Vilho Elomaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Vilhelm (Vilho) Elomaa (16. tammikuuta 1893 – 11. huhtikuuta 1926 Terijoki)[1] oli suomalainen venäjän- ja saksankielisen kirjallisuuden suomentaja.[2]

Senaatti myönsi 1500 mk venäjänkielen matka-apurahan vuonna 1915 oikeustieteiden ylioppilas Elomaalle kuuden kuukauden oleskelua varten Keisarikunnassa ja hänet nimitettiin vuonna 1916 Helsingin poliisilaitoksen kielenkääntäjäksi. Elomaa oli tällöin Helsingin poliisilaitoksen etsivä konstaapeli.[3][4]

Elomaa toimi tällöin ja myöhemmin kielenkääntäjänä, tehden käännöstöitä, ja antaen kieltenopetusta ainakin Helsingissä, Raumalla, Jyväskylässä ja Terijoella.[5][6][7] Elomaa esiintyi myös näyttämöllä erilaisissa tehtävissä tehden myös käännöksiä teattereille. Rauman näyttämölle ohjelmalliseen iltamaan Elomaa käänsi Anton Tsehovin näytelmän Joutsenlaulu.[8][9]

Elomaan puoliso vuodesta 1916 oli Impi Martta Sofia Helminen (1894–1922).[10][11]

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aleksander Herzen : Eurooppa ja Venäjä : vallankumousmiehen mietteitä ; venäjänkielestä suomentanut Vilho Elomaa. Suuria kysymyksiä 3. Karisto 1918
  • Leo Tolstoi : Kreuzer-sonaatti. Kuuluisia romaaneita 14. Kustannus oy. Ahjo, Jyväskylä 1919
  • Ernst Zahn : Severin Imbodenin rakkaus : romaani ; saksankielestä suomensi Vilho Elomaa. Karisto 1919
  • Katharine Tynan : Säätynsä yläpuolella. Naisten romaaneja 20. Karisto 1919
  • Anton Tsehov : Turha voitto : kertomus. Ahjo, Helsinki 1919, uusi painos Sanasato, Tampere 2003
  • Herman Schmid : Vastoin odotusta : romaani. Karisto 1919
  • Gertrud v. Brockdorff : Viimeinen Tsaaritar : romaani nykyajalta ; saksan kielestä suomensi Vilho Elomaa. Kuuluisia miehiä ja naisia, Romaaneja historiasta 1. Karisto 1919
  • A. K. Tolstoi : Iivana Julman soturi : historiallinen romaani. Ahjo, Helsinki 1920, 2. painos WSOY 1943
  • A. Sipelgas : Punapää-Roosa : novelleja ; venäjänkielisestä käsikirjoituksesta tekijän luvalla suomentanut Vilho Elomaa. Alfa, Helsinki 1920
  • Julius Regis : Sininen jälki : salapoliisiromaani. Ahjo, Helsinki 1920, 2. painos 1922
  • A. Sipelgas : Golgatha : romaani Neuvosto-Venäjän elämästä ; venäjänkielisestä käsikirjoituksesta suom. Vilho Elomaa. V. Kososen kustannusliike, Helsinki 1921
  • A. Sipelgas : Kohtalon siivet : romaani ; venäjänkielisestä käsikirj. tekijän luvalla suom. Vilho Elomaa. Alfa, Helsinki 1921
  • Anton Tsehov : Kuudes osasto. Karisto 1921; Turha voitto. Kustannusosakeyhtiö Ahjo, Helsinki 1919
  • A. Sipelgas : Kun tähdet sammuvat : kertomuksia ; tekijän luvalla käsikirj. suom. Vilho Elomaa. Gummerus 1922
  • Erich Fliess : Lupaus : kertomus Saksan entiseltä Puolalaisalueelta ; saksankielestä suom. Vilho Elomaa. Karisto 1927 (alkuteos Der Proboszcz)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomennokset Fennica Suomen kansallisbibliografia

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kuolinilmoitus, Kieltenopettaja Johan Vilhelm Elomaa, Helsingin Sanomat, 1926, No 111, sivu 2, julkaistu 25.4.1926
  2. ↑ Suomen Kirjailijat 1917–1944, Elomaa, Vilho, sivu 59, toimittaneet Hannu Launonen, Maija Hirvonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 365, Jyväskylä 1981
  3. ↑ Venäjänkielen matka-apurahat, Suomalainen Wirallinen lehti, 1915, No 302, sivu 1, julkaistu 29.12.1915
  4. ↑ Dagens Press, 1916, No 222, sivu 4, julkaistu 25.9.1916
  5. ↑ Länsi-Suomi, 1923, No 106, sivu 1, julkaistu 20.9.1923
  6. ↑ Ilmoituksia, Suursavolainen, 1924, No 71, sivu 4, julkaistu 19.6.1924
  7. ↑ Karjala, 1926, No 104, sivu 5, julkaistu 18.4.1926
  8. ↑ Rauman näyttämö, Länsi-Suomi, 1924, No 16, sivu 2, julkaistu 7.2.1924
  9. ↑ Muualta Suomesta, Rauman Lehti, 1926, No 43, sivu 3, julkaistu 22.4.1926
  10. ↑ Kirkollisia ilmoituksia, Vihittyjä, Helsingin Sanomat 1916, No 5, sivu 10, julkaistu 6.1.1916
  11. ↑ Uusi Suomi, 1922, No 126, sivu 3, julkaistu 3.6.1922
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vilho_Elomaa&oldid=21457024”