Pyhän Vladimirin ritarikunta
Pyhän Vladimirin ritarikunta (ven. Орден Святого Владимира, Orden Svjatogo Vladimira) oli venäläinen keisarillinen ritarikunta, joka perustettiin keisarinna Katariina Suuren käskystä 3. lokakuuta 1782 apostolien vertaisena pidetyn ruhtinas Vladimir Suuren kunniaksi, joka oli 800 vuotta aikaisemmin kastanut Kiovan rusit.[1] Venäjän keisarikunnan ritarikuntien keskenäisessä järjestyksessä Pyhän Vladimirin ritarikunta on 5. korkein.[2]
Vuoteen 1900 asti nimitys ritarikuntaan oikeutti automaattisesti perinnölliseen aatelisarvoon, mutta keisarin määräyksestä tätä muutettiin siten, että vasta nousu 3. luokkaan oikeutti aatelisarvoon.[3]
Ritarikunta lakkautettiin vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.[1] Romanovin suku on kuitenkin jatkanut kunnianosoituksen jakamista. Vuonna 1957 Venäjän ortodoksinen kirkko perusti oman samannimisen ritarikunnan, jota jaettiin tunnustuksena kirkon alaisuudessa toimiville munkeille ja nunnille.[3]
Myöntämisperusteet ja tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkujaan ritarikunnalla palkittiin siviilejä, jotka olivat pelastaneet ihmishengen tai tehneet työtä nälänhädän helpottamiseksi. Krimin sodan aikana sillä palkittiin myös rintamalla ansioituneita sotilaita. Kaikki ritarikuntaan nimitettävät nimitettiin ensin alimpaan luokkaan ja uusi ritarikunnan sääntöjen mukainen ansio johti vastaisuudessa ylennykseen.[4] Virkamiehet saattoivat saada nimityksen ritarikuntaan 35 vuoden uran jälkeen.[5]
Ritarikunnassa on neljä luokkaa:[6]
I luokka- II luokka
- III luokka
- IV luokka
Kaikki ristit olivat kultapohjaisia ja päällystetyt molemmilta puolilta punaisella emalilla. Aleksanteri II:n aikana valmistettiin jonkin aikaa myös mustalla emalilla varustettuja kunniamerkkejä, mutta ne ovat harvinaisempia. I ja II luokan rintatähdet olivat hopeaa, osin kullattuja, ja niissä oli keskusmedaljongin ympärillä teksti: ”Hyöty Kunnia ja Maine” sekä keskellä kirjaimet C.P.K.B. (Pyhä Apostolinvertainen Ruhtinas Vladimir).[7]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kunniamerkin kanto-ohje vasemmalta oikealle: IV, III, II ja I luokan ristit. -
Venäläinen postimerkki Pyhän Vladimirin tunnuksella 1999.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b The Order of Saint Prince Vladimir (St. Vladimir Order) was established Presidential Library. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Ордена Российской империи Научная Россия. 9.10.2014. Viitattu 27.5.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b The Imperial Order of Saint Prince Vladimir - Russian Dynastic Orders identifymedals.com. 12.8.2020. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Imperial Russian Order of St Vladimir, 4th Class The Australian War Memorial. 2024. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Order of Saint Vladimir, Civil Division, IV Class Cross Medalbook. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ ODM of Imperial Russia: Order of St Vladimir medals.org.uk. 2024. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Pyhän Vladimirin Ritarikunta eskoff.net. 2024. Viitattu 27.5.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhän Vladimirin ritarikunta Wikimedia Commonsissa
