Stenbergan linna
| Stenbergan linna | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Masku, Suomi |
| Koordinaatit | 60°32′05″N 22°00′19″E / 60.5347°N 22.0053°E |
| Rakennustyyppi | Linna ja raunio |
 Stenbergan linna |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Stenbergan linna eli Teinperin linna oli keskiaikainen linna, jonka rauniot sijaitsivat Maskussa, Varsinais-Suomessa. Kyseessä on ollut linnoitettu kuninkaankartano, josta on ensimmäinen historiallinen tieto vuodelta 1398. Tällöin maanpakoon lähtenyt Suomen laamannikunnan laamanni, Albrekt Mecklenburgilaisen kannattaja ritari Jaakko Abrahaminpoika Djäkn luovutti kartanon yhdessä Maskun Lellaisten, Kuivaisten ja Ajonpään talojen kanssa Wibrud Korttummen haltuun.[1][2] Linna saattaa olla Turun voutina 1377-99 toimineen Djäknin rakennuttama ja peräisin 1300-luvun lopulta. Linnan ensimmäisen rakennusvaiheen on kuitenkin arveltu ajoittuvan jo 1100-1200-lukujen vaihteeseen.[2]
Albrektia seurannut kuningatar Margareeta I takavarikoi linnan, ja vuonna 1438 kruunu lahjoitti kartanon Maskunjokilaaksoon perustetun Armonlaakson (lat. Vallis gratiae, ruots. Nådendal) birgittalaisluostarin haltuun. Reformaation myötä kartano peruutettiin jälleen luostarilta kruunulle vuonna 1556. Tarkalleen ei tiedetä, milloin linna on raunioitunut.[3] Kansanperinteen mukaan sen hävittivät linnan edustalle purjehtineet vihollisten ammukset.[4]
Albrekt Mecklenburgilaisen valtakausi oli Suomessa linnafeodalismin aikaa, jolloin uusi kuningas jakoi kannattajilleen palkkioksi läänityksiä ympäri Ruotsin valtakuntaa.[5] Ritarit rakennuttivat mailleen pieniä linnoituksia, joista monet myös raunioituivat pian Albrektin valtakauden päätyttyä.[6]
Linna on sijainnut noin 10 metriä korkealla kalliolla muinaisessa Maskunjokisuussa. Paikalta on löydetty historialliselle ajalle kuuluvia rakennusjäännöksiä. Paikalla on todennäköisesti ollut kivinen puolustustorni (15 × 15 m).[2] Jyrkkäreunainen kallio on sopinut hyvin puolustusvarustukselle.
Arkeologiset kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1908 Stenbergan linnavuorella suoritettiin kaivauksia arkeologi Juhani Rinteen johdolla. Löytöluettelon mukaan jäljellä oli tuolloin enää vain hajanaisia perustuksia. Linnan ulko- ja väliseinät oli tehty harmaasta kivestä, jonka lisäksi esimerkiksi kattoholveissa, portaissa ja itäiseinän friisissä on käytetty materiaalina tiiltä. Paikalta löydetyt laastinpalaset antavat myös viitteitä rapatuista seinistä. Kaivauksissa löydettiin mm. lasia, rautaesineitä, poltettua savea ja profiilitiiliä.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haggrén, Georg: ”Keskiaika”, Muinaisuutemme jäljet, s. 369–536. [Helsinki]: Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-363-4.
- Oja, Aulis: Maskun historia I. Turku: Maskun kunta ja seurakunta, 1966.
- Stenberga Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. Viitattu 13.8.2018.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]