Papula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Papula (ven. Папула) oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Alue tunnetaan myös nykyään samalla nimellä. Keskustan pohjoispuolella sijaitsevaa Papulaa rajaa lännessä Suomenvedenpohja ja pohjoisessa Papulanlahti. Suomen rajalle Svetogorskiin johtava maantie A124 kulkee kaupunginosan lävitse. Papula oli alun perin Viipurin maalaiskuntaan kuulunutta esikaupunkialuetta, joka liitettiin Viipurin kaupunkiin vuonna 1928.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papulassa toimi tiilitehtaita jo 1400-luvulla, mutta alueen asuttaminen alkoi varsinaisesta vasta 1700-luvun lopussa. Keskiajalla mainitaan ensimmäisen kerran myös Papulan kartano eri Marienhoff. Vuonna 1853 saksalainen Carl Gottlieb Behm perusti kartanoon poikien sisäoppilaitoksen, joka toimi vuoteen 1881 saakka.[1] Papulan kartanon mukaan on saanut nimensä sisäoppilaitoksessa matematiikanopettajana toimineen Ferdinand Zeidlerin jalostama papulanruusu eli Rosa Papula.[2] Asemakaavan kaupunginosa sai vuonna 1861 ja sisäoppilaitoksen lakkauttamisen jälkeen Papulaan ryhdyttiin rakentamaan kasarmialuetta.

Viipurin pataljoonan kasarmirakennukset valmistuivat Papulaan vuosina 1881–1884 ja 1890-luvulla aluetta laajennettiin vielä muun muassa henkilökunnan asuinrakennuksilla. Huhtikuusta 1919 lähtien Papulan kasarmeilla toimi Karjalan kaartin rykmentti aina talvisodan syttymiseen saakka. Papulassa sijaitsivat myös vuonna 1884 valmistunut Viipurin lääninvankila, joka tunnetaan muun muassa sisällissodan loppuvaiheessa tapahtuneesta joukkomurhasta sekä Viipurin kauppaoppilaitos.[3] Kasarmin ja vankilan ohella kaupunginosassa toimi runsaasti teollisuutta, muun muassa Kouvolan lakritsin juuret ovat Papulassa.[4] 1930-luvun puolivälissä valmistui Papulanlahden ylittävä uusi betonirakenteinen silta Imatran, Antrean ja Heinjoen suunnan liikennettä varten. Vuodesta 1912 lähtien Papulassa sijaitsi Viipurin raitiovaunuliikenteen 1. linjan lähtöpysäkki.[5]

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Papulassa oli 3 847 asukasta, joista 3 470 oli suomenkielisiä, 242 ruotsinkielisiä ja 135 muunkielisiä.[6]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Papulaan on rakennettu muun muassa uusi 300 asunnon asuinalue, jonka urakoi suomalaisen SRV:n venäläinen tytäryhtiö.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carl Gottlieb Behm, tunnettu koulumies (Arkistoitu – Internet Archive) vbrg.ru. Viitattu 20.10.2014.
  2. Vuodenruusu 2007: Papulanruusu (Rosa 'Papula') (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Ruususeura. Viitattu 20.10.2014.
  3. Viipurin kauppaoppilaitoksen vanha koulurakennus Papulassa Museoviraston kuvakokoelmat. Viitattu 20.10.2014.
  4. Tie tähän päivään Kouvolan Lakritsi Oy. Viitattu 21.10.2014.
  5. Viipurin raitiotielinjat (Arkistoitu – Internet Archive) raitiot.org. Viitattu 20.10.2014.
  6. Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
  7. SRV rakentaa 50 miljoonalla eurolla asuinalueen Viipuriin 15.11.2007. Turun Sanomat. Viitattu 20.10.2014.

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: historia-painotteinen