Perävirtausyksikkö
Perävirtausyksikkö on tykistöammuksen kantaman kasvattamiseen käytettävä järjestelmä, jossa kranaatin peräosaan asennetaan palavaa ainetta sisältävä lisäosa. Perävirtausyksikkö syttyy palamaan laukaisun yhteydessä, ja vapauttaa palokaasunsa lentävän ammuksen taakse. Laitteiston tavoitteena on täyttää ammuksen lennossa taakseen synnyttämä alipainealue, ja näin ollen pienentää ammuksen eri osien välisiä paine-eroja, mikä pudottaa koko kappaleeseen vaikuttavaa kokonaisilmanvastusta ja kasvattaa kantamaa.[1] Perävirtausyksikköjen palokaasut virtaavat aliääninopeuksilla, eikä laitteiston tavoitteena ole niinkään työntövoiman synnyttäminen rakettiavusteisten tykistöammusten tapaan.[2]
Palveluskäytössä olevilla ammustyypeillä on saavutettu noin 20–30 prosenttia suurempia kantamia, kun niihin on asennettu perävirtausyksikkö.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vasankari, Lauri: Uuden sukupolven tykistöampumatarvikkeet TSTA2020-pintatorjunta-aseistuksena, s. 10. Maanpuolustuskorkeakoulu, Maaliskuu 2015. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.10.2017).
- ↑ a b Kubberud, Nils & Øye, Ivar J.: Extended range of 155mm projectile using an improved Base Bleed unit. Simulations and Evaluation, s. 4. 26th International Symposium on Ballistics Miami, Florida, USA: , Syyskuu 2011. Esityksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.10.2017). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)