Ukrajinskyi visnyk
| Ukrajinskyi visnyk Український вісник |
|
|---|---|
| Lehtityyppi | aikakauslehti, samizdat-julkaisu |
| Aihealue | kulttuuri, politiikka |
| Perustettu | 1970-luvun alkupuoli, 1987 |
| Lakkautettu | 1970-luvun alkupuoli, 1987? |
| Päätoimittaja | Vjatšeslav Tšornovil |
| Kotimaa | Ukraina |
| Kieli | ukraina |
Ukrajinskyi visnyk (ukr. Український вісник), ’Ukrainan airut’) oli Ukrainassa ilmestynyt (paitsi numero 5) maanalainen samizdat-julkaisu. Ensimmäiset numerot ilmestyivät 1970-luvun alussa Lännessä, ja niitä käännettiin englanniksi ja ranskaksi.[1] Ukrainassa on ilmestynyt useita saman nimisiä lehtiä.
Lehden sisältö koostui Ukrainan ihmisoikeuksia puolustavista artikkeleista ja venäläistämisten paljastuksista. Siinä käsiteltiin myös ukrainalaiseen älymystöön kohdistuvista sorrosta, kuten suljetuista oikeudenkäynneistä, vankiloista ja vankileireistä sekä puolustuspuheista ja vastalausekirjeistä. Se esitti todisteet Alla Horskan surmasta sekä vainoista, jotka kohdistuivat ukrainalaisiin toisinajattelijoihin, esimerkkeinä Vjatšeslav Tšornovil, Mykola Plahotnjuk, Stepan Hmara, Oles Ševtšenko, Ivan Svitlytšny, Valentyn Moroz, Jevhen Sverstjuk, Svjatoslav Karavanskyi ja Ivan Sokulskyi.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Numeroiden yhdestä viiteen päätoimittaja oli Vjatšeslav Tšornovil. Hänen pidätyksensä jälkeen hänen valmistelemansa numeron 6 julkaisivat maaliskuussa 1972 Myhailo Kosiv, Atena Paško ja Jaroslav Kendzyor. Lehdestä ilmestyi myös ”Kiovan versio”, jonka julkaisivat Jevhun Pronjuuk ja Vasyl Lisovyi. Lehden tekstit ovat kateissa. Vuonna 1974 ilmestyi kaksoisnumero 7–8, jonka julkaisivat Stepan Hmara ja Oles Ševtšenko. Se oli poliittisesti voimakkaasti värittynyt. Numeroa 9 uhkasi tarkastus, ja siksi se tuhottiin.[2]
Lehti ilmestyi tammikuusta 1970 maaliskuuhun 1972 ilman päätoimittajanimeä.[2] Lehdessä julkaistiin myös analyysejä poliittisista aiheista ja kirjallisuudesta, kirjoittajina esimerkiksi Vasyl Symonenko, Ihor Kalynets, Hryhori Tšubai ja M. Kultšynsky. Stepan Hmaran salanimellä Maksym Sahaidak toimittama kaksoisnumero 7–8 erosi aiemmista numeroista siten, että sitä sävytti pikemminkin kansallismielisyys kuin voimakas poliittisuus. Lehti alkoi ilmestyä uudestaan 1987 alkaen taas numerosta 7. Lehden perustajat eivät hyväksyneet kaksoisnumeroa 7–8.[1][3] Vuonna 1975–1976 ilmestyi koneella kirjoitettuja numeroita, joista vastasi ”Ukrainan kansanrintama 2” (UZNO)[2].
1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšornovil aloitti lehden uudestaan elokuussa 1987 perestroikan aikana numerosta 7, ja viimeinen eli 13:s numero ilmestyi 1988. Sen pohjalta syntyi ryhmä Ukrainan Helsinki-liitto (Українська Хельсинська спілка).[2][4]
Mihail Gorbatšovin ja perestroikan aikana lehdessä julkaistiin ensimmäisen kerran toimittajien nimet: Ivan Hel, Vasyl Barladjanu, Myhailo Horyn, Pavlo Skotšok ja päätoimittaja Tšornovil. He kaikki olivat aiemmin olleet vangittuina poliittisista syistä. Lehti julkaisi kirjallisuutta, joka oli aiemmin kiellettyä ja sensuroitua. Suunnitelmista huolimatta lehti lakkasi ilmestymästä. Neuvostolehdistö kohdisti siihen voimakasta arvostelua, toimittajia syytettiin porvarillisesta nationalismista, ja heitä väitettiin läntisen imperialismin agenteiksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Boris Balan: Ukraïns’kyi visnyk Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 8.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ukrainsky Visnyk Dissident Movement In Ukraine. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ V. Kaplun, täydentänyt V. Ovsiyenko: Khmara, Stepan Ilkovych Dissident Movement In Ukraine. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian Helsinki Association ([vanhentunut linkki]) The war in 60 minutes. UA war explained. Arkistoitu . Viitattu 9.10.2022. (englanniksi, ukrainaksi)