Keskustelu:Suomen koripallon historia

Artikkeli Suomen koripallon historia on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
12.9.–20.9.2009	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
20.9.-27.9.2009	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty

Vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Viikossa tullut kirjoitettua pitkä artikkeli Suomen aliarvostetuimman lajin historiasta. Kielihuoltoa tarvitsee vielä jonkun verran, sillä kirjoitusvirheitä tuntuu olevan. Onko jotain oleellista jäänyt/turhaa jaarittelua jossain kohtaa?--Jamppa4720 12. syyskuuta 2009 kello 16.32 (EEST)

Tämä kohta 1940-luvulta kaipaisi selvennystä: Suomi oli jo lähettänyt kisoihin oman joukkueensa mutta joutui lopulta vetäytymään pois kisoista, koska liitolla ei ollut varaa lähettää joukkuetta kisoihin. --Lax 12. syyskuuta 2009 kello 17.20 (EEST)

”Koripalloliitolla ei ollut taloudellisia resursseja lähettää joukkuetta”? En ole varma, miten sen selvemmäksi saisi.--Jamppa4720 12. syyskuuta 2009 kello 19.23 (EEST)

Mitä tarkoittaa jollakin tapaa tietäminen: Riskin otosta tiesi ainoastaan Tuominen, sekä liittohallitus jollakin tapaa. ? --Lax 12. syyskuuta 2009 kello 17.58 (EEST)

Tiesin, että tämä kohta tulisi olemaan epäselvä, sillä kirjaa lukiessani se oli mielestäni huonosti ilmaistu kirjassa. Kirjassa sanotaan: Sitä ei tiennyt kukaan muu kuin minä, ei edes Petteri, Tuominen kertoi.Liittohallitus tiesi jollakin tasolla, että riski otetaan, mutta he eivät miettineet sitä kovinkaan paljon, koska minä kävin ne keskustelut Olympiakomitean kanssa..--Jamppa4720 12. syyskuuta 2009 kello 19.23 (EEST)

Alueellisesta laajenemisesta vuosikymmenten aikana ja alueellisen menestyksen yhteenvetoa voisi kirjoittaa lisää, kuten myös SM-sarjan (ja alempienkin sarjojen) ulkomaalaispelaajien vaikutuksesta ja ulkomaalaisrajoitusten vekslaamisesta. Dettmannin saavutukset MM-kisoissa 2002 on toki syytä mainita mutta ko. kisatapahtumia ei kannattane noin tarkkaan kertoa, kun ne kuitenkin liittyvät enemmän Saksan koripallohistoriaan. --Lax 12. syyskuuta 2009 kello 18.44 (EEST)

Mitäs haluat tuosta alueellisesta laajenemisesta ja -menestyksestä kertoa? Tuota ulkomaalaisrajoituksista kertominen kuulostaa melko mahdottomalta, sillä joka toinen kausi tuntuu olevan eri säännöt ja eri herrasmiessäännöt. Divarissa ei aluksi saanut olla jenkkejä, mutta en tiedä, milloin säännöt muuttuivat. Todennäköisesti kuitenkin 90-luvulla? Katselin, että tuli melko paljon tekstiä Dettmannista, joka oli hieman kieltämättä asian vierestä. Tiivistin lopulta tekstin melkeinpä vain lopputuloksien kertomiseksi, vaikka mieli olisi tehnyt jotain muutakin kertoa. Suuret kiitokset kun jaksoit huoltaa tekstiä.--Jamppa4720 12. syyskuuta 2009 kello 19.23 (EEST)

Asioista kertominen tietysti riippuu siitä, mitä lähteissä kerrotaan. Helsingin asemahan on heikentynyt mutta edelleenkin pohjoisimmat miesten Suomen mestarit tulevat Uudestakaupungista, Lahdesta, Kouvolasta ja Lappeenrannasta. Jos harrastaja- ja joukkuemääristä löytyisi jotain faktaa, voisi niistä katsoa maantieteellistä levittäytymistä. Ylipäätään 1950-luvun jälkeen artikkeli keskittyy nyt kertomaan historiasta pelkästään yksittäisten tapahtumien kautta. Toki ne ovat tärkeitä ja kuvaavia tapahtumia mutta jonkinlaista yhteenvetoa ja taustatietoa eri vuosikymmeniltä niiden lisäksi kaipaisin, jos artikkelille hyvän/suositellun statusta ryhdyttäisiin yrittämään, ja nuo laajenemiset ja ulkomaalaisjutut olisivat yksi aiheellinen taustajuttu. Siirsin muuten Dettmann-kohdasta jonkin verran tekstiä Saksan koripallomaajoukkue -artikkeliin, joten sitä voisi tästä vielä vähentää. --Lax 13. syyskuuta 2009 kello 14.44 (EEST)

Samaa mieltä. Kannattaisiko harrastaja- ja joukkuemääristä tehdä oma taulukko, jossa niistä kertoisi, vaiko pistää johonkin väliin? Pistin 2000-luvun alkuun hieman juttua pääkaupungin seurojen vetäytymisestä. En tiedä mitä noista ulkomaalaispelaajista pitäisi vielä kertoa. Hiukan lisäsin heistä tietoa, mutta oliko se riittävästi? Karsin myös Dettmannista juttua. En kirjoittanut mitään Rodmanista tai Pippenistä, mutta pitäisikö kirjoittaa hiukan jotain? --Jamppa4720 13. syyskuuta 2009 kello 21.34 (EEST)

Jos tilastoa pelaaja- ja joukkuemääristä löytyy, niin ehkä taulukko, jossa lukuja kerrotaan joko kymmenen vuoden välein tai tiettyjen rajapyykkien ylittyessä, voisi olla paikallaan sopivassa kohdassa. Vaikea sanoa, mikä se sopiva kohta olisi, kun tällä hetkellä artikkeli on hyvin tiukasti sidottu kronologiaan. Vaihtoehto taulukolle olisi sitten mainita lukumääristä kunkin vuosikymmenen tai rajapyykkihetkien kohdalla erikseen. Rodmanista ja Pippenistä voisi mainita yhdellä lauseella; olivat ne kuitenkin merkittäviä mainostemppuja. --Lax 14. syyskuuta 2009 kello 14.09 (EEST)

Löysin lisenssipelaajien määrästä kertovat tilastot vuosilta 1980, 1989 ja 2006. Tuskin kolmelta vuodelta kannattaa alkaa tekemään tilastoja. Tuohon 80-lukuun en keksi mitään sanottavaa lajin laajenemisesta.--Jamppa4720 15. syyskuuta 2009 kello 15.50 (EEST)

Johdantoa täytyy kehittää, mutta sen varmaan tiesitkin. Kuvia olisi hyvä keksiä lisää. —kallerna™ 13. syyskuuta 2009 kello 12.40 (EEST)

Lisäsin hiukan tekstiä johdantoon, mutta vielä voisi lisätä jotain. Kuvia tuli myös lisättyä ja kerrottua ulkomaalispelaajia koskevista säännöistä.--Jamppa4720 13. syyskuuta 2009 kello 14.28 (EEST)

Mitä artikkeliin vielä tulisi lisätä? 80-lukuun en keksi mitään järkevää sanottavaa, joten se jää melko tyhjäksi.--Jamppa4720 18. syyskuuta 2009 kello 20.10 (EEST)

Koskas seurajoukkueisiin alkoi tulla ulkomaalaissyntyisiä pelaajia ? Varhaisvuosissa mainitaan virolaiset, mutta afroamerikkalaisia alkoi tulla muistaakseni just 1980-luvulla. --Tappinen 18. syyskuuta 2009 kello 20.19 (EEST)

70-luvun kohdalta löytyy tieto.--Jamppa4720 18. syyskuuta 2009 kello 20.29 (EEST)

Olinpa puusilmä. --Tappinen 18. syyskuuta 2009 kello 21.38 (EEST)

Johan nyt! Viron iltapäivälehdet kirjoittaa enemmän Suomen koripallosta kuin suomalaislehdet. Kerrotaanko Kalevin artikkelissa jotain, joka kannattaisi tietää/jota ei vielä ole kerrottu wikipedia-artikkelissa?[1] Vai onko tuo vain mielipidekirjoitus? Kannattaako artikkeli pistää HA tai SS-äänestykseen kun olen saanut artikkelia sinistettyä?--Jamppa4720 19. syyskuuta 2009 kello 16.00 (EEST)

Johdannosta: "Koripallon menestysvuodet elettiin Suomessa 1960–luvulla, jolloin Suomen koripallomaajoukkue pääsi karsintojen kautta olympialaisiin historian ainoana suomalaiseena palloilujoukkueena". Eikö Tukholman olympialaisissa pelannut Suomen jalkapallo maajoukkue, taisi olla jopa neljäs. Suomi ei ollut itsenäinen tuolloin, mutta kuitenkin pelasi Suomena mm. Venäjää vastaan. Ei ilmeisesti lasketa. Tai jääkiekko, eikö sekin lasketa palloilulajiksi? Ja vuoden 1952 olympialaisissa oli jääpallo näytöslajina, jossa esiintyi myös Suomen maajoukkue. --Lakritsa 19. syyskuuta 2009 kello 21.08 (EEST)

Suomi ei ollut itsenäisenä vielä silloin, joten itse en ainakaan laske sitä mukaan. Jääkiekosta päästään eroon varmaankin jos sanotaan, että ”Suomen koripallomaajoukkue pääsi karsintojen kautta kesäolympialaisiin historian ainoana suomalaisena palloilujoukkueena"? Jääpalloon pätee sama kuin jääkiekkoon.--Jamppa4720 19. syyskuuta 2009 kello 23.01 (EEST)

Erinäisissä tilastoissa kuitenkin lasketaan myös ennen vuotta 1917 (käytännössä 1908 ja 1912) käydyt olympialaiset ja niistä saadut mitalit Suomelle eikä Venäjälle. Mikä on siis linjaus? --Lakritsa 19. syyskuuta 2009 kello 23.25 (EEST)

Ymmärsin, että Tukholman kisoihin ei järjestetty karsintoja. Onko näin, vai ymmärsinkö väärin?--Jamppa4720 20. syyskuuta 2009 kello 10.32 (EEST)

Näin lienee asian laita, että periaatteessahan virke pitää paikkaansa, mutta hämää ikävästi, voisi laittaa vaikka viitemallineen avulla huomautuksen yms. --Lakritsa 20. syyskuuta 2009 kello 13.53 (EEST)

Lisäsin nyt ainakin viitteen Olympiakomitean sivuille, joiden mukaan se oli ensimmäinen kerta. Pistän vaikka jonkun huomautuksenkin jos osaan.--Jamppa4720 20. syyskuuta 2009 kello 16.20 (EEST)

Artikkelissa on lause 1990-luvun kohdalla: "Koripallon Suomen Cupissa myös Helsingin ulkopuoliset joukkueet voittivat mestaruuksia. Lahden NMKY voitti muun muassa mestaruuden vuosina 1989 ja 1994." Kuitenkin kun tilastoja katsoo, niin jo 1980-luvulla Cupin voitto meni 8 kertaa kymmenestä Helsingin (ja myös pääkaupunkiseudun) ulkopuolelle.--IA 20. syyskuuta 2009 kello 13.26 (EEST)

Muotoilin lauseen hieman uudestaan.--Jamppa4720 20. syyskuuta 2009 kello 14.10 (EEST)

1990 luku Suomen koripallossa

Tähän hieman kesken jääneeseen keskusteluun viitaten, niin artikkelissa on nyt muun muassa ilmauksia "Koripallo laajeni maaseudullekin, jolloin uusia Suomen mestareita ja Cup-mestareita syntyi. Muun muassa Lahden NMKY voitti cup-mestaruuden jne.", tästä saa nyt sellaisen käsityksen että Lahti on maaseutua ja koripalloa ei pelattu muualla kuin ilmeisesti pääkaupunkiseudulla ennen 1990-lukua. Esimerkiksi eräästä pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta paikkakunnasta tuli aikavälillä 1978–1990 seitsemän Cup-mestaruutta paikkakunnalle.--IA 5. lokakuuta 2009 kello 13.38 (EEST)

Koripallon alkuperä Suomessa

Koripallon säännöt julkaistiin ensimmäisen kerran Ivar Wilskmanin kirjasessa Palloleikkejä vuonna 1903. Tässä kirjassa peli tunnettiin vielä nimellä koppapallo. Olisi hienoa jos tuon kirjan joku taho skannaisi nettiin, siinä julkaistiin koripallon lisäksi ensimmäistä kertaa mm. jalkapallon ja kuningaspallon (pesäpallon edeltäjä) säännöt. Itselläni on vain risainen kappale josta puuttuu puolet sivuista. --94.22.215.154 10. maaliskuuta 2020 kello 21.54 (EET)