Turvaohjaamo
Turvaohjaamo (puhekielessä hytti) on varsinaisesta ajoneuvon rungosta erillinen rakenne. Turvaohjaamon tehtävä on suojella ajajaa – joko estämällä koneen kaatuminen enempää kuin kyljelleen tai varmistamalla riittävä tila, mikäli kone kierähtää ympäri. Turvaohjaamon sijasta voidaan joissain tapauksissa käyttää turvakehystä/-kaarta ja silloin myös lannevyö on suositeltava.[1]
Sääolosuhteilta suojaava turvaohjaamo on pakollinen päältäajettavissa traktoreissa, metsätyökoneissa ja kaivinkoneissa. Lisäksi, jos kuljetettava tavara voi aiheuttaa kuljettajalle vaaran, on laite varustettava riittävillä suojavarusteilla (esim. trukin ajajan yläpuolinen suojaverkko).[2] Ennen jäälle ajamista on myös hyvä kokeilla ohjaamon ovien sekä ikkunoiden avautuvuus ja pitää kattoluukku avoinna.
Turvaohjaamolla varustetun ajoneuvon kaatuessa on muistettava: Älä hyppää, vaan pidä tiukasti kiinni ohjauspyörästä tai ohjaamon sivulla olevista kahvoista.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maatalouteen alettiin saada traktoreita ja työkoneita entistä enemmän 1950-luvun kuluessa, ja kaupanpäällisinä tulivat niiden käytöstä aiheutuneet vaaratekijät. Silloisissa oloissa tärkeämpää oli kuitenkin se, että yleensä saatiin traktori sen sijaan että olisi mietitty sen turvallisuutta. Silloisessa Maatalouskoneiden Tutkimuslaitoksessa oli jo 1950-luvun kuluessa kiinnitetty traktoreita arvosteltaessa huomiota myös niiden turvallisuuteen ja käyttömukavuuteen. Ruotsissa turvaohjaamo tai -kehys tuli traktorien pakolliseksi varusteeksi jo vuonna 1959, ja tämän päätöksen jälkeen myös Suomen silloinen sosiaaliministeriö aktivoitui asiassa. Vuonna 1967 annettiin valtioneuvoston päätös, jonka mukaan turvaohjaamo tuli pakolliseksi Suomessa heinäkuun alusta 1969 lähtien uusina myytävissä traktoreissa. Suomalainen Valmet otti turvaohjaamon traktoriensa vakiovarusteeksi jo vuonna 1967 esitellystä Valmet 900 -mallista alkaen.[4]
Turvaohjaamopakolla oli tuoreeltaan varsin vähän kannatusta muualla kuin viranomaisten keskuudessa. Maatalouden neuvontajärjestöt vastustivat sitä voimakkaasti, ja Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) esitti, että yksityiset viljelijät jätettäisiin sen ulkopuolelle. Yleisesti väitettiin, että ohjaamo oli kallis, se vaikeutti työkoneiden kiinnittämistä traktoriin ja se teki traktorin huoltotyöt miltei mahdottomiksi suorittaa. Ensimmäisten turvaohjaamojen pahimpana ongelmana oli erittäin voimakas sisämelu, joka ylitti Maatalouskoneiden Tutkimuslaitoksen mittauksissa monen traktorin osalta 100 desibelin rajan. Jälkiasennettujen hyttien osalta melutason alentamista pidettiin miltei toivottomana tehtävänä, mutta parannusta saatiin vähitellen. Suomessa oli enimmillään liki 20 turvaohjaamojen valmistajaa. Loppuvuodesta 1971 esitelty Valmet 502 -traktori, johon turvaohjaamo kuului kiinteänä osana, alitti ensimmäisenä maailmassa 85 desibelin melutason. Tehdasasenteiset turvaohjaamot yleistyivät tuontitraktoreissa 1970-luvun puolivälistä lähtien, kun traktorien turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä tuli muihinkin Euroopan maihin.[4]
Turvaohjaamo on ollut pakollinen varuste vuodesta 1969 lähtien kaikissa yli 500 kg -painoisissa traktoreissa. Turvaohjaamosta tarkastetaan ensirekisteröinnin yhteydessä muun muassa lujuusominaisuuksien riittävyys, esimerkiksi osoittamalla ohjaamon tyyppihyväksyntä.[5] Hytittömän traktorin kaatuminen on ollut yleinen kuolemaan johtanut tapaturma. Turvaohjaamon pakollisuus on vähentänyt koneen kaatuessa sattuvien vakavien tapaturmien määrää.
Vanhanaikaisista traktoreista turvaohjaamo puuttuu tai se on voitu asentaa jälkikäteen. Pitkään sen jälkeen kun turvaohjaamon pakollisuus astui voimaan, useisiin ulkomaisiin traktorimalleihin lisättiin turvaohjaamo vasta jälkiasennuksena Suomessa, jotta ne voitiin myydä täällä. Nykyaikaisten turvaohjaamojen ergonomia on parantunut huomattavasti vanhanaikaisiin ohjaamoihin verrattuna.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Traktorin perusturvallisuudesta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Turvaohjaamon vaatimukset, Valtioneuvoston asetus 12.6.2008/403, 16§, 17§
- ↑ Traktorin kaatuessa, s. 7.
- ↑ a b Olli Näri (toim.): Koneellistuva maataloutemme: 85 vuotta maatalouskoneiden tarkastus- ja koetustoimintaa, s. 311–314. Helsinki: Valtion Maatalousteknologian Tutkimuslaitos, 1987.
- ↑ Turvaohjaamo maahantuoduissa traktoreissa[vanhentunut linkki]