Ostrava
| Ostrava | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Ostrava |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Tšekki |
| Lääni | Määri-Sleesia |
| Piirikunta | Ostrava |
| Perustettu | 1267 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Petr Kajnar |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 214 km² |
| Korkeus | 227 m |
| Väkiluku (2023) | 283 504 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Ostrava 
kuuntele ääntämys (ohje) (saks. Ostrau) on Tšekin kolmanneksi suurin kaupunki ja Määrin-Sleesian läänin keskus. Vuonna 2023 Ostravassa oli yli 283 000 asukasta. Kaupunki kuului Itävaltaan vuoteen 1918 ja Saksaan vuosina 1939–1945, mihin asti kaupunki tunnettiin nimellä Mährisch Ostrau (Moravská Ostrava).
Kaupunki toimii maan raskaan metalliteollisuuden keskuksena, siellä on muun muassa öljynjalostusta ja kivihiiliesiintymiä. Ostravassa pidetään yleisurheilun GP-kilpailut vuosittain.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ostrava sijaitsee Tšekin koillisosassa, ja sen historiallinen keskusta sijaitsee Oder- ja Ostravicejokien välisellä alueella jokien yhtymäkohdan yläjuoksujen puolella.[1] Ostravan jokia ovat myös Opava ja Lučina.[2]
Ostravan pinta-ala on 214 neliökilometriä. Siitä rakennettua on 20 neliökilometriä, maatalousmaata 83 neliökilometriä, metsää 25 neliökilometriä ja vesistöjä 10 neliökilometriä. Kaupungin korkein kohta on 336 metrissä ja matalin 193 metrissä. Keskikorkeus on 227 metriä.[3]
Ostravan vuosittainen sadanta on 705 millimetriä. Tammikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötilä on -1,4 astetta. Heinäkuussa keskilämpötila on 18,3 astetta.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olomoucin piispa Bruno perusti Ostravan linnoituskaupungiksi vuonna 1267. Sen tarkoituksena oli suojata Määriä pohjoisesta tulevilta hyökkäksiltä.[1] Se säilyi pienenä käsityöläiskaupunkina 1700-luvulle saakka.
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle IV antoin 1362 Ostravalle mahdollisen järjestää vuosittain 16 päivää kestävät markkinat. Ostravan asemaa vahvisti entisestään 1500-luvun alkupuoliskolla kehittyneet teollisuudenalat. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana kaupunki oli tanskalaisten valloittamana, ja sen Sleesian puoleinen osa oli 1642 ruotsalaisten miehittämänä.[4]
Vuonna 1763 alueelta löytyi suuri kivihiiliesiintymä, joka johti kaupungin teollistumiseen ja nopeaan laajentumiseen. Vítkovicen kylään perustettiin 1828 rautatehdas, ja vuonna 1847 Ostrava sai rautatieyhteyden. Kaupungista kasvoikin 1800-luvun toisella puoliskolla Itävalta-Unkarin johtavia teollisuuskeskuksia. Sen asukasluku oli 1830 ollut noin 2 000, kun 50 vuotta myöhemmin siellä asui yli 13 000 ihmistä. Varsinkin saksaa ja puolaa puhuvien osuus kasvoi.[4]
Ostrava kasvoi vuonna 1924, kun seitsemän kylää liitettiin yhteen uuden hallintoalueen muodostamiseksi. Uuden Ostavan muodostivat Moravská Ostrava, Přívoz, Mariánské Hory, Vítkovice, Hrabůvka, Nová Ves ja Zábřeh nad Odrou.[4]
Toisen maailmansodan aikana Ostrava olin muun Tšekkoslovakian tavoin maaliskuusta 1939 Saksan miehittämä. Sen suurimmat teollisuusyritykset muutettiin valmistamaan sotatuotteita. Siksi kaupunki joutuikin ankarien pommitusten kohteeksi elokuussa 1944. Ostrava vallattiin takaisin saksalaisilta 30. huhtikuuta 1945.[4]
Ostrava oli 1950-luvulla Tšekkoslovakian raskaan teollisuuden keskuskaupunkeja, ja kaupunki kasvoi työläisten muuttoliikkeen ansiosta. Ostravan laitamille rakannettiin useita uusia asuinalueita.[4]
1900-luvun loppupuolella alkoi Ostravassakin teollisuuden uudistuminen. Přívozin kaivoksen viimeinen hiililasti kaivettiin kesäkuussa 1994, jolloin päättyi yli 200 vuotta kestänyt Ostravan kaivosteollisuus. Kaupunkikuvaa hallitseva Vítkovicen masuuni puolestaan sammutettiin 1998.[4]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ostrava on Prahan ja Brnon jälkeen Tšekin kolmanneksi suurin kaupunki. Siellä asui vuoden 2023 tietojen mukaan 283 504 asukasta.[5] Ostravan väkiluku kasvoi teollistumisen johdosta erityisesti vuosina 1869–1950, ja kaupunki jatkoi kasvuaan aina 1980-luvulle. Deindustrialisaatio on kuitenkin kääntänyt väestön kehityksen negatiiviseksi.[6] Vuonna 1991 asukkaita oli 327 000, mutta asukasluku on sen jälkeen alkanut pienentyä.[7]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ostravan teatteri- ja musiikkielämä on vilkasta. Kaupungissa on neljä laitosteatteria: Moravian-Sleesian teatteri, joka jakautuu kahteen teatteritaloon (Antonín Dvořákin teatteri ja Jiří Myronin teatteri), Petr Bezručin teatteri, kamariteatteri Aréna ja Ostravan nukketeatteri.
Säveltäjä Leoš Janáček asui Ostravassa myöhemmällä iällään. Ostravassa toimii Janáčekin filharmoninen orkesteri, joka isännöi Janáčekin toukokuisia musiikkifestivaaleja sekä Venceslaus Pyhän musiikkifestivaaleja ja uuden musiikin juhlia. Vuodesta 2002 Ostravassa on pidetty Colours of Ostrava -kulttuuritapahtuma. Myös vuosittaiset kansanmusiikki-, filmi- ja teatterifestivaalit tunnetaan laajalti. Yksi tunnetuimmista ostravalaisista muusikoista on oopperalaulaja Patricia Janečková.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- City of Ostrava: facts and figure (PDF) 7/2021. City of Ostrava. Viitattu 12.5.2024. (englanniksi)
- Rumpel, Petr & Slach & Tichá, Iva & Bednář, Pavel: Urban shrinkage in Ostrava, Czech Republic (PDF) 30.3.2010. UFZ. Viitattu 12.5.2024. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ostrava Encyclopedia Britannica. 29.4.2024. Viitattu 11.5.2024. (englanniksi)
- ↑ About Ostrava Visit Ostrava. Černá louka s.r.o. Viitattu 11.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Welcome to Ostrava Municipality of Ostrava. Viitattu 11.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f History of Ostrava Municipality of Ostrava. Viitattu 11.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Počet obyvatel v obcích České republiky k 1. 1. 2023 (PDF) Czech Statistical Office. Viitattu 11.5.2024. (tšekiksi) (englanniksi)
- ↑ City of Ostrava: facts and figures, s. 11.
- ↑ Rumpel ym., s. 10.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ostrava Wikimedia Commonsissa
