Kreikan kasvisto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kreikan kasvistoon kuuluu noin 6 000 kasvilajia. Niistä noin 750 on endeemisiä eli kotoperäisiä, toisin sanoen yksinomaan Kreikassa kasvavia lajeja.[1] Näin suuri endeemisyyden määrä (14 %) on poikkeuksellista koko Euroopassa.[2][3][4]
Kreikan pinta-alasta noin 25 % on metsien peittämää. Suurimmat metsät ovat maan pohjoisosissa Epeiroksen, Makedonian ja Traakian alueilla. Suurin osa metsistä on mäntykasveja, tammia, poppeleita, plataanipuita sekä pensaikkoa. Vuoriston metsät ovat pääsiassa mäntykasvistoa, kun taas muut lajit kasvavat alarinteillä ja alavammilla alueilla.[1][3] Yksi tyypillisimpiä maastoja Kreikassa on koko Välimeren alueelle tyypillinen macchia (frýgana) eli pensaikko- ja matalien puiden maasto, jonka kasvit kestävät hyvin kuivuutta ja kuumuutta. Muinaisina aikoina Kreikka oli lähes kauttaaltaan metsien peittämä, mutta metsää on hakattu voimakkaasti jo esihistorialliselta ajalta lähtien.[5]
Tunnusomaisin puulaji Kreikalle on oliivipuu. Vuonna 2003 oliivin viljelyala maassa oli 765 000 hehtaaria. Suurimmat oliivilehdot ovat Kreetalla, Peloponnesoksella ja Lesboksella. Muita merkittäviä hyötylajeja ovat hedelmäpuut, kuten appelsiinipuu, sitruunapuu, omenapuu, viikunapuu, päärynäpuu, persikkapuu sekä pähkinäpuut.[3] Noin 30 % pinta-alasta on maanviljelysmaata ja noin 40 % laidunmaata.[5]
Lajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Luettelo Kreikan kasveista
Endeemisiä lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikan endeemisiä kasvisukuja ja -lajeja ovat muun muassa:[6][7][8][9][10]
Endeemisiä kasvisukuja
- Horstrissea
- Hymenonema
- Jankaea (soilimot), ainoa laji olympoksensoilimo
- Ormosolenia
- Petromarula
- Phitosia
- Thamnosciadium
Endeemisiä kasvilajeja
- Abies cephalonica (kreikanpihta)[11]
- Acantholimon androsaceum
- Achillea ambrosiaca (eräs kärsämö)
- Alkanna sfikasiana (eräs alkanna)
- Allium calamarophilon (eräs laukka)
- Allium dirphianum (eräs laukka)
- Allium gomphrenoides (eräs laukka)
- Allium karistanum (eräs laukka)
- Allium runemarkii (eräs laukka)
- Alyssum densistellatum (eräs kilpiruoho)
- Alyssum euboeum (eräs kilpiruoho)
- Ammi topalii (eräs sudenporkkana)
- Anchusa caespitosa (eräs rastikasvi)
- Androcymbium rechingeri
- Anthemis glaberrima (eräs sauramo)
- Anthemis samariensis (eräs sauramo)
- Armeria johnsenii (eräs laukkaneilikka)
- Asperula brachyphylla (eräs maratti)
- Asperula euboea (eräs maratti)
- Asperula ophiolithica (eräs maratti)
- Asperula suffruticosa (eräs maratti)
- Asperula taygetea (eräs maratti)
- Bellevalia brevipedicellata (eräs parsakasvi)
- Beta nana (eräs juurikas)
- Bolanthus intermedius (eräs kohokki)
- Bupleurum kakiskalae (eräs jänönputki)
- Campanula andrewsii (eräs kellokukka)
- Campanula cretica (eräs kellokukka)
- Campanula garganica subsp. cephallenica (eräs kellokukka)
- Campanula laciniata (eräs kellokukka)
- Campanula celsii ssp. carystea (eräs kellokukka)
- Campanula celsii ssp. parnesia (eräs kellokukka)
- Campanula constantini (eräs kellokukka)
- Campanula cymaea (eräs kellokukka)
- Campanula goulimyi (eräs kellokukka)
- Campanula incurva (eräs kellokukka)
- Campanula jacquinii (eräs kellokukka)
- Campanula saxatilis subsp. cytherea (eräs kellokukka)
- Campanula tubulosa (eräs kellokukka)
- Centaurea baldaccii (eräs kaunokki)
- Centaurea ebenoides (eräs kaunokki)
- Centaurea euboica (eräs kaunokki)
- Centaurea idaea (eräs kaunokki)
- Centaurea lancifolia (eräs kaunokki)
- Centaurea mantoudii (eräs kaunokki)
- Centaurea raphanina ssp. raphanina (eräs kaunokki)
- Centranthus sieberi (eräs virma)
- Cephalanthera cucullata (eräs valkku)
- Chaerophyllum euboeum (eräs kirveli)
- Chionodoxa nana (Scilla nana, Chionodoxa cretica) (eräs sinililja)
- Clematis elisabethae-carolae (eräs kärhö)
- Crepis sibthorpiana (eräs keltto)
- Crocus cartwrightianus (eräs sahrami)
- Crocus hadriaticus (eräs sahrami)
- Crocus laevigatus (kreetansahrami)
- Crocus oreocreticus (eräs sahrami)
- Crocus sieberi (eräs sahrami)
- Cruciata taurica ssp. euboea (eräs ristimatara)
- Cyclamen creticum (eräs syklaami)
- Ebenus cretica (kreetankallioherne, ploumí)[12]
- Euphorbia rechingeri (eräs tyräkki)
- Fritillaria conica (eräs pikarililja)
- Fritillaria obliqua (eräs pikarililja)
- Fritillaria rhodia (eräs pikarililja)
- Fritillaria rhodocanakis (eräs pikarililja)
- Fritillaria spetsiotica (eräs pikarililja)
- Fritillaria thessala subsp. ionica (eräs pikarililja)
- Galium incurvum (eräs matara)
- Galiasperula ferdinandi-coburgii (eräs maratti/matara)
- Helichrysum sibthorpii (eräs olkikukka)
- Hymenonema graecum (adralída)
- Hymenonema laconicum (eräs asteri)
- Inula candida ssp. candida (eräs vankkahirvenjuuri)
- Linaria hellenica (eräs kannusruoho)
- Lomelosia sphaciotica (eräs pistetörmäkukka)
- Myosotis solange (eräs lemmikki)
- Nepeta sphaciotica (eräs kissanminttu)
- Nigella carpatha (eräs neito)
- Nonea cesatiana (eräs nunnakasvi)
- Onobrychis sphaciotica (eräs esparsetti)
- Onopordum bracteatum ssp. creticum (eräs kruunuohdake)
- Ophrys lacaena (eräs orho)
- Origanum dictamnus (kreetanmeirami, díktamo)[13]
- Paeonia clusii (eräs pioni)
- Petromarula pinnata (eräs kellokasvi)
- Phitosia crocifolia (eräs asteri)
- Phoenix theophrasti (kreetantaateli)
- Pimpinella tragium ssp. depressa (eräs pukinjuuri)
- Polygala helenae (eräs linnunruoho)
- Ranunculus veronicae (eräs leinikki)
- Saponaria jagelii (eräs suopayrtti)
- Staehelina petiolata (eräs hoikkakehto)
- Sideritis syriaca (eräs raudakki)
- Silene variegata (eräs kohokki)
- Tulipa cretica (eräs tulppaani)
- Tulipa saxatilis (ssp. bakeri) (kreetantulppaani)[14]
- Verbascum arcturus (eräs tulikukka)
- Verbascum spinosum (eräs tulikukka)
- Viola athois (eräs orvokki, agriopansés)
- Viola fragrans (eräs orvokki)
- Zelkova abelicea (kreetanselkova)[15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gibbons, Bob: Greece. Nature Guides. Travellers' nature guides. Oxford University Press, 2003. ISBN 0198504373. Teoksen verkkoversio.
- Greek Flora greekflora.gr.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Nature Greeka.com. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Gibbons 2003, s. 21–23.
- ↑ a b c Flora Greeka.com. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Forests Greeka.com. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ a b Fleming, Tom (toim.) & Dubin, Marc: Greece, s. 115–121. Insight Guides. 7. painos. Apa Publications, 2017. ISBN 978-178-671-530-2.
- ↑ Greece Living Natinal Treasures. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Τα Ελγίνεια της ελληνικής χλωρίδας Η Καθημερινή. 8.7.2007. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Endemic Species Parnitha. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Trigas, Panayiotis & Iatrou, Gregoris: The local endemic flora of Evvia (W Aegean, Greece) BioOne. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Cretan endemic flowers Cretan Endemic Flowers. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Kreikanpihta Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Kreetankallioherne Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Kreetanmeirami Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Kreetantulppaani Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Kreetanselkova Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 27.8.2018.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Αλεξίου, Σωτήρης: 100 Ενδημικά Φυτά της Ελλάδας. WildGreeceEditions, 2012. ISBN 9789609779012. (kreikaksi)
- Alexiou, Sotiris: 100 Endemic Plants of Greece. WildGreeceEditions, 2012. ISBN 9789609779005. (englanniksi)
- Perttula, Pentti: Itäisen Välimeren kasviopas. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2008. ISBN 9789524681940.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan kasvisto Wikimedia Commonsissa
