Keskustelu:Ylioppilaslehti
Niin, miten tuo vanhin opiskelijalehti pitäisi määritellä? Onko lukiolaislehti opiskelijalehti, entä kauppakoulu -> opisto -> amk -vaihteet kulkenut lehti opiskelijalehti? Jos niistä jompi kumpi on, ei Ylioppilaslehti ole vanhin suomenkielinen opiskelijalehti eikä Studentbladet ole vanhin opiskelijalehti, vaan joko pätkittäin ilmestynyt Kallaveden lukion Oras 1800-luvun lopusta [1] tai katkeamattomasti ilmestynyt Kuopion kauppaopiskelijoiden Savonia-amk:ssa ilmestyvä Merkurius (löytyy Fennicasta) vuodelta 1904 on vanhempi. Muitakin elossa olevia vanhempia saattaa olla, mutta epäilen. --Ras 5. tammikuuta 2007 kello 00.56 (UTC)
Kylläpä tässä artikkelissa kierretään Ylioppilaslehden poliittisuutta kuin kissa kuumaa puuroa. Läheltä liippaa, mutta ei uskalleta tarttua härkää sarvista. Ylioppilaslehti oli 30-luvulla aitosuomalaisen rintaman äänitorvi ja käytännössä kansallismielisten ylioppilaiden sekä Akateemisen Karjala-Seuran pää-äänenkannattaja. Tällöin 30-luvulla Ylioppilaslehti kannatti Kokoomusta, Maalaisliittoa ja Isänmaallista Kansanliikettä. Lehti oli selvästi porvarillinen, antikommunistinen, heimoaktivistinen ja kansallismielinen. Porvarillisena se pysyi 1960-luvun alkuun asti, kunnes Arvo Salosta lähtien se omaksui uusvasemmistolaisuuden. Ylioppilaslehdestä tuli vasemmistoradikaalien ylioppilaiden äänenkannattaja. Vasemmistolaisena Ylioppilaslehti on pysynyt noista ajoista lähtien. Nyt tosin vuorossa on ollut punavihreä uusvasemmisto. Päätoimittaja Elina Kervinen on kuulunut HYY:n Sitoutumattomaan vasemmistoon ja toimitussihteeri Matti Rämö kirjoittelee myös Vasemmistonuorten Libero-lehteen. Jutut käsittelevät pääasiassa aina vasemmiston tilaa, vallankumousta, punavihreyttä, EU-kriittisyyttä, monikulttuurisuutta, Suomen "sortavaa ulkomaalaispolitiikkaa", kehitysmaita, kansalaistottelemattomuutta ja sosiaalipolitiikkaa.
Jutuissa myös huomioidaan usein myös Suomen Kommunistinen Puolue, vaikka muuten valtamediassa kyseinen puolue ei saa mitään huomiota. Kokoomukselle naljaillaan jatkuvasti porvarivitseillä, mutta kansallismielisiä, kuten Suomen Sisua, kutsutaan tarkoituksellisen provosoivasti joko ääriryhmäksi tai äärioikeistolaiseksi järjestöksi. Kun asiantuntijamielipidettä kysytään, löytyy asiantuntija useimmiten vasemmistolaisesta kentästä. Ei se Ylioppilaslehden arvoa mitenkään vähennä, mutta tosiasiat on tunnustettava. Yleensä lehdellä on aina jokin poliittinen kanta, kuten tässäki YL tapauksessakin on, ja kyllä sen voisi rohkeasti tuoda esiin artikkelissa. Kyse on muustakin kuin vain "jonkin verran vasemmalla" olemisesta. Tämä juttu on lähes malliesimerkki Ylioppilaslehden "sitoutumattomasta ja puoluepoliittisesti kriittisestä" linjasta Toimittajalta: Syytä pahoittelulle, jonka kirjoitti juuri Matti Rämö. Jutun kommenteistakin selviää kriittisyys YL:n linjaa kohtaan.--Smörre 24. kesäkuuta 2008 kello 11.45 (UTC)
- Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti, Wikipedia:Merkitse lähteet, Wikipedia:Kerro kuka tekee. Samulili 24. kesäkuuta 2008 kello 11.49 (UTC)
- Tiedän tiedän. Se on vaan hyvä välillä purnata, päästää pahimmat höyryt ulos :D --Smörre 24. kesäkuuta 2008 kello 13.40 (UTC)