Leo Boivin
Leo Joseph Boivin (2. elokuuta 1932 Prescott, Ontario, Kanada – 16. lokakuuta 2021[1]) oli kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelasi puolustajana 19 kautta National Hockey Leaguen seuroissa Toronto Maple Leafs, Boston Bruins, Detroit Red Wings, Pittsburgh Penguins ja Minnesota North Stars. Hänet tunnettiin erityisesti kovana taklaajana ja puolustavana puolustajana. Hänet valittiin vuonna 1986 Hockey Hall of Fameen. Boivin toimi pelaajaauransa jälkeen kykyjenetsijänä ja valmensi kahteen otteeseen väliaikaisesti NHL:n St. Louis Bluesia.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leo Boivin aloitti kiekon pelaamisen seitsemän ikäisenä ulkojäillä ja tähtäsi alusta asti puolustajaksi, ”koska nämä saavat olla enemmän jäällä”. Juniorina hän pelasi vuoden Inkerman Rockets -joukkueessa.
Boivin teki 17-vuotiaana vuonna 1949 NHL-seura Boston Bruinsin kanssa sopimuksen. Hän pelasi sen jälkeen kaksi kautta Port Arthur Bruinsissa, ja hänet kaupattiin vuonna 1951 Toronto Maple Leafsiin. Boivin pääsi Maple Leafsin vakituiseen kokoonpanoon kaudella 1952–1953 pelattuaan kauden AHL-seura Pittsburgh Hornetsissa.[2] Kaudella 1951–1952 hän oli pelannut Maple Leafsissa vain kaksi ottelua.[3]
Boivin kaupattiin marraskuussa 1954 takaisin Bruinsiin, jota hän edusti seuraavan 12 kauden ajan. Hän sai tuona aikana mainetta puolustavana puolustajana ja pienestä koostaan huolimatta kovana taklaajana. Hän oli erityisen tunnettu lonkkataklauksista.[3] Stanley Cup -finaaleihin Bruins ylsi Boivinin-aikana vuosina 1957 ja 1958. Boivin itse toimi Bruinsin kapteenina kaudet 1963–1966.[1]
Boivin kaupattiin kesken kauden 1965–1966 Detroit Red Wingsiin, joka samana keväänä selviytyi Stanley Cup -finaaleihin asti. Seuraavalla kaudella Red Wings jäi pudotuspelien ulkopuolelle, ja joukkue jätti hänet suojaamatta vuoden 1967 laajennusvaraustilaisuudessa. Pittsburgh Penguins varasikin Boivinin.[4] Penguinsissa Boivin pelasi puolitoista kautta, kunnes hänet kaupattiin Minnesota North Starsiin, jota hän edusti uransa loppuun, kevääseen 1970 saakka. Boivin pelasi urallaan 1 150 runkosarjaottelua ja teki niissä 322 pistettä. Pudotuspelejä hänelle kertyi 54. Hänet valittiin vuonna 1986 Hockey Hall of Fameen.[3]
Pelaajauransa jälkeen Boivin toimi ensin kykyjenetsijänä ja sitten myös valmentajana. Hän valmensi muun muassa Ottawa 67’s -juniorijoukkuetta. NHL:ssä hän toimi kausilla 1975–1976 ja 1977–1978 St. Louis Bluesin väliaikaisena päävalmentajana.[1] Hän oli eläköityessään vuonna 1993 Hartford Whalersin palkkalistoilla.[3]
Saavutuksia ja palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Boston Bruinsin kapteeni 1963–64, 1965–66
- Hockey Hall of Fameen 1986
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Eric Russo: Former Bruins Captain Leo Boivin Passes Away at 89 17.10.2021. Boston Bruins. Viitattu 17.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Brian Costello: 'Watch out for Leo Boivin': Remembering a Hockey Star 17.10.2021. The Hockey News. Viitattu 17.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Boivin dies at 89, Hockey Hall of Fame defenseman 17.10.2021. National Hockey League. Viitattu 17.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Bob Duff: Hall Of Famer Boivin Dies at 89; Was Briefly With Red Wings 17.10.2021. Detroit Hockey Now. Viitattu 17.10.2021. (englanniksi)