Vähäinen rikos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vähäinen rikos eli vähäpätöinen rikos on sellainen rikollinen teko, joka on johtunut anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä, eikä yleinen etu vaadi rikosilmoituksen tekemistä, syytteen nostamista tai rangaistukseen tuomitsemista. Saatuaan tiedon vähäisestä rikoksesta poliisi voi jättää rikosilmoituksen tekemättä, syyttäjä voi olla nostamatta syytettä ja tuomioistuin voi olla tuomitsematta syytettyä rangaistukseen. Vaikka rikoksesta voisi seurata vankeutta, se voi olla niin vähäinen, että tavanomaisista toimista voidaan luopua silloinkin, kun rikos on yleisesti moitittava.[1]

Tieliikennelain (267/1981, 104 §) mukaan syyte voidaan jättää tekemättä ja rangaistus tuomitsematta, jos henkilö syyllistyy liikenteen vaarantamiseen, liikennejuopumukseen moottorittomalla ajoneuvolla, ajokortitta ajoon tai liikennerikkomukseen, kun rikos on olosuhteisiin nähden vähäinen. Poliisi voi tällaisessa tapauksessa antaa syylliselle huomautuksen.[2]

  1. Lasse Nikkarinen: Lakitieto 4, Otava 1983, ISBN 951-1-06460-6, sivut 2315–2316.
  2. Spectrum, WSOY 1976–1983, ISBN 951-1-07239-7, osa 16, hakusana vähäinen rikos.