Rämepörhömittari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rämepörhömittari
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Lycia
Laji: lapponaria
Kaksiosainen nimi

Lycia lapponaria
(Boisduval, 1840)[2]

Katso myös

  Rämepörhömittari Wikispeciesissä
  Rämepörhömittari Commonsissa

Rämepörhömittari (Lycia lapponaria) on harvinainen lovimittareihin kuuluva perhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rämepörhömittarikoiraan siipien kärkiväli on noin 3 cm. Naaras on siivetön.[2][3] Laji on tummempi ja siiviltään läpikuultavampi kuin lähilaji koivikkopörhömittari. Rämepörhömittarin etusiipien ripset ovat lisäksi yksiväriset, erotuksena em. lajista.[2]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitä tavataan Pohjoismaissa, Venäjällä, Baltiassa ja Britteinsaarten pohjoisosassa. Suomesta se puuttuu Ahvenanmaalta ja on alueellisesti uhanalainen muualla maan eteläosassa.[2][4] Lajin lentoaika alkaa Suomessa lumien lähtiessä ja on parhaimmillaan huhtikuun viimeisellä ja toukokuun ensimmäisellä viikolla. Lapissa laji voi lentää vielä kesäkuun puolivälin jälkeenkin.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rämepörhömittaria tavataan Suomen eteläosissa vain rämeillä, mutta Lapissa se lentää myös tunturikankailla. Koirasyksilöt parveilevat noin puolen tunnin ajan ilta-auringon aikaan, noin tuntia ennen auringonlaskua. Siivettömät naaraat puolestaan oleilevat rämemäntyjen ja Lapissa myös tunturikoivujen rungoilla. Laji talvehtii useimmiten kuoriutumisvalmiina kotelona. Joskus laji voi talvehtia kotelovaiheessa kaksi kertaa.[2]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat vaivaiskoivu sekä vähemmässä määrin myös mustikka ja juolukka tai suopursu.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Rämepörhömittari – Lycia lapponaria Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b c d e f Kauri Mikkola, Ilkka Jalas & Osmo Peltonen: Suomen perhoset - Mittarit 2, s. 173. Hanko: Suomen Perhostutkijain Seura, 1989. ISBN 951-9221-23-9.
  3. Ian Kimber: 1929 Rannoch Brindled Beauty Lycia lapponaria ukmoths.org.uk. 2010. UKMoths. Viitattu 30.8.2010. (englanniksi)
  4. Alueellisesti uhanalaiset perhoset (LC) 15.10.2001. ymparisto.fi: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.8.2010.