Tell Sabi Abyad

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tell Sabi Abyad on Pohjois-Syyriassa sijainnut rauniokumpuryhmä, jossa oli muinainen kylä. Paikalta on löydetty varhaisia maalattuja saviastioita. Noin vuonna 6200 eaa. seudun kulttuuri vaihtui toiseksi. Noin 5100 eaa. tapahtui uusi vaihdos, kun Halaf-perinne levittäytyi tänne. Kylässä oli Keski-Assyrian ajan varuskunta. Kylä hylättiin vuoden 1200 eaa. jälkeen. Paikka ryöstettiin Syyrian sisällissodan aikana vuonna 2014.

Varhaisin asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikka on Pohjois-Syyrian Balikhinlaaksossa. Varhaisin asutus on Tell Sabi Abyad II-kummussa. Tämän 4,5 m korkean kummun ala on noin 1 ha. Varhaisin asutus on PPNB-ajalta 7550–6850 eaa.

Noin 6700 eaa. ilmestyi massatuotetu keramiikka Tell Sabi Abyadiin. Jotkut saviastiat olivat maalattuja, mikä oli tuohon aikaan harvinaista. Mutta keramiikan maalaus jäi aikaa myöten pois, ja saviastioista tuli karkeatekosiempia.

Muutos 6200 eaa.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 6200 eaa. Lähi-idässä vallitsi suuri kuivuus. Asituksia hylättiin, mutta ei Tell Sabi Abyadia. Vuoden 6200 eaa. jälkeen ilmestyivät suuret varastohuoneet ja pienet ympyräholvit eli tholokset, jotka olivat ehkä varastoja. Keramiikan maalaus ilmestyi uudelleen, ja niihin tuli pieniä nuolenkärkiä. On löytnyt savisia värttinöitä, mikä kertoo varhaisesta kankaanteosta, ja sinettejä ja laskurahoja, mikä viittaa valvottuun hyödykkeiden varastointiin. Noin 6000 eaa. tuhoutui tulipalossa täällä niin sanottu "Palanut kylä".

Siirtymäkausi Halaf-perinteeseen oli noin 5200–5100 eaa. Itse Halaf alkoi noin 5100–5000 eaa. Halafia luonnehtivat kupumaiset tholos-rakennukset, jotka olivat ehkä varastoja. Taloissa oli useita huoneita. Kotieläimet olivat pääosin vuohia, mutta myös lampaita, sikoja ja nautoja pidettiin. Viljelyssä oli enimmäkseen emmervehnää, mutta myös einkornia, ohraa ja pellavaa. Linssiä ja hernettä viljeltiin vain vähän, jos vertaa moniin muihin ajan paikkoihin.