Länsi-Aure
Länsi-Aure on kylä Ylöjärvellä Pirkanmaalla Kuru–Parkano-maantien (seututie 332) varrella. Se kuului ennen Kurun pitäjän Aurejärven kylään, joka oli saanut nimensä kylän keskellä sijaitsevasta Aurejärvestä. Kylä oli jo 1870-luvulla erkaantunut kahteen osaan: Iso- ja Wähä-Aureeseen. Vuoden 1925 lopussa pitäjän rajoja tarkastettiin asukkaiden toiveesta. Järven ja sen alapuolisen vesistön länsipuoli liitettiin Parkanon pitäjään ja samalla Aurejärven kylä jakautui kolmeen osaan: Kurun Itä-Aureeseen, Kurun Länsi-Aureeseen ja Parkanon Aurejärveen.[1] Vuoden 2009 alussa Kurun kunta liitettiin kuntaliitoksella Ylöjärven kaupunkiin.[2]
Välimatkat Länsi-Aureen keskustasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Parkano 18 km
- Kuru 25 km
- Ylöjärvi 65 km
- Tampere 77 km
Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1898 Suomessa julkaistiin asetus, jossa maalaiskunnat velvoitettiin jakamaan alueensa koulupiireihin. Kurun Länsi-Aure sai oman koulupiirinsä ja kansakoulunsa vuonna 1909. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin 1970-luvulla. Länsi-Aureen koulu oli ensimmäisiä ympäristöasioihin suuntautuneita kouluja Suomessa ja se sai virallisen oikeuden käyttää Ympäristökoulu-nimeä.[3] Vuonna 2001 Länsi-Aureen ympäristökoulu lakkautettiin.[4]
Kaupat ja posti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsi-Aureen kylätaajamassa oli parhaimmillaan kaksi kauppaa.[5]
- Sekatavarakauppa Juho Ahvenlampi, 1909−1914
- Sekatavarakauppa Oskari Himola, 1914−1921
- Sekatavarakauppa Oskari Anderson, liike Ahvenlammilla, 1924 − 1930-luku, lopetti kaupankäynnin ryhdyttyään metsänvartijaksi
- Sekatavarakauppa Heikki Marjamaa (ent. Remsujev, synt. Vuokkiniemi), 1919 − 1940-luku
- Sekatavarakauppa Veikko Marjamaa, 1940−1950-luvuilla
- Sekatavarakauppa Emma Korpela, 1955−1956
- Sekatavarakauppa Tmi Korpela, 1956 − 1980-luku
- Sekatavarakauppa Vilho Juvela, 1954−1988
- Länsi-Aureen kyläkauppa L. Salonen, 1996−2006.
Postinumero on 34530 ja postitoimipaikka Länsi-Aure.
Kahvila, lounaspaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seitsemisen kansallispuisto on luonnonsuojelualue Ylöjärven Länsi-Aureessa ja Ikaalisten rajamailla. Siellä on merkittyjä reittejä ja luontopolkuja. Seitsemisen luontokeskus tarjoaa majoitusta kansallispuiston ulkoilu- ja retkeilymaastojen välittömässä läheisyydessä. Seitsemisen kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 ja sitä hoitaa Metsähallitus.[8]
Tanssilava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienviljelijäyhdistys omistaa Länsi-Aureen tanssilavan, missä pidettiin kesäisin lavatansseja 1960- ja 1970-luvuilla. Tansseja tahditti sunnuntaisin elävä orkesteri, ja keskiviikkoisin järjestettiin levytansseja.
Kyläyhdistyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurejärven kalastuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurejärven kalastuskunta on metsähallituksen ja osakaskuntien muodostama kalastuslupa-alue. Aurejärven ja Äijälän kalastuskunnat pyrkivät hoitamaan Aurejärven vedenlaatua, pitämään kalakannan elinvoimaisena ja suorittavat kalastuksenvalvontaa. Osakaskunta sijaitsee Ylöjärven Kurun Itä-Aureessa ja se kuuluu Parkanon kalastusalueeseen. Esimerkiksi kalastuksenvalvontaa suoritetaan kalastusalueen valtuuttamana koko Aurejärven alueella.
Länsi-Aureen kylätoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsikurun metsästäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuran metsästysmaja sijaitsee Aurejärven rannalla.
Pohjois-Kuru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Kuruun kuuluu viisi kylää: Itä-Aure, Länsi-Aure, Riuttanen, Luode ja Kallionkylä. Se toimii kylien yhteisenä ja aktiivisena kyläyhdistyksenä, joka on järjestänyt historiansa aikana paljon erilaista toimintaa kyläläisten, kesäasukkaiden ja muidenkin vieraiden iloksi.
Yhteinen Aurejärvemme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurejärvi on ollut yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä. Sen ekologisen tilan ja valuma-alueen kuormituksen selvitys vuonna 2018 osoitti, että nykyisellä kuormituksella Aurejärvi on hitaasti rehevöitymässä. Vesistön pitäminen puhtaana vaatii toimenpiteitä [9]. Aurejärvi kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön. Se sijaitsee Parkanon Aurejärven ja Ylöjärven Itä-Aureen ja Länsi-Aureen (Pohjois-Kurun) kylien välissä. Pituutta sillä on vajaa 14 kilometriä, levein kohta vajaa neljä kilometriä, syvin kohta vajaa 40 metriä ja keskisyvyys seitsemän metriä. Järven pohjoisosa kuuluu Natura 2000 -alueisiin. Jotta Aurejärven vesistö pysyisi puhtaana myös tuleville sukupolville, vuonna 2016 järven ranta-asukkaat ja rantakiinteistöjen omistajat perustivat Yhteinen Aurejärvemme -yhdistyksen, joka toimii Aurejärven edunvalvojana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Heikkilä, Marjo: Aurejärven kylä natisee liitoksissaan[vanhentunut linkki], Tampereen yliopiston julkaisuarkisto, 2001, viitattu 5.4.2019
- ↑ Kurun kunta liittyy Ylöjärveen. Kaleva, 23.8.2007. STT.
- ↑ Länsi-Aureen koulussa. Kurun lehti, 8.11.2018.
- ↑ LeenaPöntynen,Kouluverkkoselvitys 2014; 17.4.2014
- ↑ Erkki Laitinen: Kurun historia 1919 - 1985. , Jyväskylä 1992.
- ↑ Vilma Kaura; Ylöjärven uutiset, Auretar pursuaa aitoa kurulaista, julkaistu 4.10.2016
- ↑ Minna Lautamäki: Tuula Peltonen johtaa Sisä-Suomen puistoaluetta. Ylä-Satakunta, 7.1.2020.
- ↑ Metsähallitus: Kansallispuisto Seitseminen julkaisut.metsa.fi. Huhtikuu 2018.
- ↑ DI Jami Aho: Järven ekologinen tila Aurejärven ekologisen tilan selvitys sekä valuma-alueen kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelman laatiminen. 19.5.2018. Yhteinen Aurejärvemme ry..
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aineslahden matkailutila
Aurejärven kalastuskunta
Auretar
Aurex
Länsi-Aureen lava
Länsikurun metsästäjät (Arkistoitu – Internet Archive)
Oravanmarja
Pohjoiskuru
Samtek Oy
Seitseminen[vanhentunut linkki]
Seitsemisen luontokeskus, Kahvila-Ravintola Kettis (Arkistoitu – Internet Archive)
Seitsemisen kansallispuistossa yhteistyötahojen tarjoamia palveluja
Yhteinen Aurejärvemme ry
Ylöjärven kyläkartta (Arkistoitu – Internet Archive)
Ylöjärvi (Arkistoitu – Internet Archive)