tappinen (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 15.03 (EEST)

Okei, tuota näppäinkomentoa olenkin miettinyt. Kiitoksia minunkin puolestani. Julius 12345 | Keskustelu 18. toukokuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Maalaat vain hiirellä sen kohdan jonka halist pois ja enterin päällä olevalla näppäimellä pyyhit sen.--MAQuire (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 16.48 (EEST)

Taiteilijanimi jalkapalloilijoilla

Kun aakkostin jalkapalloilijoita, siellä tulee vastaan "taiteilijanimi" sejase? Mitenkäs tämän sanan kanssa, onko käytäntö sanoa urheilijoita taiteilijoiksi yleismaailmallinen vai vain suomi-wikipedian? --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.36 (EEST)

Käytäntö kutsua urheilijan pseudonyymiä taiteilijanimeksi ei rajoitu wikipediaan eikä edes suomen kieleen. Ruotsiksi sanottaisiin artistnamn, englanniksi stage name. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.52 (EEST)

Stage name kattaa laajemman kirjon. Mutta jos se on vakiintunut muuallekin, niin ok. Sitten kysy vapaasti -kysymys: mitä tulee eläkkeelle jääneistä jalkapalloilijoista? Valmentajanpestejä on aika vähän siihen verraten. Kaikki eivät myöskään tienaa urallaan niin paljon että se riittäisi loppuiäksi. jos on nappulaiästä vain pelannut eikä opiskellut kuin pakolliset oppimäärät, niin kolmikymppisenä pitäisi kai jo miettiä mikä minusta tulee isona. --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.06 (EEST)

Jos puhutaan suomalaisesta pääsarjatasosta, niin osa yhdistää opinnot ja pelaamisen siten, että peliuran päättymisen jälkeen joku tutkinto jo on ja siirtyminen muuhun työelämään on helpompaa. Nykyään tällaiseen kaksoisura-ajatteluun pyritään. On myös opintopolkuja ja koulutusohjelmia, jotka nimenomaan on pyritty sovittamaan urheilijoille tai vaikkapa suoraan jalkapalloilijoille. Haaga-Heliassa esim. on tällainen. Näissä opiskeltava ala voi liittyä liikuntaan tai kaupalliseen alaan ja opintoja on rytmitetty kauteen sopivaksi. Nykyään opintoja tehdään myös paljon muunakin kuin läsnäoloa vaativana, jolloin opintojen ja urheilemisen sovittaminen on helpompaa. Tämä riippuu tietysti alasta ja siitä, paljonko aikaa urheilu vie. Urheileminen ei välttämättä pätevöitä valmentajaksi. Esim. jalkapallossa ja monessa muussa lajissa siihen on omat koulutuksensa ja tarkkaan määritellyt koulutuspolkunsa. Ammattiin voi opiskella myös aikuisena, urheilu-uran päättymisen jälkeen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.39 (EEST)

Kiitos valaisevasta vastauksesta. --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

Wikipedisti-tapaaminen Turussa 10.6.

Minä ja Käyttäjä:TiinaKap / Wikiprojekti:Marginaalimerkintöjä haluaisimme tavata muita wikipedistejä Turussa ma 10.6. klo 16-18, paikkana Turun kirjakahvila. Voidaan kertoa meidän hankkeesta, mutta pääpointtina olisi jutella yleistä Wikipediasta ja siihen liittyvistä työkaluista, prosesseista, projekteista yms. Tervetuloa! Jjanhone (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Linkki FB-eventiin.Jjanhone (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 18.23 (EEST)