Kiekonlyönti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiekonlyönti (myös kurranlyönti) on suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluva joukkuepeli. Sitä pelattiin usein pyhäiltaisin kahden kyläkunnan kesken maantiellä kylien puolivälissä. Toisinaan pelaamiseen käytettiin myös erityisesti raivattuja kiekkotantereita. Kiekko oli puinen ja sitä lyötiin puisilla kangilla. Peliä pidettiin ratkenneena, kun hävinnyt osapuoli oli ajettu oman kylänsä puolelle. Kiekonlyönti oli suosittua varsinkin Hämeessä. Se tunnetaan muun muassa Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä.[1] Lajissa on tuttuja piirteitä monista nykyään suosituista lajeista, kuten baseballista, rugbysta, kriketistä, maahockeysta ja jääkiekosta.[2]

Viimeisen sadan vuoden aikana kurranlyönti on menettänyt asemansa yleisenä kansanhuvina, vaikka se aiemmin kuului jokakesäisiin peleihin. Lajin aiemmasta levinneisyydestä kertoo etenkin se kirjava nimistö, jolla peliä on kutsuttu eri puolilla Suomea: ajokonkari, ajonlyönti, hyrynlyönti, keilin heitto, kiekkeren lyönti, kiekonlyönti, kierikka, konkarin heitto, kyökän heitto, kähkerän lyönti, köhkörön heitto, pikapyörälyönti, pyöränlyönti, rillalyönti ja tiirikan lyöminen sekä ruotsinkieliset nimet, kuten slå trilla, rulla trilla ja kasta trissa.[2]

Jyväskylässä perustettiin 1990-luvun alussa kiekonlyönnin ainoa erikoisseura, Suomen Kurranlyöjät.[3] 2020-luvun alussa lajia on elvytetty uudelleen Helsingissä.[2]

Kiekonlyönti sekoitetaan toisinaan kyykkään, joka on vuosisatojen takaa periytyvä karjalainen ulkopeli.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elonet: Kansanomaista urheilua Ruovedellä (1940) (Videoleike, noin kohdasta 5'00 eteenpäin) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 9.10.2018. (suomeksi)
  2. a b c KURRANLYÖNTI | Aleksis Kiven Seura aleksiskivenseura.fi. Viitattu 10.10.2022.
  3. Kärkkäinen, Pekka; Laitinen, Erkki & Sironen, Esa: Takaisin juurille? SUHS.fi. Viitattu 9.10.2018. (suomeksi)
  4. Teronen, Arto: Perinnepelejä vitriinistä LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM. 2015. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 9.10.2018. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]