Kolmas Mithridateen sota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolmas Mithridateen sota
Osa Mithridateen sotia
Päivämäärä:

75 eaa. - 65 eaa.

Paikka:

Anatolia.

Lopputulos:

Rooman voitto, Mithridateen itsemurha

Osapuolet

Rooman valtakunta
Bithynia

Pontos
Armenian kuningaskunta

Komentajat

Lucullus,
Pompeius

Mithridates VI,
Tigranes Suuri

Kolmas Mithridateen sota (75-65 eaa.) oli kolmas ja viimeinen osa Mithridateen sotia, jotka käytiin Pontoksen ja Rooman välillä. Rooma voitti sodan Mithridateen tehtyä itsemurhan.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mithridates VI julisti Roomalle sodan sen jälkeen, kun roomalaiset olivat ottaneet haltuunsa Bithynian. Hän löi konsuli Marcus Aurelius Cottan Khalkedonissa ja valtasi Rooman Vähässä-Aasiassa sijainneet alueet. Rooman armeijaa komensi strategisesti taitava Lucullus, joka osasi johtaa armeijaansa haastavassa maastossa. Mithridates joutui vetäytymään, kärsi viimein tappion ja pakeni vuonna 72 eaa. vävynsä kuningas Tigraneen luo Armeniaan.[1][2]

Sota kuitenkin jatkui Armeniassa, ja Lucullus voitti vielä kaksi taistelua, Tigranocertassa vuonna 69 eaa. ja Artaxatassa seuraavana vuonna, ennen kuin joutui joukkojensa kapinoinnin takia väistymään komentajan tehtävästä. Hänen tilalleen tuli vuonna 66 eaa Pompeius, jolla oli käytössään suurempi armeija ja laajemmat valtuudet. Tuolloin Mihtradates ehdotti rauhaa. Pompeius asetti kuitenkin niin kovat ehdot rauhalle, että Mithradateen oli mahdotonta niitä hyväksyä. Antautumisen sijaan Mithradates pakeni vaikeakulkuisille seuduille ja vältteli taistelua Pompeiusta vastaan. Pompeius onnistui viimein väijytyksellä saamaan vastustajansa satimeen ja tuhoamaan hänen armeijansa. Mithridates pakeni taas Tigraneen luo ja edelleen vuonna 64 eaa. Asovanmeren rannikolla sijainneille alueilleen. Sieltä käsin hän yritti uudelleen neuvotella Pompeiuksen kanssa, tarjoutui tunnustamaan Rooman herruuden ja maksamaan sille veroa. Taaskaan tarjous ei johtanut toivottuun tulokseen. Sen sijaan Mithradateen poika Farnakes II nousi kapinaan isäänsä vastaan ja sulki tämän kuninkaanlinnaan. Vankeudessa Mithradates teki itsemurhan juomalla myrkkyä vuonna 63 eaa.[1][2]

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 5. Rooma, s. 181-189. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09733-0.
  2. a b Mithradates VI Eupator britannica.com.