Kulttuurihyvinvointi
Kulttuurihyvinvointi tarkoittaa ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia.[1]
Taiteen vaikutuksista puhuttaessa tukeudutaan tutkimustietoon, ei oletuksiin. Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat monet tekijät. Tutkimustietoon perustuvassa tarkastelussa on syytä huomioida, miten ja mistä tietoa on kerätty.[2]
Suomessa taiteen hyvinvointivaikutuksien tutkimusta on tehty laajasti erityisesti musiikin saralla muun muassa Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa sekä Taideyliopistossa. Esimerkiksi musiikin vaikutuksesta aivoterveyteen ja kuntoutukseen on tehty lukuisia tutkimuksia.[3]
Kulttuurihyvinvointiala on otettu viime vuosina opetussuunnitelmiin, ja sitä opetetaan useassa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa ympäri Suomea. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa[4] sekä Metropolia-ammattikorkeakoulussa.[5]
Laajin taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista tehty tutkimuskatsaus on vuonna 2019 julkistettu Maailman terveysjärjestön (WHO) raportti: Fancourt & Finn: What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review.[6]
Laajin taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista tehty tutkimuskatsaus on vuonna 2019 julkistettu Maailman terveysjärjestön WHO:n raportti [6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taiteesta hyvinvointia Taikusydän. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja taike.fi. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa duodecimlehti.fi. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Tutkimusryhmät Turun Ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen Metropolia. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ a b Fancourt, Daisy & Finn, Saoirse: What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. World Health Organization. Regional Office for Europe, 2019. ISBN 978-92-890-5455-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.12.2022). (englanniksi)