Vieki
.jpg)
Vieki on kylä Lieksan kaupungissa, Pohjois-Karjalassa, Viekijärven pohjoispäässä.[1][2] Järveen laskee pohjoisesta Viekijoki kylän läpi. Kylässä on noin 250 asukasta.[3]
Historiallisissa asiakirjoissa kylään viitataan: Wegi by (1589, 1590), Yli weehi (1631). Nimeä on vanhastaan taivutettu Vieki : Viessä, mutta nykyisin taivutusmuoto on useimmiten Viekissä. Kylä on nimetty vesistönimien perusteella.[1][2][4] Viekijärvi on saamelaisperäinen nimi; pohjoissaamen viehka tarkoittaa ’melko(inen), melko suuri’ ja inarinsaamen viehâ on merkitykseltään ’(talon) väki; voima, into’. Varmuutta ei ole, viittaako nimi järven kokoon; järvi on yli peninkulman pituinen.[1][4] Professori ja nimistöntutkija Alpo Räisäsen ainakin Pielisjärven ja Lieksan seuduilla on täytynyt olla saamelaisia ainakin vuoden 1000 tienoilta 1500-luvulle asti.[4]
Viekissä on kirkko, tsasouna, VPK:n paloasema ja kauppa.[5] Suuri osa asukkaista käy töissä kaupungeissa (Lieksan keskustassa tai Nurmeksessa), mutta osa työllistyy paikallisesti.[3] Viessä on aktiivinen vapaapalokunta.[6][7] Siellä toimii myös nuorisoseura (Viekin Nuorisoseura ry), joka järjestää kylällä erilaisia tapahtumia. Kesäisin kesäteatteri ja Pelimannin Sävelin -koulutus järjestävät kesätapahtuman ja nuorille kesämuskarin.
Kylässä on muutama suuri maatila, jotka on tunnettu muun muassa ylämaankarjan ja villisikojen kasvatuksestaan sekä koneurakoinnistaan.[6]
Viekijärven pyhäköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Evankelis-luterilaisen Lieksan seurakunnan Viekijärven kirkko rakennettiin vuosina 1907–1911. Kirkkoon mahtuu noin tuhat henkeä. Kirkon suunnitteli rakennusmestari A. E. Ollilainen arkkitehti Frans Sjöströmin piirtämän Kurkijoen kirkon pohjalta. Goottilaispiirteisen kirkon tornin korkeus on 40 metriä.[8] Kirkossa pidetään Lieksan Vaskiviikkojen konsertteja.
Joensuun ortodoksisella seurakunnalla on rukoushuone eli tsasouna Viekissä (Pyhän Nikolaoksen tsasouna).[9]
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylä sijaitsee Joensuu–Kontiomäki-radan varressa. Asemarakennus on vuodelta 1970. Liikennepaikalla on tavaraliikennettä, mutta ei henkilöliikennettä. Viekissä on pienlentokenttä harrastuskäyttöä varten.
Tunnettuja Viekissä syntyneitä tai asuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anni Pölönen, kansanparantaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Vieki (s. 502) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ a b Vieki (myös Asutusnimihakemiston sivulle linkitetty MML:n Nimistön tietokortti: Vieki) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ a b Arkistoitu kopioVieki kylat.fi. Arkistoitu 19.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ a b c Vanhat paikannimet kielivät saamelaisesta menneisyydestä 18.5.2010. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioVieki - Palvelut kylat.fi. Arkistoitu 20.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ a b Siru Päivinen: Viekissä elää valtavaa väkeä 22.12.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Viekin VPK rakentaa uusia tiloja 7.7.2017. maakaista.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Pyhäköt Lieksan seurakunta, lieksanseurakunta.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Pyhäköt Joensuun ortodoksinen seurakunta. Viitattu 20.7.2021.
- Egyptinkorpi
- Hattusaari
- Hattuvaara
- Höntönvaara
- Hörhö
- Jaakonvaara
- Jamali
- Jongunjoki
- Kelvä
- Kitsinvaara
- Koli
- Kontiovaara
- Kuorajärvi
- Kylänlahti
- Lamminkylä
- Lapalie
- Louhivaara
- Matovaara
- Mätäsvaara
- Märäjälahti
- Nurmijärvi
- Ohtavaara
- Pankakoski
- Pankajärvi
- Puso
- Romppala
- Ruunaa
- Saarivaara
- Savijärvi
- Siikavaara
- Sikovaara
- Sokojärvi
- Sokovaara
- Uusikylä
- Varpanen
- Vieki
- Viensuu
- Vuonisjärvi
- Vuonislahti