Pierre Reverdy
| Pierre Reverdy | |
|---|---|
 Amedeo Modigliani: Pierre Riverdy, 1915. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. syyskuuta 1889 Narbonne, Ranska |
| Kuollut | 17. kesäkuuta 1960 (70 vuotta) Solesmes, Ranska) |
| Kansalaisuus | Ranska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ranska |
| Tuotannon kieli | ranska |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pierre Reverdy (13. syyskuuta 1889 Narbonne, Ranskan kolmas tasavalta – 17. kesäkuuta 1960 Solesmes, Sarthe, Payes de la Loire, Ranska) oli ranskalainen runoilija.[1][2][3]
Hän aloitti uransa runoilijana muutettuaan Pariisiin vuonna 1910. Taloudellista tukea antananut viinikauppias isä kuoli vuotta myöhemmin, joten aloitteleva runoilija joutui ansaitsemaan elantonsa kirjoittamalla. Hän julkaisi ensimmäisen pienen runoteoksensa, Poems en prose vuonna 1915, ja hän jatkoi sen jälkeen kirjoittamista.[4]
Vähitellen Reverdy tuli tunnetuksi kirjallisissa piireissä ja kävi usein avantgarde-ryhmässä, joka koostui tunnetuista taiteilijoista ja kirjailijoista kuten Guillaume Apollinaire, Max Jacob, Pablo Picasso, Juan Gris ja Georges Braque. Heidän ja muiden taiteilijoiden kanssa Reverdy kehitti kubismia ja surrealismia. Hänen runojensa vaikeus kuitenkin rajoitti häntä lukevan yleisön määrää.[3] Vuonna 1916[3]/1917 hän perusti kuukausittaisen kirjallisuuskatsauksen Nord-Sud, joka esitteli ensimmäisten kubistien ja surrealistien töitä – innovatiivisia kirjailijoita, kuten Apollinaire, Jacob, Louis Aragon, André Breton ja Philippe Soupault.[4] Kirjallisuuslehti ilmestyi vain lyhyen aikaa.[3] Reverdyn myöhemmät runokokoelmat ovat Cravates de chanvre (1922), Coeur de chene (1921), La Guitare endormie (1919), Les Jockeys camoufles (1918) ja La Lucarne ovale (1916).[4]
Kun hänen varhaisten runojensa kokoelma Les Epaves du ciel ilmestyi vuonna 1924, Reverdy saavutti suurempaa tunnustusta. Hänen teoksensa läpi kulkenut yksinäisyyden ja henkisen pellon teema kiehtoi surrealisteja, jotka ylistivät häntä suurimpana elävänä runoilijana. Kubistit ihailivat hänen runojensa terävänäköisyyttä. Tästä molempien ajattelutapojen vaikutuksesta huolimatta Reverdy pysyi itsenäisenä ja viljeli omaa ainutlaatuista ääntään. Hän yritti löytää "aidon todellisuuden ylevän yksinkertaisuuden". Hänen kirjoituksistaan tuli mystisempiä; hän pyrki paljastamaan salatut totuudet. Philippe Soupault väitti, että Reverdy "on Paul Éluardin kanssa aikansa puhtain kirjoittaja".[4]
Paul Reverdy kääntyi katolilaisuuteen ja asui Solesmes'ssa benediktiiniläisluostarin läheisyydessä askeettisessa eristyneisyydessä vuodesta 1926 lähtien aina kuolemaansa asti.[4][3] Hän kuului Guillaume Apollinairen ja Max Jacobin lähipiiriin. Hän oli surrealismin edeltäjiä. Mystisyys voimistui uran loppupuolella. Hänen vaikutuksensa ranskalaiseen runouteen on ollut merkittävä. Hän on kirjoittanut myös esseitä.[1][2]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paul Reverdy meni 1920-luvun alussa naimisiin ompelijatar Henriette Charlotte Bureaun kanssa sekä aloitti syvän ja intiimin ystävyyden Coco Chanelin kanssa, joka kesti hänen loppuelämänsä.[5][6][7]
Suomennettuja runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähde[8]
Olli Sinivaaran suomentamia runoja julkaisussa Tuli & Savu: runouslehti:
- Eräs läsnäolo, julkaisussa: Tuli & Savu 2004; nro 3. Runo kokoelmasta Pierres blanches, 1930
- Interiööri, julkaisussa: Tuli & Savu 2004; nro 3. Runo kokoelmasta Pierres blanches, 1930
- Itsensä edessä, julkaisussa: Tuli & Savu 2003; nro 2
- Kävely ilman suuntaa, julkaisussa: Tuli & Savu 2003; nro 2
- Raollaan oleva ovi, julkaisussa: Tuli & Savu 2004; nro 3. Runo kokoelmasta Pierres blanches, 1930
- Sydämen uni, julkaisussa: Tuli & Savu 2003; nro 2
- Syntymä, myrskyssä julkaisussa: Tuli & Savu 2003; nro 2
- Valo, julkaisussa: Tuli & Savu 2003; nro 2
Pentti Holapan suomentamia runoja julkaisussa: Parnasso 1965; nro 7
- Etsikkoajan jälkeen. Runo kokoelmasta Ferraille, 1937
- Hellyys. Runo kokoelmasta Ferraille, 1937
- Sala-aarre. Runo kokoelmasta Ferraille, 1937
- Tähdenpyydystäjät. Runo kokoelmasta Grande Nature, 1925. Julkaistu myös teoksessa: Toistasataa runoilijaa: runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä, toim. Kalevi Seilonen, Helsinki: Tammi 1989 ISBN 951-30-6787-4
Aale Tynnin suomentama runo Sateenkaari (Arc-en-ciel) julkaisussa: Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1974 ISBN 951-0-06216-2, 2004 ISBN 951-0-29121-8
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Reverdy, Pierre”, Otavan kirjallisuustieto, s. 632. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ a b Reverdy, Pierre, Kirjasampo.fi, viitattu 14.4.2024 (tarkempi s.aika)
- ↑ a b c d e Pierre Reverdy | Symbolist, Surrealist, Cubist | Britannica www.britannica.com. 4.4.2024. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Poetry Foundation: Pierre Reverdy Poetry Foundation. 20.5.2024. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Pierre Reverdy The New York Review of Books. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ [https://www.rem.routledge.com/articles/reverdy-pierre-1889-1960 Reverdy, Pierre (1889–1960) - Routledge Encyclopedia of Modernism] www.rem.routledge.com. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Gabrielle Chanel: everything you never knew about the legendary designer Harper's BAZAAR. 9.9.2023. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Pierre Reverdy, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 19.8.2021, viitattu 20.8.2021
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pierre Reverdy Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
