Mamadou Lamine Dramé

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mamadou Laminen joukkojen ja ranskalaisten sotatoimet talvella 1886–1887.

Mamadou Lamine Dramé (myös Demba Dibassi, noin 1830[1] tai 1835 Gunjuru, Khasso[2]9. joulukuuta 1887[1]) oli islamilainen soninkepappi, joka johti Ranskan siirtomaavallan vastaista liikettä 1880-luvulla nykyisten Senegalin ja Malin alueilla.

Mamadou Lamine syntyi maraboutperheeseen Kayesin lähellä. Hän osallistui Umar Tallin uskonsotiin ja lähti sitten pyhinvaellusmatkalle Mekkaan. Paluumatkalla Mamadou Lamine liittyi senuseihin. Hän oli Amadou Tallin vankina Ségoussa ja palasi vuonna 1885 Senegaljoen yläjuoksulle.[1][2]

Mamadou Lamine väitti olevansa Mahdin Länsi-Sudaniin nimittämä kalifi, jonka tehtävänä oli käydä pyhää sotaa ranskalaisia ja tukulorivaltakuntaa vastaan. Hän sai fulbejen, mandinkojen ja soninkejen avulla haltuunsa Bundun ja Senegaljoen laakson yläosan lukuun ottamatta ranskalaisia Bakelin, Médinen ja Kayesin linnoituksia.[1][2]

Mamadou Lamine piiritti Bakelia huhtikuussa 1886 ja vetäytyi sitten pääkaupunkiinsa Diannaan Gambian yläjuoksulle. Joseph Gallienin johtamat ranskalaiset valloittivat Bundun ja hävittivät Diannan loppuvuodesta 1886. Pakosalle joutunut Mamadou Lamine sai surmansa haavoituttuaan taistelussa Toubakoutan luona. Hän on tärkeä henkilö soninkejen kansanperinteessä, ja häntä on kuvailtu myös uskonnolliseksi uudistajaksi ja kolonialismin vastaisen taistelun sankariksi.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Imperato, Pascal James & Imperato, Gavin H.: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 206–207. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5.
  2. a b c d Clark, A. Francis & Phillips, Lucie Colvin: Historical Dictionary of Senegal, s. 116–118. Metuchen & London: Scarecrow Press, 1994. ISBN 0-8108-2747-6.