Kulikovon taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulikovon taistelu
Kulikovon taistelu. 1600-luvun käsikirjoituksen kuvitusta.
Kulikovon taistelu. 1600-luvun käsikirjoituksen kuvitusta.
Päivämäärä:

8. syyskuuta 1380

Paikka:

Kulikovo

Lopputulos:

Venäläisten voitto

Vaikutukset:

Kultainen orda heikkeni merkittävästi

Osapuolet

Moskovan ruhtinaskunta,
venäläisiä ruhtinaskuntia

Kultainen orda

Komentajat

Dmitri Ivanovitš

Mamai

Vahvuudet

100 000–150 000

100 000–150 000

Kulikovon taistelu (ven. Кулико́вская би́тва, Kulikovskaja bitva) oli venäläisten ja Kultaisen ordan joukkojen välillä Kulikovon niityllä 8. syyskuuta 1380 käyty taistelu, joka päättyi venäläisten voittoon.[1][2]

1370-luvulla voimistunut Moskovan suuriruhtinaskunta ryhtyi johtamaan venäläisten taistelua mongolivalloittajia vastaan. Kultaisen ordan johtoon kohonnut kenraali Mamai päätti palauttaa sen vallan Venäjällä. Hän kokosi noin 100 000–150 000 miehen sotajoukon, johon mongolien ja tataarien lisäksi kuului myös tšerkessejä, osseetteja, armenialaisia, Volgan seudun kansoja sekä Krimin genovalaisia palkkasotureita. Mamain liittolaisena toimi Liettuan suuriruhtinas Jagello.[1]

Kuultuaan ordan joukkojen liikkeistä kesäkuun lopussa Moskovan suuriruhtinas Dmitri Ivanovitš Donskoi ryhtyi keräämään venäläisiä sotajoukkoja Moskovassa ja Kolomnassa. 100 000–150 000 miehen armeijaan kuului moskovalaisia ja Moskovan ylivallan tunnustaneiden ruhtinaskuntien sotilaita. Novgorodin, Tverin, Nižni Novgorodin, Rjazanin ja Smolenskin joukot eivät osallistuneet sotaretkeen.[1]

Venäläiset kohtasivat kenraali Mamain joukot Donin yläjuoksulla Kulikovon niityllä. Perimätiedon mukaan taistelu alkoi venäläisten ja tataarien sankareiden Aleksandr Peresvetin ja Tšelubein kaksintaistelulla, jossa molemmat saivat surmansa. Varsinaisessa taistelussa venäläiset tuhosivat Mamain joukot, joiden vetäytymistä he seurasivat 50 kilometrin matkan verran.[1]

Vaikka Kulikovon taistelu ei vielä vapauttanutkaan Venäjää mongolivallasta, se heikensi suuresti Kultaista ordaa ja nopeutti sen hajoamista. Taistelun seurauksena Moskovan suuriruhtinaiden asema Venäjällä voimistui huomattavasti.[1]

  1. a b c d e Bolšaja Sovetskaja Entsilopedija, tom 13, s. 587. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1973. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.5.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Keskiaikaisen venäläistelun merkitykset luotiin jälkikäteen (Arkistoitu – Internet Archive) Itä-Suomen yliopisto

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]