Loimaan vapaaherrakunta
Loimaan vapaaherrakunta annettiin 1651 kenraali Arvid Wittenbergille. Se käsitti 110 tilaa (58 2/3 manttaalia) Loimaan pitäjässä.[1]
Wittenberg sai ensimmäiset läänitykset Loimaalta 1641, jolloin niihin kuului 14 kylästä 40 taloa. 1645 niihin lisättiin 8 kylästä 20 taloa. Wittenbergistä tuli 1651 vapaaherra ja 1652 kreivi. Tuolloin läänityksiä laajennettiin. Wittenberg kuoli 1657, ja hänen jälkeen läänityksiä hallinnoi hänen poikansa Leonard Johan Wittenberg vuoteen 1679, jolloin hän kuoli. Läänitykset peruutettiin kruunulle 1680.[2]
Vapaaherrakunnan lainlukijaksi tuli vuonna 1655 Andreas Pacchalenius[3] ja 1660 Johan Judius, joka siirtyi 1664 Närpiöön.[4]
Loimaan vapaaherrakunnan asumakartano rakennettiin 1640-luvulla Loimijoen Vesikosken etelärannalle. Keskuskartanon sijaintipaikalle rakennettiin 1883 Suomen ensimmäinen varsinainen vaivaistalo, jonka ansiosta kerjäläisyys seudulla loppui. Paikalla sijaitsee nykyisin Loimaan vanhainkoti.[5][6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Loimaan vapaaherrakunta, Tietosanakirja, osa 5, palsta 1091, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913
- ↑ Ämmäinen, (Arkistoitu – Internet Archive) Sarka.fi, viitattu 6.7.2020
- ↑ Kustavi Grotenfelt, Kaksi satakuntalaista kirjailijaa 1600-luvulta: Antti Pacchalenius ja Mattias Bosk, Satakuntasarja V, s. 246
- ↑ Yrjö Kotivuori, Johan Judius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 6.7.2020
- ↑ Vesikosken historiallinen tehdasalue, RKY, viitattu 6.7.2020
- ↑ Sote-työtä ennen Loimaan sairaalaa, (Arkistoitu – Internet Archive) s. 8 Loimaan sairaala elää, viitattu 6.7.2020 (pdf)