Ovonramwen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ovonramwen
Beninin oba
Valtakausi 18881897
Edeltäjä Adolo
Seuraaja Aiguobasinmwin
Syntynyt 1857
Kuollut 1914
Calabar
Isä Adolo

Ovonramwen (k. 1914) oli viimeinen itsenäisen Beninin kuningaskunnan hallitsija eli oba vuosina 1888–1897. Britit kukistivat hänet ja Beninin vuonna 1897. Ovonramwen karkotettiin Calabariin, jossa hän sittemmin kuoli.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ovonramwenista tuli Beninin oba eli kuningas vuonna 1888 aikana, jona britit laajensivat siirtomaaimperiumiaan alueella. Hänen valtaannousuaan edelsi Ovonramwenin isän Oba Adolon kuolema ja verinen kamppailu hänen seuraajastaan. Ovonramwen voitti tämän kamppailun tappamalla kilpailijansa. Pian Ovonramwenin noustua valtaistuimelle britit alkoivat uhata maata ja kuningaskunnan rajat pienenivät. Vuonna 1892 britit ja Benin solmivat sopimuksen, jolla Beninistä tuli brittien protektoraatti. Ovonramwen kuitenkin omalta osaltaan jätti sopimuksen paljolti huomiotta.[1]

Ovonramwen karkotettiin Calabariin nykyisen Nigerian kaakkoisosaan (Kuvanveisto).

Britit laajensivat edelleen siirtomaavaltaansa eri keinoin paikallisten hallitsijoiden kustannuksella ja vuoteen 1895 mennessä Benin oli alueen ainut vielä itsenäinen maa. Beninin asukkaat harjoittivat ihmisuhreja perinteisissä seremonioissaan, mikä toimi syynä brittien väliintuloon maan sisäisissä asioissa. Tammikuussa 1897 brittiläinen konsulikenraali matkusti Benin Cityyn vaatien maan alistumista siirtomaavaltaan. Tästä kieltäydyttiin ja pian myös pieni brittiseurue surmattiin. Surman tekijöinä olivat todennäköisesti Ovonramwenin paikalliset vastustajat. Seurasi sota ja britit lähettivät maahan 1 500 miehen vahvuisen sotajoukon. Ovonramwen ei pystynyt puolustamaan Benin Cityä ja vetäytyi maan maaseudulle tehden edelleen vastarintaa. Lopulta hän kuitenkin antautui saman vuoden elokuussa. Ovonramwen karkotettiin Calabariin nykyisen Nigerian kaakkoisosaan. Britit nostivat obaksi Ovonramwenin pojan Aiguobasinmwinin, jolla oli kuitenkin enää lähinnä seremoniallinen rooli kuninkaana.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Willie F. Page, R. Hunt Davis: Encyclopedia of African history and culture, s. 313. Volume 4. Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5199-2. (englanniksi)