Poliisitutkinta
Poliisitutkinta on yleisnimitys useille poliisin tehtäviin kuuluviksi säädetyille tutkintamuodoille, jotka eivät ole rikoksen johdosta toimitettavaa tutkintaa.[1] Poliisitutkinta on eri asia kuin esitutkinta, joka suoritetaan aina rikoksen johdosta. Poliisitutkinnasta säädetään poliisilain 6 luvun 1 §:ssä.
Pakkokeinot poliisitutkinnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Pakkokeinot Suomessa
Koska tutkittavana ei ole rikosta, ei poliisi voi käyttää rikosprosessuaalisia pakkokeinojaan. Joitakin pakkokeinoja on kuitenkin poliisin käytettävissä myös näissä tapauksissa. Lisäksi poliisilla on normaalit poliisin toimivaltuudet, jotka eivät ole pakkokeinoiksi luokiteltavia.
Poliisitutkinnan pakkokeinoja ovat "nouto ja poistumisen estäminen" sekä muut, kuten oikeus päästä paikkaan tai alueelle, ottaa näytteitä ja tarkastaa esineitä. Asuntoon pääseminen vaatii poliisin päällystötasoista määräystä. Myös tavaroiden siirtäminen voidaan kieltää ja alueella liikkumista rajoittaa tai kieltää.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tolvanen & Kukkonen: Esitutkinta- ja pakkokeino-oikeuden perusteet, s. 6-12, 197-202. Talentum. ISBN 978-952-14-1630-9.