Lehmusten kaupunki -sarja
Lehmusten kaupunki -sarja (tunnetaan myös Lappeenranta-sarjana) on Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) kirjoittama seitsenosainen romaanisarja. Ensimmäiset kolme osaa ilmestyivät vuosina 1972, 1973 ja 1976 ja neljä viimeistä peräkkäisinä vuosina vuosina 2001–2004. Sarjan nimi juontuu teossarjan ensimmäisen romaanin, Hietamiehen (Hirvisaaren) esikoisromaanin Lehmusten kaupunki nimestä. Sarjan on kustantanut Otava.
Lehmusten kaupunki -sarja kuuluu Kannas-sarjan ohella Hirvisaaren pääteoksiin.
Sarjan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lehmusten kaupunki, 1972
- Unohduksen lumet, 1973
- Kukkivat kummut, 1976
- Syksyksi kotiin, 2001
- Koivu ja tähti, 2002
- Siellä jossakin, 2003
- Kallis kotimaa, 2004
Sarjan osien lyhyet kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehmusten kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehmusten kaupunki sijoittuu vuoden 1929 tienoille pieneen varuskuntakaupunkiin, "Lehmusten kaupunkiin". Romaanin punaiseksi langaksi muodostuu käsityöliikkeen nuoren myyjättären Ilona Hirvisaaren ja ratsuväen luutnantti Veikko Vehmaan rakkaustarina. Rakkaustarinoita muodostuu myös kahden muun parin ympärille, Ilonan lapsuuden ystävä Liisa Parmalan ja Veikon toverin Arnold Lundenin sekä ratsuväen kasarmilla asevelvollisuuttaan suorittavan Veikon ratsupalveljan Tauno Tukevan ja tämän morsiamen Iitan ympärille. Näistä kolmesta parista ainoastaan kaksi pariskuntaa saavat toisensa.
Vielä 1920-luvulla ratsuväen luutnantti ei voinut mennä naimisiin alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvan naisen kanssa, joten Vehmas ja ompelijatar Ilona eivät saa lupaa avioliittoon. Samaan aikaan kun Vehmaksen paras ystävä Arnold rakastuu Ilonan varakkaaseen ystävättäreen Liisaan ja tekee hänestä juhlitun upseerinrouvan, Ilona synnyttää aviottoman lapsen ja joutuu lähtemään kaupungista.
Vehmaan vastakohta on Reinhold von Schildt, jolla ei ole velkoja ja joka ei välitä upseerikunnan perinnäissäännöistä ja suvun sotilasperinteistä. Hän eroaa armeijasta voidakseen naida venäläissyntyisen Marjushkan, joka on ammatiltaan tarjoilija. Mitään ei paina se, että Marjushkan isä on ollut tsaarin upseeri.
Romaanin muuta antia tarjoavat kaksikymmenlukulaisen pikkukaupungin idyllissä tapahtuva vuodenaikojen sävyttämä elämänmeno.
Unohduksen lumet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjan toisessa romaanissa Unohduksen lumet on edetty kymmenen vuotta eteenpäin, syksyyn 1939, sodan kynnykselle. Romaanin henkilögalleria on pysynyt lähes samana kuin sarjan esikoisosassa, mutta päähenkilöiksi on noussut nuori pariskunta, Vehmasten kotiapulainen Sirkka ja hänen poikaystävänsä Risto. Velkainen Veikko Vehmas on mennyt rahan takia naimisiin häntä huomattavasti vanhemman, käsityöliikkeen omistaja Marketta Bergin kanssa. Ilona Hirvisaari asuu poikansa Mikaelin kanssa Viipurissa, jossa hänen oma liikkeensä menestyy hyvin. Liisa ja Arnold Lunden elävät perhe-arkea yhdessä kahden lapsensa, Pentin ja Tuulikin kanssa. Tauno ja Iita Tukeva asuvat omassa kodissaan Antreassa lapsiensa Laurin, Hilkan ja Olavin kanssa.
Romaani seuraa näiden ihmisten elämää syksystä 1939 aina vuoden 1940 puolelle. Talvisota syttyy ja lopettaa näiden henkilöiden rauhaisan elämän. Ihmisten uhraukset isänmaalle tulevat olemaan kovat.
Kukkivat kummut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kukkivat kummut sijoittuu välirauhan aikaan vuosien 1940 ja 1941 välille. Marjushka von Schildt on punatukkainen sotaleski, joka palaa Lehmusten kaupunkiin. Hänen miehensä Reinhold oli Arnold Lundenin ja Veikko Vehmaan toveri. Myös Liisa Lunden on jäänyt sotaleskeksi, samoin Veikko Vehmas. Tauno ja Iita Tukeva ovat menettäneet vanhimman poikansa Laurin ja myös kotinsa Antreassa. Toisaalta he ovat saaneet uuden pojan, Reinon. Ilona Hirvisaari ja Veikko saavat vihdoin toisensa. Entiset yhteiskunnalliset ennakkoluulot ovat kaatuneet: upseerikerhon ovet aukenevat Ilonalle ja Vehmaksen esimies, eversti hyväksyy hänet.
Kaikkea korjaillaan talvisodan jäljiltä ja elämä näyttää alkavan palautua takaisin omiin tuttuihin uomiinsa. Mutta ilmassa alkaa jo väreillä tuleva sota.
Kukkivat kummut oli pitkään sarjan päätösosa, sillä aluksi sarja käsitti vain kolme ensimmäistä romaania. Neljäs osa Syksyksi kotiin ilmestyi vasta lähes 30 vuoden päästä Kukkivien kumpujen jälkeen.
Syksyksi kotiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syksyksi kotiin jatkoi vuosikymmenien jälkeen Lehmusten kaupungissa elävien ihmisten tarinaa. Romaani sijoittuu kesään 1941, kesään jolloin jatkosota syttyy. Suomi lähtee sotaan voittajan elkein ja kaikki ajattelevat että syksyyn mennessä ollaan jo kotona. Tästä lausahduksesta juontaa juurensa myös romaanin nimi. Romaanissa liikutaan sekä sotatantereilla että kotirintamalla. Rintamalla monien sotaan osallistuvien miesten ja heihin vaikuttavien naisten tarinat yhdistyvät. Kotirintamalla eletään sekä ilon että surun hetkiä. Ilona Vehmas on saanut toisen lapsen, Marjan, mutta on etääntynyt miehestään Veikosta. Kukkivat kummut -romaanissa tapahtunut Mikael Vehmaan ja Pentti Lundenin leikki pommeilla on vammauttanut molempien näön. Sotaleski Liisa Lunden on tehnyt ratkaisuja rakkauselämänsä suhteen.
Romaani on sivumäärältään sarjan laajin romaani; siinä on 556 sivua.
Koivu ja tähti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjan viidennen romaanin Koivu ja tähti yksi päätapahtumapaikka sijaitsee Äänisen pohjoispäässä, Sungun niemellä, jossa ratsuväkiprikaatti sodan aikana sijaitsee. Eletään talvea 1942. Ilona Vehmas kohtaa miehensä Veikon sukulaisen Karl Kristianin ja rakastuu. Tauno Tukeva joutuu kovan paikan eteen, kun hänen raskaana oleva vaimonsa Iita kuolee. Äidin kuoleman johdosta Tukevan lapset Hilkka ja Olavi päätetään lähettää sotalapsiksi Tanskaan.
Siellä jossakin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjan toiseksi viimeisessä romaanissa ratsuväkiprikaati muuttaa Sungusta Äänislinnaan, josta prikaatin hevoset lähetetään Lehmusten kaupunkiin. Rakuuna Tauno Tukevan mieltä alkaa painaa montakin muuta asiaa kuin rakkaasta Sulotar-hevosesta luopuminen, sillä hän saa tietää että hänen toverinsa Vartiainen on lähdössä karkuretkelle Suomeen. Toisaalta hänen mieltään painaa myös se, että hänen lapsensa Hilkka ja Olavi joutuvat Tanskassa vaaraan ottoäitinsä Signen psyykkisten vaivojen takia; Signe päättää kaapata lapset sillä hänellä ei ole omia lapsia. Tarinan jännitystarinat kietoutuvat näiden kahden tarinan ympärille. Ilona Vehmas on ottanut eron miehestään Veikosta ja menee naimisiin Karl Kristianin kanssa. Sarjan henkilögalleriaan liittyy tässä osassa tuomari Kaarin Talste.
Kallis kotimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kallis kotimaa on sarjan päätösosa, joka sijoittuu kesään 1944. Suurhyökkäys on alkanut ja ratsuväkiprikaati on siirretty Karjalan kannakselle. Sotaleski Liisa Lunden päättää lähteä lottien kanssa rintamalle korjaamaan ratsumiesten vaatteita. Paluumatka on elämän ja kuoleman juoksua läpi Kannaksen ja siihen kuuluu mm. Simolan pommitukset. Ratsuväkiprikaati taistelee Viipurinlahden saarilla. Tarinan kaikki kolme tärkeää mieshahmoa, ratsumestari Veikko Vehmas, ratsumestari Harri Leppäniemi ja rakuuna Tauno Tukeva haavoittuvat. Ilona ja Karl Kristian ovat saaneet tyttären Iiriksen, mutta Karl Kristian katoaa rintamalla. Hän löytyy lopulta, mutta kuolee haavoihinsa. Tarina päättyy Liisa Lundenin ja ratsumestari Harri Leppäniemen häihin.