Ohkola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ohkolanjoki tulvan aikana.
Ohkolan monilla hiekkateillä voi ihailla peltomaisemia.
Ohkolan Nuorisoseuran ja Työhevosharrastajien laskiaisriehan 2020 hevoskärryajelun suomenhevoset.

Ohkola on Mäntsälän kunnan eteläosassa sijaitseva kylä. Ohkolassa on 3 150 asukasta (16.11.2009).lähde? Ohkolassa on kaksi peruskoulua (luokat 1–6), nukketeatteri, VPK, nuorisoseura ja kesäteatteri.[1] Ohkolassa on Ohkolan sairaala, joka on HUSin Kellokosken sairaalan alainen yksikkö. Sairaala perustettiin 1960-luvun alussa B-mielisairaalaksi ja se lakkautettiin 1990-luvun alussa.[2] Nykyään siellä on Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatrisen osaston kuntoutusosasto ja Kalliomaan koulu, joka on 13–18-vuotiaiden tutkimus- ja hoitojaksolla olevien potilaiden peruskoulutasoinen koulu.[3][4] Ohkolan alueella on kaksi Natura-kohdetta: Ohkolanjokilaakso ja Kivilamminsuo–Pitkästenjärvet. Noin seitsemän kilometrin päässä kylästä sijaitsee Keravanjärvi, jonka rannalla on uimaranta.[1]

Mäntsälän kapina alkoi 27. helmikuuta 1932 Ohkolan työväentalolla. Työväentalosta on jäljellä rauniot.[5] Kapinalliset kokoontuivat kirkonkylässä sijaitsevalle Mäntsälän suojeluskuntatalolle, joka on nykyisin Seurojentalo.[6]

Suur-Ohkolassa on noin 4000 asukasta.[7] Suur-Ohkolaan kuuluu kantakylän lisäksi Hyökännummen taajama sekä Arola-Jokelanseutu. Kylä valittiin vuonna 2014 vuoden uusmaalaiseksi kyläksi.[7]

Ohkolasta on matkaa Järvenpään keskustaan kymmenen, Mäntsälän kirkonkylään 15 ja Helsinkiin 45 kilometriä.[1]

Historiaa [8] [9][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin merkintä Ohkolan kylästä on vuodelta 1548 papinvero- ja kymmenysluettelosta, luettelossa on 11 nimeä, maakirjan mukaan vuonna 1550 Ohkolassa on 9 tilaa. 1550-luvulla Ohkola on ollut osa Porvoon hallintopitäjää ja kylän viljelijät on merkitty Porvoon kuninkaan kartanon lampuodeiksi, eli vuokraviljelijöiksi. 1600-luvun alkupuolella Ohkola on siirretty osaksi Sipoota ja vuonna 1698 Ohkola liitettiin osaksi Mäntsälän seurakuntaan. Vuoden 1693 verollepanokartan perusteella Ohkolassa on 15 taloa, talot sijaitsivat kahdessa keskittymässä, Ohkolassa ja Vähäkylässä (Martti Blåfield 1991). Samoilla paikoin asutus on myös vuoden 1786 isojakokartan ja 7 Kuninkaan kartaston (1776–1805) perusteella. Muutosta varhaisempaan asutukseen on asutuksen leviäminen Ohkolassa Ohkolanjoen koillispuolelle ja Vähäkylässä Ohkolanjoen länsipuolelle.

Karttatarkastelun perusteella voidaan todeta, että tilojen paikat kahdessa eri kyläryppäässä Ohkolassa ja Vähäkylässä ovat säilyneet 1600-luvulta tähän päivään asti pääasiallisesti samoilla paikoin. Vuoden 1786 isojakokartan mukaan Ohkolan tilat ovat olleet Mäkelä, Mattila, Knuutila, Mikkola, Poteri, Eerola, Jaakkola, Suojala, Lassila, sekä Vähäkylässä Pirjola, Ollila ja Riiskilä. Nämä kaikki ovat siis sijainneet kahdella eri kylätontilla.

Nykyinen Ohkolantie on osa 1600-luvun lopulla perustettua Hollolasta ja Mäntsälästä Helsinkiin vievää tietä. Tämä uusi tie yhdisti Hämeentien Porvoo-Hollolantiehen kulkien Mäntsälästä Hyrylään mm. Ohkolan poikki. Ohkolan kantakylän kautta kulkenut ensimmäinen Helsingintie (mt 1456) on jäänyt paikallistieksi noudattaen hyvin 1600-luvun tielinjaa, ja hyväksi tieyhteydeksi Ohkolasta lähimpään liikekeskustaan eli Kellokoskelle, joka Kellokosken ruukin perustamisesta lähtien on ollut tärkeä taajama ohkolalaisille. 1600-luvun maantie on maisemaa jäsentävä historiallinen kulkureitti.

Kylälle rakennettiin ensimmäinen julkisluonteinen rakennus 1893. Tämä edelleen käytössä oleva rakennus on Ohkolan vanha kansakoulu. Lindbergin pellonmäeltä tontin saanut koulu toimii tänä päivänä kolmessa eri-ikäisessä rakennuksessa. Julkisiin rakennuksiin kuuluvat myös yhdistysten talot. Ohkolan nuorisoseura perustettiin 1899 ja oma toimitalo valmistui 1912 kylän pohjoisreunalle maantien varteen. Neljä vuotta aikaisemmin, 1908, oli valmistunut Ohkolan työväenyhdistyksen talo, sekin maisemallisesti näkyvälle paikalle Vähäkylään vievän kylätien varteen. Mäntsälän kapina alkoi 27. helmikuuta 1932 Ohkolan työväentalolla. Viimeinen yleisötilaisuus järjestettiin 1957. Talo jäi tyhjilleen, ja 1970 huonokuntoinen rakennus purettiin ja hirret huutokaupattiin. Nykyisin paikalla on jäljellä kivijalka.

Mäntsälän ja Hyvinkään rajapinta Ohkolassa [10][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohkola menetti suurimman teollisuuslaitoksensa 1952, kun luoteiskulmalla sijainnut Kaukasten alue liitettiin Hyvinkääseen. Ennen aluemuutoksia Kaukas oli merkittävin Mäntsälän silloisista pienistä tehdasyhdyskunnista, ja tehtaan aikana Ohkolankin pääkylällä asui tehdastyöläisiä.

Mäntsälän kunta päätti perustaa Kaukasten koulupiirin vuonna 1917 ja koulun sijoituspaikaksi oli kaavailtu vanutehtaan läheistä aluetta. Koulun sijoituspaikasta oli kuitenkin erimielisyyttä ja lopulta Kaukasten kansakoulu rakennettiin vuonna 1930. Koulupiiriin kuului Kaukasista joen itäpuolen lapset Kivistönkulman perukoille asti eli kylän Mäntsälän puoli sekä myös Kaukasten Tuusulan puolen lapset. Sota-aikana koululla oli sotilaita koulutuksessa. Kaukasten koulutalo myytiin kuntaliitoksen yhteydessä Hyvinkään maalaiskunnalle.

Keravanjärvi oli aiemmalta suomenkieliseltä nimeltään Majainniemenlampi. Majainniemi sijaitsee järven pohjoispuolella ja siellä on ilmeisesti sijainnut hämäläisten erämajoja. Kuitenkin jo vuoden 1739 Ohkolan (Åckois) ja Ritasjärven (Ridasjerfvi) rajariidan seurauksena suoritetun rajankäynnin kartassa on nimenä Kärava Jerfvi ja vuoden 1782 Ohkolan (Ohkois) kartassa (Krigsarkivet, Tukholma) järven nimenä on Karava iärvi. Järven lännenpuoleinen osa kuuluu Hyvinkääseen (aiemmin Hausjärveen), mutta valtaosa järvestä on Mäntsälän puolella. Majainniemen itäpuolella järven rantaan ulottuvaa kalliota kutsutaan Kalman kallioksi. Järven eteläpuolella olevan Paununmäen harjulla on näkyvissä muinaisen Yoldianmeren huuhtomaa lakikivikkoa. Ympäristön Kalalammi ja Kivilammi olivat tunnetusti kalaisia lampia, joista viimemainitusta Ohkolan kylä joutui maksamaan Kruunulle kalaveroa. Nykyisin kumpikin lampi on kasvattanut turvekannen eli kasvanut umpeen.

Rieskakoskessa jauhoi 1600-luvun loppupuolella Ohkolan kylän tilojen yhteinen mylly. Ritasjärven ja Ohkolan kylien välillä vallitsi jatkuva rajariita Keravanjoen koskiosuuksista ja arvokkaista rantaniityistä. Rajariidan ratkaisemiseksi suoritettiin vuonna 1739 Ritasjärven ja Ohkolan kylien välinen rajanveto. Siitä laaditussa kartassa mylly nimetään vielä Ohkolan kylän jauhomyllyksi. Mylly jäi kuitenkin rajanvedossa Ritasjärven kylän puolelle ja siirtyi sen kantatilojen yhteiseksi, kahdella kiviparilla jauhavaksi myllyksi. Rajanvedon jälkeen Ohkolan kylän yhteinen ratasmylly rakennettiin Kaukastenkosken partaalle.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohkolassa on kolme peruskoulua (luokat 1–6), Ohkolan koulu, Hyökännummen koulu, sekä Arolan koulu.

Ohkolan ja Hyökännummen alueella ilmestyy Ohkolan Kyläsanomat, joka on perustettu vuonna 1998. Painosmäärä on 1400 kpl.

Hyökännummessa sijaitsee Ohkolan sairaala, jossa on HUS:n psykiatrinen osasto.

Paikallisia yhdistyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harrastus- ja viriketoimintaa löytyy omalta kylältä kaikille ikäryhmille. Harrastusten perustana on merkityksellinen talkootyö ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Kylältä löytyvät esimerkiksi:

  • Ohkolan Kyläyhdistys
  • Ohkolan Nuorisoseura ry
  • Öljymäen kesäteatteri
  • Ohkolan Oka ry
  • Ohkolan VPK
  • Ohkolan Martat ry
  • Ohkolan Diakonia- ja Lähetystoimikunta
  • Ohkolan Metsästysseura ry
  • Ohkolan Maamiesseura
  • Ohkolan koulun vanhempaintoimikunta

Ohkolassa järjestetään paljon tapahtumia ja toimintaa. Ohkolan Nuorisoseurantalolla on mm. vuosittain hevosvetoinen laskiaistapahtuma, erilaisia esiintyjiä, lasten liikuntaa ja kerhoja sekä perhekerho. Seurantaloa voi vuokrata myös yksityistilaisuuksiin. Ohkolan Nuorisoseuran alla toimii myös Ohkolan teatteri, joka vuonna 2020 tuottaa kaksi näytelmää: lasten näytelmän Hölmöläiset sekä Öljymäen kesäteatterilla Risto Jarvan elokuvaan pohjautuvan näytelmän Mies, joka ei osannut sanoa ei. Nuorisoseuran alla toimii myös Eräkerho, jossa lapset pääsevät tutustumaan kuukausittain vaihtuviin erähenkisiin aiheisiin, kuten riistapellon perustaminen sekä peurajahti.

Ohkolan koululla on myös vilkas harrastustoiminta. Ohkolan Oka järjestää esimerkiksi sählyä, kansalaisopistolla on pilates- ja joogatunnit. Koulun tiloja voi vuokrata yksityiskäyttöön. Ulkona on hiekkakenttä, sekä tekonurmipohjainen kaukalo, jossa talvella luistellaan ja kesällä pelataan jalkapallon lisäksi tennistä. Koulun alue on kyläläisten aktiivisessa käytössä ja houkuttelee paikalle myös kylän ulkopuolisia. Ohkolan Oka toimii vapaaehtoisvoimin. Hyökännummen koululla voi harrastaa esimerkiksi sirkusta Sirkus Siriuksen tunneilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ohkola Mäntsälän kunta. Arkistoitu 10.12.2014. Viitattu 30.1.2013.
  2. Mäntsälän kotiseutupolut: Hyökännummi & Jokelanseutu (Kohde 4) Mäntsälä-seura. Viitattu 22.11.2010.
  3. Kuntoutusosasto 15 3.2.2010. HUS. Viitattu 22.11.2010. [vanhentunut linkki]
  4. Kalliomaan koulu, Tuusula Edu.fi. Opetushallitus. Arkistoitu 23.11.2010. Viitattu 22.11.2010.
  5. Mäntsälän kotiseutupolut: Ohkola (Kohde 14) Mäntsälä-seura. Viitattu 22.11.2010.
  6. Seurojentalo Mäntsälän kunta. Viitattu 22.11.2010.
  7. a b Ohkola on vuoden uusmaalainen kylä Yle 6.11.2013. Viitattu 1.9.2020.
  8. MÄNTSÄLÄ Ohkolan osayleiskaava Rakennusinventointi ja kulttuuriympäristöselvitys 2.7.2007 mantsala.fi. 2007. Arkistoitu 21.6.2017. Viitattu 26.2.2020.
  9. Mäntsälä Ohkolan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 2016. Arkistoitu 21.6.2017. Viitattu 26.2.2020.
  10. Kaukasten historiaa kaukas.org. Viitattu 26.2.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]