Turkin juutalaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Türkiye Yahudileri
יהודים טורקים
(Djudios Turkos)
Merkittävät asuinalueet
 Israel77 000[1]
 Turkki23 000[2]
Kielet turkki, ladino, jiddiš, heprea, jevani
Uskonnot Juutalaisuus

Turkin juutalaiset ovat Turkissa asuvia juutalaisia. Osa heistä polveutuu 1400-luvun lopulla maahan Espanjasta tulleista sefardijuutalaisista. Pieni osa polveutuu myös aškenaseista. Juutalaisten määräksi Turkissa on arvioitu noin 23 000. Juutalaiset puhuvat turkin lisäksi ladinoa ja jiddišiä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaismies Osmanien valtakunnasta, piirros vuodelta 1779.

Turkin juutalaiset ovat peräisin monista eri populaatioista kuten Anatoliasta, Balkanilta ja Lähi-idän alueilta. Osa on Espanjasta vuonna 1492 karkotettujen juutalaisten jälkeläisiä. Lähi-idässä oli osmanivalloitusten aikana paljon juutalaisia, joista osa muutti kauppiaina Bursaan tai Istanbuliin.

Juutalaiset saivat yleensä elää Osmanivaltiossa rauhassa, vaikka heitä rajoittivat dhimmi-säännöt. Pahin vaino oli Mehmed IV:n (1648–1687) aikana, jolloin juutalaisista tehtiin syyllisiä Konstantinopolin paloon vuonna 1660. Heidät pakotettiin myymään omaisuutensa muslimeille ja sitten karkotettiin. Seuraavana vuonna juutalaisten pukeutumiseen annettiin tunnistamista auttavia määräyksiä, heidän omaisuuttaan takavarikoitiin ja synagogia hävitettiin. Vuosina 1663–1687 juutalaisten hovilääkärien ja muun henkilöstön oli pakko kääntyä islamiin. Juutalaiset korvattiin korkeissa viroissa kreikkalaisilla ortodokseilla.[4]

Juutalaiset suojeltiin Lausannen sopimuksella vuonna 1923, mutta heitä pidetään silti toisen luokan kansalaisina. Lausannen sopimuksesta lähtien juutalaisiin ja muihin ei-islamilaisiin vähemmistöihin on kohdistettu väkivaltaa. Valtio ei esimerkiksi puuttunut väkijoukkojen juutalaisia vastaan harjoittamaan väkivaltaan Traakiassa vuonna 1934 ja Istanbulissa vuonna 1955. Vuosina 1941 ja 1942 muita kuin muslimeita pakkovärvättiin työpataljooniin ja vuonna 1942 astui voimaan heitä syrjivä omaisuusvero. 1960-luvulta lähtien muiden kuin muslimien säätiöiden ja järjestöjen omaisuutta on takavarikoitu. Nykypäivänä suurin osa Turkin juutalaisista asuu Istanbulissa, Izmirissä asuen noin 2 500 juutalaista. Muualla maassa juutalaisten määrä on erittäin pieni. Istanbulissa on 19 synagoogaa, joista yksi on aškenasien.[3]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Turkin juutalaisten lapsista käy valtion kouluja, joissa opetus tapahtuu turkiksi. Turkin juutalaisilla on myös omat yhteisön ylläpitämät ala- ja yläasteet Istanbulissa, sekä ala-aste Izmirissä. Näissäkin kouluissa opetus tapahtuu pääasiassa turkiksi, mutta niissä opiskellaan myös hepreaa. Ladinoa puhuu enää lähinnä vanhempi sukupolvi nuorempien siirtyessä kokonaan turkin kieleen. Ladinoa on kuitenkin pyritty suojelemaan.[5] Ladinolla on Turkissa noin 8 000 puhujaa[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Israel Central Bureau of Statistics - Estimated numbers of Turkish born Jews in Israel (hepreaksi)
  2. http://www.musevicemaati.com/index.php?contentId=33 (Arkistoitu – Internet Archive) Chief Rabbinate of Turkey - Numbers: Total is estimated at around 23.000. The 25th community in size according to WJC data
  3. a b Jews Minority Rights Group International. Viitattu 15.4.2011. (englanniksi)
  4. Ira M. Lapidus: A History of Islamic Societies, s. 349–351. Cambridge University Press, 2022.
  5. Naim Avigdor Güleryüz: The Jewish Virtual History Tour - Turkey The Jewish Virtual History Tour. Viitattu 17.4.2011. (englanniksi)
  6. Ladino - A language of Israel Ethnologue. Viitattu 17.4.2011. (englanniksi)