Niilo Savolainen
Niilo (Nils) Savolainen (19. elokuuta 1824 Nilsiä – 21. tammikuuta 1913 Otava)[1][2] oli suomalainen puuseppä ja runoilija.[3][4]
Oltuaan maanviljelijänä, lukkarina ja puuseppänä, Savolainen otettiin vuonna 1871 Kuopion maanviljelysseuran kiertäväksi (miesten) käsityönneuvojaksi. Tätä työtä hän teki 31 vuotta, kunnes joutui sen lopettamaan aivohalvauksen takia. Hyvästä työstään Kuopion maanviljelysseura myönsi hänelle kunniamitalin. Savolainen oli myös taitava kivensorvaaja ja sai palkintoja kivitöistään Helsingissä vuosina 1875 ja 1876, Moskovassa 1882 ja Viipurissa 1887. Savolainen tunnettiin kuitenkin vielä paremmin Pohjois-Savossa kansanrunoilijana. Hän oli pidetty puhuja erilaisissa tilaisuuksissa. Puheissaan ja runoissaan hän käytti Kalevalan runomittaa.[1][2]
Savolaisen vanhemmat olivat lampuoti Paavo Savolainen ja Riitta Katri Iskanius.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runoelmia : nuorisolle opiksi ja wanhoille huwiksi. Backman, Kuopio 1890
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niilo Savolainen SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (Arkistolinkki)
- Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia : Niilo Savolainen (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Muistokirjoitus, † Niilo Savolainen, Kotimaa, 1913, No 10, sivu 3, julkaistu 27.1.1913
- ↑ a b Muistokirjoitus, Niilo Savolainen †., Savo, 1913, No 9, sivu 2, julkaistu 25.1.1913
- ↑ a b Savolainen Niilo (Nils), Suomen Kirjailijat 1809-1916, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 570, toimittanut Maija Hirvonen, Tampere 1993
- ↑ Henkilötietoja Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografiasta; SKS:n kirjailijatietokannassa Savolaisen syntymäpäivä on 24. elokuuta, kuolinpaikka on Muuruvesi