Myrskylasi
Myrskylasi eli säälasi on sään ennustamista varten kehitetty laite, joka koostuu nesteellä täytetystä lasiastiasta. Laitteen toiminta perustuu lasin sisällä olevan nesteen ulkonäön muutokseen, minkä perusteella voidaan yrittää ennustaa erilaisia säätiloja. Nykyaikaiset kokeet eivät ole kyenneet todistamaan myrskylasin toimivuutta.
Säälasi eli poroskooppi on keksintö, jolla piti voitaman ennustaa säätä. Se oli vääriin edellytyksiin perustuva säänennustuskoje, umpinainen putki, joka sisälsi alkoholiin liuennetun salpietarin, salmiakin ja kamferin sekä veden sekoitusta. Liuoksen kiteytvmisilmiöiden oli tarkoitus ennustaa odotettavissa olevaa säätä siten, ettil kauniin ilman edellä pohjakerros on pilven-tapaisesti samea, päällimmäinen kerros kirkas, huonon sään edellä pintakerros samea.[1]
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lasin sisällä oleva neste koostuu useista eri aineista, useimmiten tislatusta vedestä, etanolista, salpietarista, ammoniumkloridista ja kamferista. Seoksen kehitti amiraali Robert FitzRoy, joka käytti myrskylaseja säätilojen ennustamiseen matkoillaan Charles Darwinin kanssa HMS Beaglella.[2]
Matkoillaan FitzRoy seurasi tarkasti myrskylasin käyttäytymistä ja dokumentoi sen toimintaa eri säätiloissa:[3]
- Nesteen ollessa kirkasta, on tiedossa kirkasta ja selkeää säätä.
- Nesteen ollessa sameaa, on sää pilvinen, mahdollisesti sateinen.
- Jos nesteessä on pieniä täpliä, odotettavissa on sumua.
- Mikäli neste on samea ja siellä on pieniä kidekukkia, on tiedossa kesällä myrskyistä säätä tai talvella lumisadetta.
- Jos nesteessä on pieniä kiteitä kirkkaana talvipäivänä, on tiedossa lumisadetta.
- Suuret hiutaleet nesteessä kertovat kesäisin pilvisyydestä ja talvisin lumisateesta.
- Jos pohjalle alkaa kertyä kristalleja, on pakkanen kiristymässä.
- Pitkät kiteet lasin yläosassa kertovat tuulisesta säästä.
Britteinsaaria koettelivat vuonna 1859 pahat myrskyt. Britannian kruunu reagoi jakamalla myrskylaseja monille pienille kalastajayhteisöille, joilta laivaväki kysyi neuvoa ennen merille lähtöä. Myrskylasit tulivat sitten tunnetuiksi nimellä ”FitzRoyn ilmapuntari”.
Tarkkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artikkelissa ”Journal of Crystal Growth” julkaistun kokeen mukaan lämpötilan muutos on ainoa tekijä, joka saa aikaan kiteiden kasvamisen myrskylasissa.[4]
Cecil Adams suorittimilloin? epävirallisia kokeita myrskylaseilla ja huomasi, että myrskylasin onnistuminen sään ennustamisessa on verrattavissa sattumaan.[5]
Ainesosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2,5 g salpietaria
- 2,5 g ammoniumkloridia
- 33 ml tislattua vettä
- 40 ml etanolia
- 10 g kamferia
Kuumenna tislattu vesi ja sekoita joukkoon salpietari ja ammoniumkloridi. Lisää lopuksi etanoli ja kamferi. Kaada valmis seos korkilla suljettuun koeputkeen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Säälasi, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 1018–1019. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
- ↑ Storm Glass
- ↑ FitzRoyn myrskylasi, About.com
- ↑ Tanaka, Yasuko et al. "Pattern formation of crystals in storm glass" Journal of Crystal Growth 310 (2008): 2668–2672.
- ↑ Can storm glasses predict the weather?, The Straight Dope
