Kristiinankaupunki
Kristinestad
Perustiedot
Lyhenne
Kst [1]
Rataosa
Perälä–Kristiinankaupunki (purettu)
Sijainti
62°16′15″N , 21°23′25″E
Osoite
Asemakatu, 64100 Kristiinankaupunki
Kunta
Kristiinankaupunki
Avattu
1913
Lakkautettu
1982
Asemarakennus
Tyyppi
jugend-tyylinen asema
Suunnittelija
Thure Hellström
Materiaali
puu
Km
Lyh.
Liikennepaikat
Kaskisten satama
Kantatie 67 :n tasoristeys
114,0
Ksk
Kaskinen
Seututien 676 tasoristeys
Puronkylä
Seututien 676 tasoristeys
102,5
Närpiönjoki
101,7
När
Närpiö
Valtatie 8 :n alitus
Karila
Kantatie 67 :n ylitys
116,~
Kristiinank. satama
114,~
Kst
Kristiinankaupunki
Laitakylä
Tiukka
Puskamarkki
98,~
Kjo
Karijoki
Viitiluhta
Viitinkylä
89,2
88,9
Pr
Perälä
Kaleva
Aurala
Seututien 687 tasoristeys
80,9
Tuv
Teuva
Hirsiahde
Ätö
Äystö
Kto
Kainasto
Survoneva
Luomankylä
Kantatie 67 :n alitus
52,6
Kji
Kauhajoki
Turja
Kohlu
Laturi
Harjankylä
47,1
Luo
Lohiluoma
Lahoo
Koukkari
Hakuni
Kakkuri
Mie
Mietaa
Louvonmäki
34,~
Krk
Kurikka
Seututien 689 tasoristeys
Paavolankylä
Levula
28,~
Antila
Hirvelänkylä
Pan
Panttila
Raamitie
Koivistonkylä
Keskinentie
Jouppila
Penttilä
Hakarinta
Kataja
Rahkola
Valtatie 3 :n ylitys
26,5
Kyrönjoki
25,9
Kos
Koskenkorva
Havusela
Akkala
Tiilitie
Huikkula
Isokoivu
Peurala
Hannuksela
Rinne
16,~
Ilj
Ilmajoki
Seututien 701 tasoristeys
Nikkola
Niemi-Nikkola
Tmk
Tuomikylä
Saunio
Kosola
Latomäki
Jouppi
Seinäjoki
Itikka
Vaasaan
Ouluun
Kantatie 67 :n ylitys
1,4
Sk
Seinäjoki
0,0
Skt
Seinäjoki tavara
Haapamäelle
Tampereelle
Merkkien selitykset
Infobox OK
Kristiinankaupungin rautatieasema (lyh. Kst, ruots. Kristinestads järnvägsstation ) oli rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluneella rataosalla Perälä–Kristiinankaupunki . Liikennepaikka oli rataosuuden pääteasema, ja sieltä oli ratayhteys Kristiinankaupungin satamaan. Asemalla oli myös pieni veturitalli.
Rataosuus valmistui vuonna 1913 , ja radan rakentamistöiden yhteydessä valmistunut jugend-tyylinen asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema.
Henkilöliikenne Kristiinankaupunkiin lakkautettiin vuonna 1968 ja tavaraliikenne vuonna 1982 . Lakkautuksen jälkeen seurasi radan purkaminen, ja rautatien rakennukset siirtyivät eri vaiheiden kautta yksityisomistukseen. Asemarakennusta on kunnostettu 1990-luvulta lähtien.
↑ Liikennepaikkojen välimatkat 1.11.1977 , s. 73. Helsinki: Valtionrautatiet, 1977.