Keskustelu:Uskonpuhdistus

Artikkeli Uskonpuhdistus on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
5.–25.8.2008	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
25.8.–8.9.2008	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
16.2.–4.10.2019	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
6.–20.11.2019	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)
21.11.–12.12.2019	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Kaarlo Arffman. (Dosentti, yliopistotutkija, Teologinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto.) on arvioinut tämän artikkelin. Lähde: : Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS, rivi 62) Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 9.6.2019 Kommentti: Katso vertaisarviointi

Wikiprojekti Tiede (Laatu: Suositeltu artikkeli ; Merkitys: tärkeä)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
Suositeltu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin laatuskaalalla suositelluksi artikkeliksi.
tärkeä	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä tärkeäksi artikkeliksi.

Reformaatio vs. Uskonpuhdistus

Vastausta odotetaan --Samulili 31. joulukuuta 2004 kello 14:04 (UTC)

Kiitos kysymyksestä ja anteeksi jos olen aiheuttanut häiriötä. Näkemykseni on, että sanan "uskonpuhdistus" käyttäminen 1500-luvun tapahtumista on suunnilleen yhtä neutraalia kielenkäyttöä kuin sanan "punakapina" käyttäminen vuosien vuosien 1917-1918 sodasta. Jälempi ei mene läpi useimmilta suomalaisilta, koska kielen puhujien joukossa on sodassa kummallakin puolella olleiden jälkeläisiä melko tasaisesti. Sen sijaan reformaatiossa vastakkain olleista ryhmistä on toisella Suomessa vain 10 000 jäsentä, joten uskonpuhdistus-sanasta kuulee harvemmin valitettavan. En itse ole katolilainen (tai punakaartilainen), joten pyydän, ettei tätä pidetä oman vakaumuksen tuputtamisena. Sanakirja on deskriptiivinen, ei normatiivinen auktoriteetti, joten on mielestäni yhtä oikein vastustaa nykysanakirjoissa esiintyvää uskonpuhdistus-sanaa kuin vuonna 1965 oli oikein vastustaa silloin sanakirjoissa esiintynyttä neekeri-sanaa. -82.181.22.176 31. joulukuuta 2004 kello 14:17 (UTC)

Englanninkielisessa Wikipediassa on usein käyty keskustelua siitä, että Wikipedian ei tule osoittaa muutokselle tietä, vaan seurata muutosta. En ole huomannut, että yhteiskunnassa olisi alkanut voimakasta liikehdintää siihen suuntaan, että uskonpuhdistus olisi poliittisesti epäkorrekti ilmaisu.

Uskonpuhdistuksen ainoana ongelmana minun mielestäni voidaan pitää sitä, ettei uskonpuhdistuksia ollut vain yksi. En ole järin perehtynyt kirkkohistoriaan, mutta vastaavia liikkeitä on ollut muitakin (Vastauskonpuhdistus ja Clunyn liike). Olen toistaiseksi sitä mieltä, että uskonpuhdistus on sana, jota pitää käyttää, koska se on sana, jonka ihmiset tunnistavat. --Samulili 1. tammikuuta 2005 kello 10:10 (UTC)

Selvä, kiitos. Tilanne ei siinä mielessä ole vakava, että myös tarjolla oleva vaihtoehtoinen sana (reformaatio) on yleiskielinen. Ihmisten voisi toki argumentoida ymmärtävän myös neekeri-sanan, ja että ko. vähemmistön pienuus aiheuttanee sen, ettei sanaa katsota epäkorrektiksi. Mutta jos politiikka on tämä, näin tehtäköön.

-286 1.1.2005

Pari sanaa historianopiskelijakaveriltani (jonka auktoriteetin toki saa kyseenalaistaa): Uskonpuhdistuksia/reformaatioita on ollut monia. Yksi niistä on se, jonka on Lutherin nimissä ja jota tämä artikkeli käsittelee. Uskonpuhdistus on pejoratiivinen termi ja se on ilmanmuuta termi, jota käyttävät uskonpuhdistusten tekijät. "X:n uskonpuhdistus" on toisesta näkökulmasta kerettiläisyyttä, mutta X:n näkökulmasta uskon puhdistamista, paluuta oikeaan.

Kuitenkin suomen kielessä, kun puhutaan vain uskonpuhdistuksesta sen tarkemmin määrittelemättä, tarkoitetaan uskonpuhdistuksella Lutherin uskonpuhdistusta, ja tätä termiä on syytä käyttää.

Todettakoon vielä, että minun mielestäni sekä katoliset että protestantit ovat väärässä, joten minulla ei tämän suhteen ole erityistä vakaumusta jommankumman puolesta. Haluan kuitenkin, että tietosanakirja palvelee lukijaansa, mihin tarkoitukseen uskonpuhdistus on parempi termi.

--Samulili 3. tammikuuta 2005 kello 15:16 (UTC)

Suomalaisessa Wikipediassa käytetään suomalaisia termejä. Uskonpuhdistus on vakiintunut Suomen kieleen eikä se ole myöskään mikään värittynyt ilmaus. Nimitetäänhän katolisen kirkon vastatoimia protestantismia vastaan myös (vasta)uskonpuhdistukseksi. --Jini 2. tammikuuta 2005 kello 13:40 (UTC)

Kuten mainittu, sana "reformaatio" löytyy myös suomenkielisestä sanakirjasta, joten suomalaisten termien käyttämisellä sen korvaamista uskonpuhdistus-sanalla ei voi perustella. Kuten mainittu, ilmaisu ei ole keskimääräisen suomalaisen mielestä värittynyt termi, aivan kuten keskimääräisen valkoisten puolella taistelleen mielestä "punakapina" ei ole värittynyt termi tai keskimääräisen valkoihoisen suomalaisen mielestä sana "neekeri" ei ollut vuonna 1965 värittynyt termi. Termin salliminen Wikipediassa on hyväksyttävissä ylempänä esitetyillä perusteilla, reformaatio-termin kieltäminen ei. --Rubiini 2.1.2005

Sana uskonpuhdistus on huomattavasti yleisemmin käytetty suomen kielessä kuin sana reformaatio, vaikka sanakirja ymmärrettävästikin tuntee myös sivistyssanat. Esimerkiksi koulukirjoissa käytetään sanaa uskonpuhdistus, samoin kirkossa (esim. uskonpuhdistuksen vuosipäivä). Uskonpuhdistus sanan käytölle on kielellisesti vahvemmat perusteet kuin reformaatiolle. Sanana se ei mielestäni ole lainkaan värittynyt, sillä olihan uskonpuhdistusta myös katolisessa kirkossa. Muun muassa Trentonin konsiili teki selviä uskonpuhdistuksia katoliseen kirkkoon, joka he itsekin nimittävät toisinaan siten. --Jini 3. tammikuuta 2005 kello 11:56 (UTC)

---

Kolme ja puoli vuotta on kulunut ja artikkeli on edelleen ehkä "väärällä nimellä". Tämä on ns. "bump", jotta artikkelin nimestä muistettaisiin keskustella uudelleen. Laitan myös kehotuksen kielenhuollon kahvihuoneeseen. --Jaakonam 30. kesäkuuta 2008 kello 17.34 (UTC)

Kielenhuollon kahvihuoneessa käydyn lyhyen keskustelun perusteella artikkelin nimestä ei ole suurta epäselvyyttä tai muodolle "uskonpuhdistus" ei ole vastustusta. Otan siis "väärä nimi"-mallineen pois artikkelista. --Jaakonam 16. heinäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Kirkkohallitus on kieltänyt käyttämästä reformaatiosta termiä/nimeä uskonpuhistus koska se on ärsyttänyt katollistakirkkoa kirkonhajaannuksen lisäksi. Asiasta uutisoi ensimmäisenä turunsanomat 4.7.2015. Diamond2~fiwiki (keskustelu) 4. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (EEST)

En tiedä, mitä Turun Sanomat aiheesta kirjoitti, mutta tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan Kirkkohallitus järjestää 2016–2017 erilaisia juhlallisuuksia uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirkkohallitus on päättänyt näissä juhlallisuuksissa käyttää sanaa "reformaatio" sanan "uskonpuhdistus" sijasta. Tämä ei tarkoita, että Kirkkohallitus olisi "kieltänyt" sanan uskonpuhdistus. Kirkkohallituksella tuskin on valtaa kieltää sanoja. – Kuohatti 6. heinäkuuta 2015 kello 09.37 (EEST)

Termi ”uskonpuhdistus” ei todella ole neutraali, vaan nimenomaan protestanttisen ajattelun pohjalta syntynyt värittynyt ilmaus, joka sisältää väitteen reformaation teologisesta ortodoksisuudesta suhteessa katoliseen teologiaan. Tämän vuoksi kyseisen ilmaisun käyttäminen on loukkaavaa meitä katolisia kohtaan, koska se jo lähtökohtaisesti asettaa meidän uskontomme eriarvoiseen asemaan protestanttisten uskonsuuntien kanssa. Sana ”reformaatio” on parempi, vaikka sekään ei ole täydellinen kuvaamaan protestanttisen liikehdinnän syntyä. Neurotyyppi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 20.58 (EEST)

Verrattuna kommentteihin 2008 ja viitattuihin lähteisiin ja tietoihin 2015 siirto näyttäisi nyt saaneen lisäperusteluja. Kun en voi sanoa tuntevani aihetta, niin en ota siihen kantaa omasta puolestani, mutta ehkä voisi arvioida uudestaan. Eli jos kerran Luterilainen kirkko Suomessa sanoo näin, niin sillä on kai jokin paino asiassa.--Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 21.12 (EEST)

Keskustelua nimestä on näköjään myös alla olevassa arkistoidussa vertaisarvioinnissa 2019. Siellä on viitattu myös lähteisiin. --Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 21.23 (EEST)

@Superkissan: aihetta paremmin tuntevana osannet arvioida. --Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 21.35 (EEST)

Suomen kielessä uskonpuhdistus on vakiintunut sana. Se on myös ymmärrättävä sana. Ei kai ole tarkoitus, että ortodoksit tai roomalaiskatoliset määrittelevät, mitä ilmaisuja luterilaisista kirkoista käytetään, kuten Neurotyyppi tuossa ylempänä pyrkii vaatimaan?

Reformaatio voi vaikuttaa neutraalilta, kun sitä ei ymmärrä, mutta sanakirjasta löytyy suomennos '(moraalinen) parannus', joka ilmaisee, että katolisuus olisi epämoraalista. Siinä sen neutraalius. Käyttäisimmekö ehkäpä ilmausta 'uskon moraalinen parannus'? --Abc10 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 23.38 (EEST)

Olen aiheen suhteen maallikko ja ei-uskonnollisena henkilönä myös täysin ulkopuolinen, mutta jos krerran käsitteen reformaatio käyttöä suosittelee ja sitä käyttää nimenomaan Suomen luterilainen kirkko, niin miten se silloin voi olla millään tavoin minkään "ortodoksien tai roomalaiskatolisten "määrittelemä", kun Suomen luterilainen kirkko kai nyt sentään määrittelee käyttämänsä käsitteet itse? Eli ollaanko nyt luterilaisempia kuin luterilaiset itse? --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 11.35 (EEST)

Se ulkopuolinen riippumaton lähdehän, jonka mukaan tässä mennään, kai on luerilainen teologia, jossa tutkimukset ovat vertaisatvioituja jne., ja tieteessähän on jokapäiväinen perusasia, että käsitteet ja nimitykset aikaa myöten muuttuvat. - Vaikka nyt siis teologiastya minulla maallikkona ei ole mitään hajua.--Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 11.38 (EEST)

Mutta myönnetään: alempana olevassa Kielikellon artikkelissa esitetään hyviä perusteluja: [1]. En siis ota mitään kantaa vaan jätänkeskusteltavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 11.51 (EEST)

Palattakoon keskusteluun näin kolme vuotta myöhemmin: Myös koulujen historiankirjoissa on alettu käyttää (tai on jo aiemmin käytetty) termiä reformaatio uskonpudistuksen sijaan. Lukion Hi04 opintojakson oppiamateriaalina käytettävässä Forum 4 Eurooppalainen ihminen (Otava, 2021) -kirjassa sanotaan sivulla 78 seuraavasti: "Reformaatiosta on Suomessa käytetty 1800-luvulta lähtien myös käsitettä uskonpuhdistus. Se on yleiskielessä edelleen käytössä, mutta tieteellisessä tekstissä suosistaan reformaatio-muotoa. Uskonpuhdistus-sanan katsotaan loukkaavan katolisia, koska se antaa mielikuvan vääränlaisesta kristinuskosta, joka piti puhdistaa." Kirjassa siis käytetään pääsääntöisesti termiä reformaatio, mutta se ei kiellä uskonpuhdistuksen yleiskielisyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Minäkin jätän aiheen avoimeksi keskustelulle, mutta tuon esille faktan siitä, että tapahtumista nykyään opetetaan termillä reformaatio ja uskonpuhdistus voi olla joillekin jopa vieraampi termi. JuusoF (keskustelu) 19. heinäkuuta 2023 kello 22.12 (EEST)

Kaikki mikä liittyy uskonpuhdistukseen?

Minnunkin mielestä artikkelin nimi saakin pysyä tällaisenaan, mutta sisältöön tulee lisätä tulevaisuudessa kaikki mikä liittyy aiheeseen uskonpuhdistus. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 09.52 (EEST)

Lyhyesti: Ei se uskonpuhdistus/kirkon hajaannus loppunut 1600-luvulle vaan, on vielä viime vuosiin jatkunut - ja mikä tulevaisuudessa estää sen jatkumisen maallistuvassa maailmassa. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 09.55 (EEST)

Siis artikkeli on erittäin hieno ja käsittäviltä ajoilta kattavan tuntuinen, mutta siitä puuttu viimeset 400-vuotta. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 10.02 (EEST)

Toivottavasti tuota luutaa ei nyt poisteta liian mielivaltaisesti, niinkuin se äsken lähti. Ehkäpä kirjoittaja puuttuu näihin puutteellisiin seikkoihin artikkelissa. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 10.47 (EEST)

Eiköhän oikea ratkaisu ole se, että luot itse artikkelin Uskonpuhdistus (käsite) ja laitat tämän artikkelin alkuun tämä artikkeli -mallineen. Tuo laittamasi lätkä joutaa pois. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 13. elokuuta 2008 kello 10.52 (EEST)

Uskonpuhdistus oli historiallinen tapahtuma. Se ei ole siis jatkuvasti elävä asia. Nyky-evankelistat ja muut nykyajan "puhdistajat" käsitellään niiden omissa artikkeleissaan. --Peltimikko 13. elokuuta 2008 kello 11.48 (EEST)

Ja luterilaisuus voi omia tuon sanan? Ota nyt todesta sitä sit. :D --Aadesig 14. elokuuta 2008 kello 12.43 (EEST)

Myös Luthersäätiössä Pastori Jari Kekäle toteaa, että uskonpuhdistus on jatkuva prosessi, eikä sen suorittaja ole ihminen vaan Jumala. Ja että Isä(Jumala) leikkaa Jeesuksesta ne oksat pois, johon hän luennossaan viittaa: http://www.luthersaatio.com/saarnat/SL-S_saarna_Jari_Kekale_18.5.2008_Joh15_1-10.mp3 sekä Raamatun kohtaan Joh 15:1-10: "Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi. "Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. On täysin järjetöntä pitää sanaa pelkästään historian vaiheena ja tapahtumana, jolloin wikipedia erehtyy pahemman kerran osatotuuden esittämiseen harhaanjohtavalla tavalla, mikä on mielestäni absoluuttisen halveksuttavaa. --Aadesig 1. syyskuuta 2008 kello 21.21 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 5. elokuuta - 25. elokuuta 2008

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tätä artikkelia olen viime aikoina parannellut, ja nyt se vaikuttaa mielestäni jo aika hyvältä. Toivoisinkin parannusehdotuksia, jotta artikkelia voitaisiin kehittää edelleen. Tavoitteena olisi suositellun sivun status. --Green Bonsai 5. elokuuta 2008 kello 12.51 (EEST)

Alkaa vaikuttaa jo nyt suositellun tasoiselta, laitoit arviointipyynnön liian myöhään :). En juuri nyt keksi, miten tätä voisi parantaa, mutta jokusen viitteen voisit halutessasi lisätä. --Juusomoro 5. elokuuta 2008 kello 12.57 (EEST)

Uskonpuhdistusta on uskonnon näkökulmasta kerrottu varsin laajasti, mutta toivoisin kappaleen Uskonpuhdistuksen jälkivaikutukset alaotsikoksi muista yhteiskunnallisista vaikutuksista kertovan kappaleen. Uskonpuhdistus oli esimerkiksi tärkeässä roolissa tieteellisen vallankumouksen kannalta. --qWerk 5. elokuuta 2008 kello 16.38 (EEST)

Samat viitteet pitää yhdistää. Lab-oratory 5. elokuuta 2008 kello 16.48 (EEST)

Jälkivaikutuksissa ei mainita, miten kävi katolisen kirkon suhteelliselle jäsenmäärälle. Lab-oratory 5. elokuuta 2008 kello 16.51 (EEST)

Aikakaudelta ei välttämättä löydy tietoa kaikista käntyneistä ja katolilaisuuden hylänneistä, mutta olisiko mielekkäämpää kertoa katolilaisuuden menettämistä alueista? Käytännössähän jotkin alueet lähes täysin hylkäsivät katolilaisuuden ja joillain alueilla se kärsi vakavia tappioita. --Green Bonsai 5. elokuuta 2008 kello 17.24 (EEST)

Niin, jotain tilastoja alueista Uskonpuhdistuksen jälkivaikutukset -kappaleeseen. Nythän siinä kyllä kerrotaan luterilaisista alueista, mutta jokin maininta : katolilaisuus kärsi täällä ja menetti jäseniä tuolla olisi tarpeen. Lab-oratory 5. elokuuta 2008 kello 17.27 (EEST)

Yksilöthän eivät tehneet ratkaisuja mihin kirkkoon kuuluivat, vaan päätökset tehtiin korkeammalla tasolla. En kyllä ole vielä lukenut artikkelia, joten se voi tulla siellä esillekin.

Kappale: Pietarinkirkko ja anekauppa. Oliko Pietarinkirkko ja sen rakentaminen tosiaan niin suuressa roolissa anekaupassa? Kuinka suuri osuus rahoista meni kirkon rakentamiseen? Lab-oratory 5. elokuuta 2008 kello 17.11 (EEST)

Kyllä se todellakin oli. (Lainaus kirjasta Kristinuskon historia 2000 : Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan: ...Kuuria on myöntänyt hänelle [Albrechtille] oikeuden myydä aneita kahdeksan vuoden ajan Pietarinkirkon rakentamista varten...", "...Vuonna 1517 paavi Leo X myi aneita hankkiakseen rahaa Rooman Pietarinkirkon rakentamista varten...") Pietarinkirkko tuli maksamaan aikakauteensa suhteutettuna huimia summia. Sinänsä on totta sekin, että paljolti anekaupan tarkoituksena oli vain rikastuttaa paavia ja tämän lähimpiä ystäviä. Minkäänlaisia tilastoja anerahojen käytöstä ei taida olla, sillä puolet rahoista meni suoraan paaville ja puolet arkkipiispa Albrechtille. Veikkaisin kyllä, että paljon rahaa päätyi myös paavin omaan aarrekammioon. --Green Bonsai 5. elokuuta 2008 kello 17.21 (EEST)

Uskonpuhdistuksen poliittisesta puolesta voisi kirjoittaa lisää, mutta nykyiselläänkin suositeltua tasoa. --Miihkali ^(artikuloi) 8. elokuuta 2008 kello 15.13 (EEST)

Mun mielestä uskonpuhdistus voi olla myös yleisesti oma artikkelinsa tulevaisuudessa ja sitten tämä kirkkohistoriaan liittyvä artikkeli voisi olla omansa. Vaikka toki itse sana tunnetaan tästä 1500-luvun tapahtumasta parhaiten. Mielestäni esim. nykypäivän ns. Lutherin kirkko se vasta uskonpuhdistusta tarvitsisi, joten oma artikkeli saisi olla kattavammin tuosta sanasta. Myös nykypäivään niin, että on paljon pastoreita, jotka ovat kritisoineet Yhdysvaltojen joitakin seurakuntia heidän mestysteologiastaan huokuvista saarnoista. Myös tilanteet/toimet/siunaukset/päätökset/teologia, jossa Raamatun antama arvomaailma tai ohjeistus hylätään, voidaan katsoa uskonpuhdistusta tarvitsevaksi, koska läpi kirkon historian Raamattu on ollut sen ylin ohje - Myös Martti Lutherin mukaan. --Aadesig 8. elokuuta 2008 kello 23.36 (EEST)

Tämä kapeakatseisuus historiaan näkyy myös artikkelissa Uskonpuhdistus Suomessa, jossa ei ole sanaakaan esim. Lars Levi Laestadiuksesta. Miksi käsite/sana uskonpuhdistus ei voisi olla wikissä jatkuva ja kaiken aikaa vallalla oleva, niinkun se todellisuudessa myös on? --Aadesig 8. elokuuta 2008 kello 23.47 (EEST)

Mihin muuten hävisivät ne ruokailua koskevat kellonajat artikkelista? --Aadesig 8. elokuuta 2008 kello 23.53 (EEST)

Termillä "uskonpuhdistus" pääasiassa viitataan juuri Lutherin ukskonpuhdistukseen. Siksi on mielestäni luonnollista, että "uskonpuhdistus"-artikkeli käsittelee juuri Lutherin aloittamaa protestanttista reformaatiota. Jonkinlainen Uskonpuhdistus (käsite) -tyylinen artikkeli voisi tietenkin olla hyödyksi, ja se voisi käsitellä uskonpuhdistusta käsitteenä ja ehkä mainita joitain kuuluisimpia uskonpuhdistuksena pidettäviä tapahtumia. --Green Bonsai 9. elokuuta 2008 kello 18.14 (EEST)

Ei, vaan mistä tahansa uskoon liittyvästä sanasta, joka voi olla myös preesens, niin tulee myös se mainita. Tällaisenaan artikkelin otsikko tekee siitä fiktiivisen tai vain osatotuuden puhujan. Sama jos puhuisin kasteesta, historian tapahtumana, puhtaasti Johannes Kastajan toimittamana asiana - näin kärjistetysti ilmastuna. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 09.42 (EEST)

Olisiko parempi ratkaisu, jos tämä artikkeli siirrettäisiin englanninkielisen Wikipedian mallin mukaan otsikolle Protestanttinen uskonpuhdistus? Sitten itse uskonpuhdistus -artikkeli voisi käsitellä uskonpuhdistusta yleisesti. Kuulostaisiko tämä järkevältä? --Green Bonsai 13. elokuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Mielestäni olisi, kannatan! --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 19.01 (EEST)

Tämä artikkeli vaatii vähän lisää lähteitä. Kaksi kirjaa on liian vähän. Kannattaa ainakin vilkaista mitä parissa muussa sanotaan. Lisäksi uskonsodat artikkeli vaatii laajennusta tai kokonaan uusi uskonsodat (Eurooppa). Jos talonpoikiensotaa esitellään noin laajasti pitäisi varmaan kertoa myös ritariensodasta, ja siitä kuinka yhteiskunnallinen järjestys romahti Saksassa. Aika iloisesti sekin jätetään mainitsemasta (ohitetaan kahdella lauseella), että esim. Ranska suistui sisällissotaan lähes 40 vuodeksi. Lisäksi tuo Münsterin kapina (Zionin kuningaskunta) ansaitsee oman artikkelinsa. Myös tuosta sveitsissä käydystä Kappelin sodasta pitäisi saada oma artikkelinsa. Lisäksi tuo samaan viitteeseen viittaaminen joka lauseen jälkeen häiritsee ainakin minua. Kieli tuntuu olevan kunnossa (en ole lukenut koko artikkelia). Muuten en ota enempää kantaa artikkeliin. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 13. elokuuta 2008 kello 10.34 (EEST)

Lisäksi puuttuu artikkeli ainakin Augsburgin uskonrauhasta. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 13. elokuuta 2008 kello 11.05 (EEST)

Hyviä kommentteja. Lisää lähteitä haen lähipäivinä kirjastosta ja pikkuhiljaa alan myös täyttää noita mainittuja artikkelitoiveita. --Green Bonsai 13. elokuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Artikkelihan on nyt jo aika laaja, eli ei kannata laajentaa ihan kauheasti, vaan keskittyä ala-artikkeleihin. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 14. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

Artikkelin siirtäminen uudelle nimelle oli huono asia. Tapahtumasta puhutaan uskonpuhdistuksena, ei protestanttisena. Lab-oratory 13. elokuuta 2008 kello 19.05 (EEST)

Nyt artikkeli on kylläkin nimetty samantyyppisesti kuin englanninkielisessä Wikipediassa. Uskonpuhdistus terminä voi viitata moneen asiaan, mutta protestanttinen uskonpuhdistus merkitsee selkeästi juuri Lutherin aloittamaa uskonpuhdistusta. Myöhemmin uskonpuhdistus-artikkelin voi kirjoittaa omaksi artikkelikseen käsittelemään uskonpuhdistusta yleisesti, ja sen ylälaitaan voidaan laittaa {{tämä artikkeli}} -mallineella viittaus protestanttiseen uskonpuhdistukseen. Näin kaikki juuri tästä uskonpuhdistuksesta tietoa hakevat löytävät kyllä oikean sivun. --Green Bonsai 13. elokuuta 2008 kello 21.42 (EEST)

Protestanttinen uskonpuhdistus on suomeksi nimeltään uskonpouhdistus, ja tätä nimitystä käyttävät suomalaiset hakuteokset. Googlella protestanttinen antaa 27 osumaa. En käynyt tarkemmin tutkimaan minkälaisissa yhteyksissä tuo lisämääre on annettu. --Ulrika 13. elokuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

Pidetään tämä artikkeli nyt vaan tässä (Uskonpuhdistus). Suomen kielessä sana uskonpuhdistus viittaa nimenomaan protestanttiseen uskonpuhdistukseen (sattuneista alueellisista, demograafisista ja historiallisista syistä). J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 14. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

En tiedä tekisikö se artikkelista liian laajan, mutta mielestäni noita pienempiäkin uskonpuhdistuksen myötä syntyneitä liikkeitä voisi käsitellä enemmän, esimerkiksi kastajaliikettä ja siitä alkunsa saaneita babtisteja ja mennoniittoja, molemmilla kuitenkin nykyäänkin jäseniä ja osin noiden kautta ovat syntyneet nykyisetkin uskovien kastetta käyttävät ryhmät, helluntaiherätyksenkin juurien voi mielestäni tältä kantilta sanoa olevan kastajaliikeessä.--Warlord 13. elokuuta 2008 kello 19.37 (EEST)

Mun käsityksen mukaan helluntaiherätys on enemmänkin henkilökohtaisen uskon ja Pyhän Hengen tuntemiseen painottuva kuin oikeaoppiseen kasteeseen - baptisteilla on ehkä enemmän puhetta siitä miten tulee kastaa Raamatun mukaan. Toki tässä en ota huomioon Usan vähintään kuuteen jakautunutta helluntailaisuutta. Suomessa se on tietääkseni kahteen jakautunut tai ainakin kahteen järjestömuotoon jakautunut, jos ei opillisiin eroavaisuuksiin tässä mennä. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 20.04 (EEST)

Tarkoitin lähinnä sitä, että kun keskiajalla uskovien kastetta käyttävät olivat varmasti suuri harvinaisuus, kun taas babtistien ja mennoniittojen myötä siitä tuli yleisempi ilmiö ,minkä vuoksi se ei ollut enää niin vieras ja outo ajatus helluntaiherätyksen syntyessä, mikä varmasti vähensi esteitä herätyksen leviämiselle. En tarkoita että uskovien kastetta käytettäisiin siellä vain tämän vuoksi tai ylipäätään tästä johtuen, mutta oma merkityksensä aiemmilla liikkeillä on varmasti ollut.--Warlord 13. elokuuta 2008 kello 20.26 (EEST)

Siis se ei ollut outo ajatus siitä lähtien, kun ihminen sai itse lukea Raamattua omalla kielellään, jota ymmärsi. Toisaalta, aika jolloin kirkkoa myös pelättiin, kunnioitettiin ja arvostettiin varmasti vaikutti suurelta osin myös. Kiitos Mikael Agricolan, joka meille toi UT:n. Toisaalta Konstantinus Suuri kastettiin vasta vähän ennen kuolemaansa, joka oli silloin ns. tapa joissakin piireissä. Mä en kyllä itse ole tutkinut tuosta keskiajan aikuiskasteesta, niinkuin itse totesit, että saattoi olla suuri harvinaisuus sinä aikana. Mielenkiintoinen aihe, tästä saattaa tulla kyllä yksi lempiaiheista vielä :) Radiossa oli kerran joku proffa x ylellä ja se sano, ettei sellaista kristittyä olekkaan kuin kastamaton kristitty - se vähän toisaalta harmitti kuulla radiosta. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 20.51 (EEST)

Se olisi mielenkiintoista tietää, miten uskonpuhdistus vaikutti kansalaisiin. Mua yleensä tylsistyttää lukee pelkistä johtajista, koska siinä hämärtyy todelliset vaikutteet ja seuraamukset. Mitä kansa ajatteli, kun esim. Suomeen tuotiin kristinusko? Ainakin myöhemmin niin ihmiset testamettasi omaisuuksiaan kirkolle, mutta toisaalta oli myös roomalaiskatolisen kirkon verisemmät versiot, joista kaikkie ei ehkä niin pitäneet. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 21.02 (EEST)

Kaikki Suomeen liittyvä kuuluu artikkeliin Uskonpuhdistus Suomessa (taikka Uskonpuhdistus Ruotsissa), kuten esim. maininnat Pohjanmaalle 1500-luvulla puuhatusta katolisesta hiippakunnasta jne. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 14. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

Artikkeli on nyt jo laaja, joten ei kannata laajentaa tuohon suuntaan, vaan kannattaa laajentaa ala-artikkeleita. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 14. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

Pystyisikö johdantoa parantamaan? Omassa paperitietosanakirjassani uskonpuhdistus-artikkeli on vain hieman nykyistä johdantoa pidempi, mutta antaa huomattavasti paremman kuvan aiheesta kuin Wikipedia-artikkelin tämän hetkinen versio. Johdannossa saisi olla siis tiivistetysti liikkeen tausta, alku, sisältö ja vaikutukset. --Jannex 18. elokuuta 2008 kello 09.57 (EEST)

Selvennys

On selvää, ettei sisältö täsmää nimeen, joten ehdotan jakoa, jossa on tämä artikkeli nimellä Uskonpuhdistus (tapahtuma) sekä toinen esim. Uskonpuhdistus (käsite), jotta saadaan tämä valheellisuus tai osatotuuden kertominen kuriin täällä, kiitos. --Aadesig 1. syyskuuta 2008 kello 21.28 (EEST)

Myöskin siltä kantilta artikkeli on yksikantainen, että uskonpuhdistus olisi kuin osa evoluution kaltaista teoriaa tai tapahtumien ja niiden kehityksen tulosta. Aivan kuin Raamatun Jumala ei voisi muuttaa ihmistä ja yhteiskuntaa vaan se kehittyisi ihmisten filosofioiden kautta ainoastaa. Tai sitten vastaavasti, että aivan kuin Jumala olisi ollut olemassa vain aikana, jota artikkeli käsittelee. Säälittävää sokeutta sanon minä. --Aadesig 14. syyskuuta 2008 kello 11.46 (EEST)

Suomessa uskonpuhdistus-termillä viitataan artikkelin esittämään asiaan. Se ei ole yksipuolinen tai valheellinen. Artikkelin alussa on määritelty termi, josta artikkeli kertoo, ja siitähän se kertoo. Voit luoda uskonpuhdistuksen toissijaiselle merkitykselle oman sivun haluamallasi nimellä, vaikka uskonpuhdistus (käsite). --qWerk 14. syyskuuta 2008 kello 20.43 (EEST)

Ehtoollisen olemus luterilaisuudessa ja katolisuudessa

Tuosta että ehtoollisessa Kristus olisi vain "läsnä" luterilaisuudessa mutta katolisuudessa leipä "salatulla tavalla muuttuisi" Kristuksen ruumiiksi. Kyllä luterilaisuudessa Kristus on enemmän kuin vain läsnä, leipä ja viini "ovat" Kristuksen ruumis, ja sikäli salatustikin että nehän eivät muuta ulkomuotoaan. Läsnäolon tapa on siis juuri leivän oleminen Kristuksen ruumiina. Erona on että katolisuus ei katso leivän enää olevan lainkaan leipää, vaan leivästä/viinistä on jäljellä vain maku ja väri. Luterilaisuus sen sijaan ottaa vakavasti myös ne Raamatun kohdat joissa nimenomaan leivästä puhutaan ehtoollisena, ja toisaalta Kristuksen ruumiina. Luther kuvaa tätä huolellisesti teoksessaan Suuri tunnustus. Leivän kohdalla ei enää päde aristotelinen substanssien erottaminen ("aasi ei voi olla ihminen"), vaan tämä sääntö täytyy Jumalan sanan säilyttämiseksi purkaa. Leipä on substanssiltaan eli olemukseltaan edelleen leipää, mutta samalla se on olemukseltaan eli substanssiltaan Kristuksen ruumis nämä molemmat substanssit säilyttäen. Nimenomaan myönnetään tämän olevan aristotelisen metafysiikan vastaista. Luther ei kuitenkaan katso olevansa sidottu aristoteliseen tai muuhunkaan metafysiikkaan silloin kun se lyö korville Raamatun ilmauksia.  –Kommentin jätti 176.93.32.87 (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 16.10‎

Kuvateksti

Kartan kuvateksti oli jossakin vaiheessa muutettu käsittämättömäksi. Mistähän uskonnoista on kyse, buddhalaisuudesta? Arffman ei ole ymmmärtänyt animaatiota. Ymmärtämistä tietysti helpottaisi, jos kussakin vaiheessa olisi vuosiluvut, mitä se esittää. --Abc10 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 17.27 (EEST)

Animaation kolmen vaiheen järjestyksen hahmottaminen ei tosiaan ole helppoa. Yritän vielä vääntää kuvatekstiin lisää rautalankaa. -Ochs (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 17.58 (EEST)

Itse animaatiossa kiinnittyy huomio siihen, että sen mukaan Lappi ei olisi ollut uskonpuhdistuksen piirissä. Kuinkas tämä on oikeasti mahtanut mennä? En nyt suoraan osaa ilman lähteitä ihan varmasti sanoa miten rajan pitäisi tuolla mennä mutta noin äkkiseltään kuvittelisin ettei pakanuus Lapissa kestänyt yli uskonpuhdistuksen nykyisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella. Venäjän puoli on tietysti ollut ortodoksisen kirkon piirissä, joka ei ole kartassa mukana. --Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 18.10 (EEST)

Kruunu alkoi kiinnostua Lapin asuttamisesta vasta 1600-luvulla ([2]), siihen saakka se oli ollut saamelaisaluetta. Ruotsin ja Venäjän raja vedettiin Jäämerelle asti vasta Täyssinän rauhassa 1595, joten 1500-luvun alkua koskevassa animaatiossa Ruotsin alue on tässä suhteessa ihan järkevän tuntuisesti rajattu. -Ochs (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 18.21 (EEST)

Jotenkin niin se taisi ollakin kun tein myös haun aiheesta: [3].--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 18.24 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Artikkelissa on paljon lähde? pyyntöjä. Reformaation juhla vuodesta ei mainita ollenkaan. Ja siten kysymys artikelin nimestä Reformaatio vs. Uskonpuhdistus. Voiko Suositellulla artikkelin nimenä olla epäneutraali nimi, joka koetaan toisesta osapuolesta lokaavana. Jolle on olemassa neutraalimpi nimi ja jota ei koeta loukkaavana eli Reformaatio. Minua ei kiinnosta parantaan artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä--Superkissan (keskustelu) 16. helmikuuta 2019 kello 22.03 (EET)

Kun tuossa ylempänä lukee: "Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti", niin artikkeleita ei pidä tuoda vertaisarviointiin. Artikkeli on huonolla tolalla, ja siihen on todella paneuduttava, eikä tänne pidä tuoda artikkeleita huvikseen, kun kerran työ ei huvita. --Abc10 (keskustelu) 16. helmikuuta 2019 kello 22.12 (EET)

Oletko tutustunut Suositeltu-statuksen poistoäänestys ohjeeseen? Sitä paitsi tämän keskutelu tänne vaan tänne--Superkissan (keskustelu) 16. helmikuuta 2019 kello 22.31 (EET) Täsmennys vastausviesti kokee ainoastaan Abc10 viestiä--Superkissan (keskustelu) 16. helmikuuta 2019 kello 22.37 (EET)

Poistoon sitten vaan. Mutta jos haluat keskustella nimenmuutoksesta täällä, artikkeliin ei siitä lisätä mallinetta. Jos haluat keskustella artikkelin keskustelusivulla, aloita keskustelu siellä ja lisää malline sitten kun siellä on jotakin tuoreempaa keskustelua. kuin 2015. --Abc10 (keskustelu) 16. helmikuuta 2019 kello 23.00 (EET)

En suoranaiseti halua keustella nimen muutoksesta vaan siitä. Vaan "Voiko Suositellulla artikkelin nimenä olla epäneutraali nimi, joka koetaan toisesta osapuolesta lokaavana?" ja kimoikeena kyseiselle artikelille keskultelulle toiimii vertaisarviointiin tulut artikeli--Superkissan (keskustelu) 16. helmikuuta 2019 kello 23.17 (EET)

Selventävä kysymys: Onko sana uskonpuhdistus positiiviseen vai negatiiviseen suuntaan kallellaan jos se on epäneutraali? --Höyhens (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 09.55 (EEST)

Katolisten kannalta negatiivinen. Jos uskoa piti puhdistaa niin katolisuus olisi ollut likaista tai ainakin vailla siivousta. --Kospo75 (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 11.17 (EEST)

Missä katolinen kirkko on esittänyt loukkaantumisensa? Katolinen kirkko ei kuulu kristillisten kirkkojen yhteistyöelimeen, koska katsoo olevansa ainoa kirkko, siksi en usko että sillä kirkkona on tarvetta loukkaantua siitä, mitä nimityksiä pienen Suomen luterilainen kansa käyttää. Likaisuudesta ei tietenkään ollut kysymys, vaan joitakin ikäviä piirteitä oli karsittava. Tästä tuskin kuitenkaan kannattaa käydä teologista keskustelua Wikipediassa, sillä nimitys on käytössä ja Wikipedian käytäntöjen mukainen. --Abc10 (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 11.27 (EEST)

Minä kun ajattelin, että näitä puhdistuksia on kritisoitu siellä sun täällä. --Höyhens (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 19.10 (EEST)

On hyviä syitä miksi artikkelissa pitäisi sälyttää nykykyinen nimi. Niitä löytyy Kielikelosta.

Olen kuitenkin taipuvainen reformaatio koska:

Uskonpuhdistus sana ei ole kokonaan hävinnyt Suomen evankelis-luterilainen kirkko kielen käytöstä mutta sen käyttö on vähentyt roimasta. Sana uskonpuhdistus tuottaa evlut kirkon sivuilta merkittävästi vähemmän haku tuloksia kuin reformaatio.

Tärkeimät perustelut ova kuitekin seuraavat:

1. Kirkon sanakirja rajaa uskonpuhdistus sana käyttöä Luterilaiseen reformaatioon artikkelissa. Uskonpuhdistus ohjaa kirkon sanakirjassa artikkeliin reformaatiosta. Saman tyypisen ohajuksen tekee myös Yleinen suomalainen asiasanasto YSA. Jalkimäinen näistä on hetkellä Wikipedia ennalta määritellyt sanastolähde

2.Koska sanana uskonpuhdistus suomekielisten oma kesintö ja Marko Tervaportti mukaan  "Sanana uskonpuhdistus on ollut leimaava, sillä katolinen usko on sinänsä puhdas eikä se siksi ole tarvinnut puhdistusta.".--Superkissan (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 00.54 (EEST)

Huvittavaa. Olen vuosien varrella huomannut, että kirjastojen asiasanasto YSA löytyy aina, kun Kielitoimiston sanakirjasta ("uskonpuhdistus") ei saa tukea omalle mielipiteelleen. Virallinen kielenhuolto katsoo, että "uskonpuhdistus" on ensisijainen, sillä reformaatiolle annetaan uskonpuhdistus kakkosmerkitykseksi. Uskonpuhdistus-sanan korvaaminen hetkellisten mielipiteiden vuoksi hankalalla kaksitulkintaisella sanalla on vastoin Wikipedian vakiintuneita käytäntöjä. Wikipedia ei mene edellä, vaan on seurattava, miten kielen yleinen käytäntö muuttuu, jos muuttuu. Englanti kyllä jyrää paljon suomen omaperäistä sanastoa, ja ehkä näet sen päivän vielä, jolloin suomen kieli on enää yksi Suomen kolmesta virallisesta kielestä.

Mitä tarkoitat sillä, että "uskonpuhdistus" on "suomekielisten oma kesintö"? Suomen kielessä on onneksi paljon omia sanoja, joita ei löydy muista kielistä. Katolisen kirkon viestintäjohtaja (Tervaportti) ei ohjaa suomen kielen sanastoa. --Abc10 (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 07.33 (EEST)

YSA:ssa tilane on päinvastainen uskonpuhdistus ohjaustermi reformaatioon. Kun viitaan Tervaporttiin vastaan kysymyseesi "Missä katolinen kirkko on esittänyt loukkaantumisensa?". Nähdäksi Uskonpuhdistus-sanan korvaamisessa ei ole kyse heken mielioteesta vaan siitä kyseinen termi halutaan korvatermilla joka neuraali eikä loukaa ketään lisäksi uskonpuhdistus sanan käyttö evlut kirkossa on selkesäti vähenty ja se on korvattu sananlla refomaatio--Superkissan (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 13.26 (EEST)

En pidä artikkelin nimeä olennaisena arvioitaessa suositeltu-statusta. En myöskään pidä nimitystä uskonpuhdistus epäneutraalina (edes katolisten näkökulmasta) enkä pidä tällä hetkellä tarpeellisena nimen muuttamista (tilanne voi muuttua, jos reformaatio todellakin syrjäyttää uskonpuhdistuksen terminä). Kuten esimerkiksi yllä linkatusta Kielikellon artikkelista ilmenee, sanan reformaatio neutraalius on näennäistä, eikä sen merkityskään ole niin yksiselitteinen kuin uskonpuhdistuksen. -Ochs (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 16.31 (EEST)

Voisikohan nuo lähdepyynnöllä merkityt kohdat poistaa kylmästi kokonaan? Moni näyttää olevan vain lisätietoa eikä varsinaista asiaa. Reformaation muistamisesta voisi toki kirjoittaa kappaleen, mutta se ei liene perustelu poistaa koko suositeltu-statusta.--IdzSJL2 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 23.00 (EEST)

Ulkopuolinen arvionti

Kaarlo Arffman (Dosentti, yliopistotutkija, Teologinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto.) Tekkemä arvio HS selvittykseen Wikipedian luotettavuudesta.Itse artikelin arvio löytyy eriliseltä exl taulukosta rivi 62. Toivon että joku muuta siitaateissa olevia osie lauseen rakennetta ja sana jäjetystä siten että siteja tavita. En valitettavasti itse ole siinä niin hyvä kykenisi tekeen sen. --Superkissan (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 14.46 (EEST) Edit: Lauseita tiivistety --Superkissan (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 15.29 (EEST) Edit: lähde vaihdettu Itse artikelin...--Superkissan (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 16.02 (EEST)

Kaarlo Arffman kiinnittää huomiota siihen että. Artikkeli perustuu lähinnä yhteen suomennettuun. Joka on populaarilla ja yleisellä tavalla kristinuskon historiasta. Lisäksi teoksen tekijöiden tausta on toimittajia ei alan tukijoita. Huono lähde paistaa selkeästi läpi mikä tarkoittaa, että tiedot ovat monilta osin vanhentuneita ja virheellisiä. Lisäksi teksti näkyy, että se on kirjotettu protestanttisten silmälasien läpi. --Superkissan (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 16.23 (EEST)

Kommentit Ulkopuoliseen arvioon

Toin tämä vertaisavioti osioon koska mieletäni artikeli ei ole niin paljoa muutunut että arvio olisi epäreväntti.--Superkissan (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 14.46 (EEST)

Kalle A. herättää sinänsä kiinnostavan mutta ehkä epärelevantin kysymyksen: Onkohan minulla Suomessa kasvaneena synnynnäisenä ateistina protestanttiset silmälasit? Jos ja kun todennäköisesti on, silloin kyse on suomenkielisyydestä eikä uskonsuuntauksesta, jolloin Wikipedian tulisi noudattaa edellistä. --Höyhens (keskustelu) 4. heinäkuuta 2019 kello 07.44 (EEST)

Elmossa oli uskontokunta nimeltä ateistiset ortodoksit. Heti voitaisiin perustaa ateistiset protestantit. Protestanttiseen etiikkaan, jota ateistinakin kannatan, kuuluvat varmasti hyvät ja uudet tieteelliset lähteet vs. vanhat ja populäärit, mutta kun ei ole teologian opintoja yhtään niin olen huono arvioimaan.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2019 kello 15.07 (EEST)

Arkistointi

Arviointi on ollut viimeisten kuukausien aikana varsin hiljainen. Arkistoin sen lähipäivinä, jos uusia kommentteja ei tule. --Msaynevirta (k · m) 3. lokakuuta 2019 kello 17.20 (EEST)

Arkistoitu --Msaynevirta (k · m) 4. lokakuuta 2019 kello 22.25 (EEST)