Stig Weckman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stig Albert Oskar Weckman
Henkilötiedot
Syntynyt5. heinäkuuta 1902[1]
Oulu
Kuollut15. lokakuuta 1956[1]
Kööpenhamina
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti toimitusjohtaja
ArvonimiVuorineuvos
Vanhemmat Reinhold Weckman ja Elin Johanna Snellman[1]
Puoliso Johanna Emmy Sophie Frosterus

Stig Albert Oskar Weckman (5. heinäkuuta 1902 Oulu15. lokakuuta 1956 Kööpenhamina) oli suomalainen tekniikan tohtori ja Kemi Oy:n toimitusjohtaja.

Weckmanin vanhemmat olivat eversti, toimitusjohtaja Johan Reinhold Weckman ja Elin Johanna Snellman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 ja valmistui diplomi-insinööriksi 1927 sekä väitteli tekniikan tohtoriksi 1932.

Weckman oli Kemi Oy:n palveluksessa vuodesta 1934 toimien yhtiön yli-insinöörinä 1934–1936 ja toimitusjohtajana 1937–1952. Hän oli myös yhtiön johtokunnan puheenjohtaja 1947–1953. Lapin sodan jälkeen Weckman osallistui aktiivisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan johtamiseen ja hän sai suurelta osin näistä ansioista vuorineuvoksen arvon 1948.

Weckman johti Kemi-yhtiötä varovaisesti ja perinteisessä patruunahengessä. Työrauha ostettiin yleistä tasoa korkeammille palkoilla mutta Weckmanin kauteen osui kuitenkin kesällä 1949 tapahtunut Kemin lakkoliike. Vuonna 1950 Weckman hankki yhtiölle suuren lainan investointeja varten, mutta tämän seurauksena yhtiö velkaantui pahoin ja lopulta sen omistus jouduttiin Suomen Pankin asettamien ehtojen mukaisesti järjestelemään uudelleen. Uudelleenjärjestelyjen seurauksena myös Weckman menetti paikkansa ja hänen seuraajakseen toimitusjohtajana tuli Aulis Kairamo.

Jätettyään Kemi Oy:n Weckman muutti Kööpenhaminaan Finncellin ja Finnboardin sikäläisen agentuurin johtajaksi. Stig Weckman kuoli Kööpenhaminassa kolmen vuoden kuluttua 54 vuoden ikäisenä.

Stig Weckman oli naimisissa vuodesta 1928 professori Sigurd Frosteruksen tyttären Johanna Emmy Sophie Frosteruksen kanssa.

  1. a b c Mauri Mönkkönen: Vuorineuvos Stig Weckman (1902–1956). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 6.11.2014