Punaisten uhrien muistomerkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Punaisten uhrien muistomerkki
Nimi Punaisten uhrien muistomerkki
Tekijä Marjo Heino
Valmistumisvuosi 2018
Taiteenlaji veistos
Sijainti Keski-Porin kirkon puisto
Paikkakunta Pori
Koordinaatit 61.489228°N, 21.799675°E

Punaisten uhrien muistomerkki on vuonna 2018 paljastettu kuvanveistäjä Marjo Heinon suunnittelema muistomerkki, joka sijaitsee Porissa Keski-Porin kirkon puistossa. Se on omistettu Suomen sisällissodan punaisen osapuolen uhreille.[1]

Graniittiseen kivipaateen on kiinnitetty pyöreä pronssireliefi, jonka alapuolella on runoilija Aulikko Oksasen säe ”Ei synny rakkautta ilman oikeutta”.[2] Reliefissä on kuvattuna muun muassa puita, jotka kasvoivat jo sodan aikana keväällä 1918.[3] Muistomerkin kustansivat sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton kunnallisjärjestöt.[4]

Muistomerkki sijaitsee puiston Yrjönkadun puoleisella sivustalla sisällissodan valkoisten muistomerkin ja Karjalaan jääneiden muistomerkin välissä.[2] Keski-Porin kirkkopuistossa on myös heimosotien muistomerkki sekä vuosien 1939–1945 sotien sankarihaudan muistomerkki.[5]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin seudulla ei aikaisemmin ollut kokoavaa muistomerkkiä sisällissodan punaisille, vaan kaupungin hautausmailla on useita joukkohautojen muistomerkkejä.[6] Muistomerkkiä oli ajettu jo yli 20 vuoden ajan, mutta aikaisemmin hanke oli kaatunut seu­ra­kun­nan vas­tus­tuk­seen.[4]

Sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton kunnallisjärjestöt tekivät aloitteen muistomerkistä talvella 2016, ja asiaa käsiteltiin Porin yhteisessä kirkkoneuvostossa ensimmäisen kerran maaliskuussa, jolloin hanke kuitenkin palautettiin uuteen valmisteluun. Päätöksen muistomerkin toteuttamisesta tehtiin saman vuoden joulukuussa äänestyspäätöksen jälkeen äänin 10–4.[1][7] Osa porvareista vastusti muistomerkin pystyttämistä kirkkopuistoon. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu tietokirjailija Antti Pekola olisi halunnut sen kirkkopuiston sijasta Käppärän hautausmaalle, jossa sijaitsee 300 punaisen joukkohauta.[5]

Myös vasemmistoliiton aktiivit Tapio Furuholm ja Aimo Ruusunen esittivät jo keväällä 2015 muistomerkin sijoituspaikaksi Käppärän hautausmaata.[6] Tietokirjailija Tapio Niemi puolestaan ehdotti muistomerkkiin valkoisten surmaaman 12-vuotiaan Walfrid Bärlundin reliefiä, mutta Heinon suunnitelma oli jo tuolloin päätetty toteuttaa.[2] Niemen ehdotuksen mukaan muistomerkki olisi pitänyt omistaa kaikille sisällissodan uhreille.[8]

Paljastustilaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistomerkki paljastettiin 18. heinäkuuta 2018 osana Porissa järjestettävän SuomiAreena-tapahtuman ohjelmaa. Muistomerkin paljasti Turun piispa Kaarlo Kalliala.[1] Samana päivänä hän siunasi myös Käppärän hautausmaalla sijaitsevan punaisten joukkohaudan vainajat, jotka olivat aikoinaan jääneet siunaamatta.[9] Paljastustilaisuudessa olivat paikalla muun muassa kuvanveistäjä Marjo Heino ja runoilija Aulikki Oksanen. Muistomerkin pystyttäjiä edustivat kaupunginvaltuutetut Esa Wahlman ja Milka Tommila.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Laakso, Antti: Porissa siunattiin vihdoin vuoden 1918 punaisia ja paljastettiin muistomerkki 18.7.2018. Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2019.
  2. a b c Kuvaja, Sini: Tällainen punaisten muistomerkistä on tulossa – Julkistus on kesällä Keski-Porin kirkkopuistossa 5.4.2018. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 15.12.2019. Viitattu 15.12.2019.
  3. Punaisten muistomerkki paljastettiin Kirkkopuistossa Kirkko Porissa. 18.7.2018. Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Viitattu 15.12.2019.
  4. a b Silvast, Jukka: Kiistelty merkki vihdoin sijoilleen 4.7.2018. Satakunnan Viikko. Arkistoitu 15.12.2019. Viitattu 15.12.2019.
  5. a b Pukkila, Tapio: Punaiset saavat muistomerkin Poriin 15.12.2016. Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2019.
  6. a b Laakso, Antti: "Poriin saatava kunnon muistomerkki vuoden 1918 punaisille" 18.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2019.
  7. Vilponiemi, Jukka: Onko Porin kirkkomaa vieläkään kypsä punaisten muistomerkille? 1.4.2016. Uusi Aika. Viitattu 15.12.2019.
  8. Kuvaja, Sini: Sisällissodasta Porissa kirjoittanut Tapio Niemi valottaa kummankin puolen pahat työt 5.4.2018. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 15.12.2019. Viitattu 15.12.2019.
  9. Toivanen, Meri: Piispa Kalliala siunasi Porissa vuonna 1918 siunaamatta jääneet punaiset 18.7.2018. Kotimaa24. Viitattu 15.12.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]