Vr3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vr3 / O1
Vr3 753 Haapamäellä ruostesuojattuna.
Vr3 753 Haapamäellä ruostesuojattuna.
Perustiedot
Tyyppi höyryveturi
Liikennöitsijä Valtionrautatiet
Valmistaja Hanomag / Tampella
Lukumäärä 5
Numerointi 752–756
Lempinimi Kukko
Tekniset tiedot
Huippunopeus 45 km/h
Paino 77,9 t
Pituus 12 830 mm
Pyörästö 0-10-0

Vr3 (ennen 1942 O1) eli Kukko on suomalainen järjestelyhöyryveturi. Sen rinnakkaismalli on Pr1 (Paikku). Näissä vetureissa on sama alusta, kattila ja kuljettajansuojus, mutta kupujen asettelu, koneisto sekä pyörästö ovat erilaisia johtuen veturien erilaatuisesta käyttötarkoituksesta. Samoin Vr3-vetureissa oli karja-auran paikalla kummassakin päässä vaihtotyössä tarvittava astinlauta.

Ensimmäinen Vr3 tilattiin vuonna 1924. Sen valmisti Hanomag Saksassa tehtaannumerolla 10351 ja se sai numeron 752. Loput neljä valmisti Tampella Oy Tampereella.

Käyttökokemuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vr3 oli aikanaan suurin ja tehokkain järjestelyveturi Suomessa. Se osoittautui nopeasti onnistuneeksi hankinnaksi. Veturi oli Dr14-veturien tuloon asti tehokkain ja käyttökelpoisin laskumäkiveturi.

Linja-ajossa nopeutta lisättäessä veturi alkoi helposti keikkua pituussuunnassa, koska siinä ei ollut telipyöriä vaan ainoastaan viisi vetopyöräparia. Myös hiili- ja vesitilojen ratapihatyöstä johtuva pieni kapasiteetti aiheutti ongelmia erityisesti siirtoajoissa.

Yleisesti ottaen Kukko oli kuitenkin pidetty veturi. Osa nimestä sanotaan aiheutuneen sen mahtavaäänisistä hiukan normaalia kookkaammista viheltimistä; ne oli tarkoituksella suunniteltu niin, jotta kuuluisivat hyvin laajoilla ratapihoilla, joiden yleinen melutaso saattoi olla hyvinkin korkea. ”Kukon iloinen kiekaisu” oli puolen vuosisadan ajan tuttu ja pidetty ääni laskumäissä ja ratapihoilla.

Veturimallissa kokeiltiin myös halkoturbiinia sodan jälkeen hiilipulan aikana vuonna 1949. Veturiin ei kuitenkaan mahtunut yhtenä päivänä tarvittavaa määrää puita vaan lisää piti hakea jatkuvasti. Sen sijaan hiilipoltolla polttoainetta riitti mainiosti koko päiväksi.[1]

Käytöstä poisto ja säilytetyt veturit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vr3 numero 755 entisellä Hyvinkään konepajalla kesäkuussa 2020.

Vr3-veturit olivat käytössä aivan höyrykauden loppuun eli vuoteen 1975.

Prototyyppikappale 752 peruskorjattiin Kuopion konepajalla ja sijoitettiin Kuopion asemalle muistomerkiksi.

Veturi numero 753 on Haapamäen museovarikolla ruostesuojattuna ja numero 755 Hyvinkään konepajalla.

Kaksi huonokuntoisimmaksi päässyttä, numerot 754 ja 756, romutettiin 1970-luvulla.

  • Kari Salo: Kukkona laskumäessä – raskas vaihtoveturi Vr 3 Kukko; Resiina-lehti 4/95
  1. Resiina 4/95, s. 7–8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]