Salla Lintonen
| Salla Lintonen | |
|---|---|
 Salla Lintonen Helsingissä 2023 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Salla Lintonen |
| Syntynyt | 13. huhtikuuta 1983 Kirkkonummi |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 2004– |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Salla Lintonen (s. 13. huhtikuuta 1983) on suomalainen näyttelijä, joka on luonut uraa myös Ranskassa. Hän on näytellyt muun muassa ranskalaissarjassa Spiral (Canal+), elokuvassa To the Top ja Amazon Primelle myydyssä sarjassa A Billion to One, jossa hän esitti yhtä sarjan päärooleista.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salla Lintonen näytteli ensimmäisen televisioroolinsa vuonna 2004 Marjut Komulaisen ohjaamassa tv-sarjassa Pieni rakkaustarina[2]. Syksyllä 2006 hän vieraili sotilas Jasmin Kiilan roolissa draamasarjassa Kotikatu.[3]
Lintonen valmistui Metropolia-ammattikorkeakoulusta esittävän taiteen koulutusohjelmasta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi keväällä 2009.[4]
Syksyllä 2010 hän näytteli ensimmäisen televisioroolinsa Ranskassa tv-sarjassa Interpol (ohjaus Bruno Garcia).
Keväällä 2012 Lintonen valittiin lyonilaisen Compagnie des Asphodèlesin produktioon Les Irrévérencieux, joka voitti lehdistön Coup de Coeur -kunniamaininnan Avignonin teatterifestivaaleilla kesällä 2013 ja kiersi sen jälkeen ympäri Ranskaa.[5]
Vuonna 2014 Lintonen oli residenssissä Compagnie Michel Tallaronin kanssa Musée de Valencessa Ranskassa ja näytteli pienen roolin ranskalaisessa televisioelokuvassa Merci pour tout Charles (ohjaus Ernesto Oña).[6]
Les Irrévérencieux esitettiin kolmannen kerran 50-vuotisjuhlaansa viettävillä Avignonin OFF-teatterifestivaaleilla kesällä 2015, ja näytelmän kiertue jatkui sen jälkeen Ranskassa, Martiniquessa[7] ja Guadeloupessa.[8]
Lintonen esiintyi Pekka Niskasen Minä ja La Tourette[9]-videoinstallaation pääroolissa vuonna 2015. Teos oli esillä Muu-galleriassa Helsingissä marraskuussa 2015. Myös koreografi ja elokuvaohjaaja Rami Hassounin palkittu[10] lyhytelokuva Message To.. valmistui samana vuonna ja kiersi ympäri maailmaa useilla elokuvafestivaaleilla. Lintonen näytteli yhtä elokuvan päärooleista syyrialaisen aktivistin, runoilijan ja näyttelijän Fadwa Suleimanin kanssa.[11]
Keväällä 2016 Compagnie des Asphodèlesin Le Quatrième Mur-näytelmä tuli ensi-iltaan, ja Lintonen kiersi esityksen kanssa 2016-2019 Ranskassa[12], Espanjassa[13], Sveitsissä[14], Martiniquessa[7], Uudessa Kaledoniassa, Ranskan Guayanassa[15] ja Guadeloupessa.[16]
Vuonna 2016 Lintonen valittiin yhteen kansainvälisen A Billion to One -sarjan päärooleista, hän esitti virolaista Katri Seppiä sarjan ranskalaisissa jaksoissa[17]. Sarja myytiin myöhemmin Amazon Primelle[18].
Talvella 2017 Lintonen nähtiin Madame Dufourin roolissa Serge Hazanaviciuksen ohjaamassa kokoillan elokuvassa Tout Là-Haut (To the Top).[19]
Lintonen näytteli 2018-2019 Ranskassa televisiosarjoissa Paris Etc, Cassandre, Profilage ja Alice Nevers - La juge est une femme. Hänen viimeisin roolinsa Ranskassa oli ruotsalainen diplomaatti Madame Svar Canal+ -sarjassa Engrenages (2020), jonka ohjasi Jean-Philippe Amar[20] ja joka esitettiin myös BBC:llä keväällä 2021 (englanniksi Spiral).[21]
Suomessa Lintonen vieraili kesällä 2018 Hannaleena Haurun elokuvassa Metatitanic, talvella 2019 Juho Kuosmasen ohjaamassa sarjassa Kakarat, sekä tammikuussa 2020 Inari Niemen ohjaamassa sarjassa Mieheni vaimo.[3] Hänet voi nähdä näyttelemässä Sari Havaksen kanssa televisiosarjassa Syke (kausi 15), jaksot ohjasi Annika Grof.[22]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lintosen äiti on journalisti-tutkija Kati Lintonen ja isä elokuvaohjaaja Ilmo Lintonen. Hänen aviopuolisonsa on ranskalainen näyttelijä Yannick Rosset.[23]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Singing for Lenin – (videoteos, pääosa) ohjaus Riikka Kuoppala, 2013
- Minä ja La Tourette – (videoteos, pääosa) ohjaus Pekka Niskanen, 2015
- Message to.. – (lyhytelokuva) ohjaus Rami Hassoun, 2015
- Tout Là-Haut – Madame Dufour, ohjaus Serge Hazanavicius, 2017
- Chorégrave – (lyhytelokuva), ohjaus Jake Russell, 2017
- Repeat:Helsinki – (lyhyelokuva) Helena (pääosa), ohjaus Guillaume Pin, 2018
- Metatitanic – feministifilosofien pomo, ohjaus Hannaleena Hauru, 2018
- Can you bear me? - (lyhytelokuva) Veera (naispääosa), Julia Shuvchinskaya, 2018 [24]
Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pieni rakkaustarina – Anni Hursti, ohjaus Marjut Komulainen, 2004
- Kotikatu – Jasmin Kiila, ohjaus Jussi Niilekselä, 2006
- Joku kaltaiseni – baarinainen, ohjaus Johanna Vuoksenmaa, 2007
- Suuri performanssi – kuoro, ohjaus Tapio Piirainen, 2008
- Sydänjää – kätilö, ohjaus Jyri Kähönen, 2009
- Interpol – ruotsalainen tarjoilija, ohjaus Bruno Garcia, 2011
- Merci pour tout Charles – kollega, ohjaus Ernesto Oña, 2014
- A Billion to One – Katri Sepp, ohjaus Ingrid Franchi, 2015
- Paris Etc – talon emäntä, ohjaus Zabou Breitman, 2018
- Cassandre – luonnonsuojelija, ohjaus François Guérin, 2019
- Alice Nevers – Jeanne Roussel (nuorena), ohjaus Jean-Christophe Delpias, 2019
- Profilage – Alina Rukowsky (nuorena), ohjaus Chris Briant, 2019
- Kakarat – Stéphanie Gillet, ranskalainen ydinvoimaekspertti, ohjaus Juho Kuosmanen, 2020
- Engrenages / Spiral – Madame Svar, ohjaus Jean-Philippe Amar, 2020
- Mieheni vaimo – kirjanpitäjä, ohjaus Inari Niemi, 2022
- Syke - Tuuli Peltola, ohjaus Annika Grof, 2023
Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Le charme obscure d’un continent / Dunkel lockende Welt (Klaus Händel), ohj. Grégory Faive, Théâtre 145, Grenoble, 2009
- Othello (W.Shakespeare), ohj. Elisabeth Chastagnier, Théâtre Tête d'Or, Lyon, 2010
- Quelqu’un va venir (Jon Fosse), ohj. Michel Tallaron, Théâtre municipal de Sens, 2011
- Des racines et des elles, ohj. Christèle Rifaux, 2012
- Les Sonnets ou le portrait de monsieur W.S. (W.Shakespeare), ohj. Benjamin Forel, Pariisi, 2012
- Jack l’éventeur (Robert Desnos), ohj. Florian Santos, 2012
- Les Irrévérencieux (L.Franceschi),ohj. Luca Franceschi, Compagnie des Asphodèles, 2012–2019
- Attends-moi à la porte de la mer (M.Darwich), ohj. Michel Tallaron, 2014
- Le Quatrième Mur (Sorj Chalandon), ohj. Luca Franceschi, Compagnie des Asphodèles 2016–2019
- Là le feu, ohj. ja käsikirj. Jonathan Lobos, Théâtre du Bruit, 2019-2020
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Salla Lintonen IMDb. Viitattu 20.9.2021.
- ↑ ”Pieni rakkaustarina | Jakso 2: Ruusuja”. fi
- ↑ a b Salla Lintonen IMDb. Viitattu 17.6.2021.
- ↑ Salla Lintonen: Angstinpoiston ammattilainen : katsaus teatteri-ilmaisun ohjaajan ja flirttikouluttajan työhön www.theseus.fi. 2009. Viitattu 19.6.2021.
- ↑ Club de la Presse du Grand Avignon et du Vaucluse www.facebook.com. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ ”Merci pour tout, Charles”.
- ↑ a b Les irrévérencieux. « Le quatrième mur ». Une commedia dell’arte contemporaine | Madinin-art Critiques Culturelles de Martinique madinin-art.net. Viitattu 26.3.2019. (ranskaksi)
- ↑ Les Irrévérencieux en tournée en Guadeloupe - Actualité Guadeloupe guadeloupe.coconews.com. Viitattu 26.3.2019.
- ↑ http://www.muu.fi/site/?p=9369&lang=fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ ”ARFF International // Official Selection - Aug.2016”. ARFF INTERNATIONAL (käsikirjoitus). 2016-09-30.
- ↑ message-to message-to. Arkistoitu 26.3.2019. Viitattu 26.3.2019. (ranskaksi)
- ↑ Morgane P: CRITIQUE: « Le Quatrième Mur » par la Compagnie des Asphodèles : une histoire de c(h)oeur bullesdeculture.com. 17.7.2017. Viitattu 26.3.2019. (ranskaksi)
- ↑ Festival de théâtre en français 2018: Le Quatrième mur Time Out Barcelona. Viitattu 26.3.2019. (katalaaniksi)
- ↑ Tempslibre.ch: Le quatrième mur, Spectacle à Sion tempslibre.ch. 9.8.2017. Viitattu 26.3.2019. (ranskaksi)
- ↑ Cietg973: Le quatrième mur Théâtre de Macouria. Arkistoitu 15.5.2019. Viitattu 15.5.2019. (ranskaksi)
- ↑ arapaho: Le quatrième mur Guadeloupe.fr. 9.1.2019. Arkistoitu 26.3.2019. Viitattu 26.3.2019. (ranskaksi)
- ↑ A Billion to One Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- ↑ CollabFeature CollabFeature. Viitattu 15.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Salla Lintonen IMDb. Viitattu 29.6.2020.
- ↑ Salla Lintonen IMDb. Viitattu 26.3.2019.
- ↑ ”Spiral - Series 8: Episode 1”. en-GB
- ↑ Annika Grof - Syke annikagrof.com. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Salla Lintonen IMDb. Viitattu 17.6.2021.
- ↑ ”Can you bear me? (2019) - IMDb”.
|
